Siihen asti kunnes rakennetaan silta tai tunneli jonkun vesistön yli niin sellaisia ajetaan paikossa joissa on kunnolliset rautatiet molemmin puolin reittiä. Esim Ruotsin Trelleborgin ja Saksan Sassnitzin vällillä kulkee yhä useitakin junalauttoja ja yövuoro kuljettaa mukanaan Malmö-Berliini matkustjajunan. Merimatka sillä reitillä on jopa pidempi kuin Helsinki-Tallinna välillä.
Minusta Trelleborgin ja Sassnitzin välistä junalauttaa ei voi pitää mitenkään erinomaisena esimerkkinä pitkien junalauttalinjojen järkevyydestä. Henkilöliikenne rajoittuu tuohon yhteen ainoaan yöjunaan, joka sekin lakkautetaan vielä tämän vuoden aikana pysyvästi - vähintään viimeiset kymmenen vuotta se onkin ollut olemassa lähinnä historiallisena jäänteenä, tuskin sellainen muutaman vaunun juna ihmeitä on kannattanut. Tavaraliikenne junanvaunuissa taas on jo nyt reitillä keskittynyt suureksi osaksi kemikaaleihin ym. säiliövaunuissa kulkevaan tavaraan, joiden siirtokuormaus on erityisen hankalaa, ja toisaalta joiden kuljetus Tanskan salmien kautta voisi tuottaa liian suuren onnettomuusriskin.
Hangon - Ventspilsin lautalle minun on vaikea nähdä yhtäkään järkevää perustetta. Latvian kylmäkiskoisuus Rail Balticaa kohtaan ei tarkoita ainoastaan haluttomuutta kehittää Viron-yhteyksiä, vaan haluttomuutta ylläpitää etelä-pohjois-suunnan yhteyksiä ylipäänsä. Latvian ja Liettuan välillä reittejä on auki olennaisesti kaksi, Jelgavan-Siauliain reitti sekä radat Väinänlinnasta etelään Liettuan puolelle. Riian suunnasta etelään suuntautuvan liikenteen kannalta järkevä on vain Jelgavan-Siauliain rata, mutta se on sähköistämätön, kunnoltaan heikko, yksiraiteinen ja kokonaan vailla henkilöliikennettä. En tiedä, onko radalla paljoa enää jäljellä tavaraliikennettäkään. Tähän tilanteeseen on turha odottaa myöskään muutosta. Latvian rautateiden sähköistyssuunnitelmat koskevat käsittääkseni vain itä-länsiyhteyksiä Ventspilsistä ja Liepajasta Zilupeen Venäjän rajalle, ja rataverkon kehittäminen ylipäätään tapahtuu puhtaasti tavaraliikenteen ja Venäjän liikenteen ehdoilla, henkilöliikennettä ennemmin vähennetään kuin lisätään. Jos pitkä junalauttalinja perustetaan, sille on aina oltava vankat perusteet, ja ennen kaikkea, linjan molemmissa päissä on jatkoyhteyksien oltava toimivat. Ne edut, jotka Ventspilsin lautalla saavutettaisiin, olisivat saatavilla Tallinnan junalautan kanssa paljon helpommin.
Liettuan kiinnostus omaa rataverkkoaan kohtaan ei ole samalla tavalla rajoittunutta kuin Latvian, joten jos junalautan ajatus olisi luoda yhteys Suomesta sellaiseen osaan Baltiaa, josta rautatieyhteydet toimivat kunnolla usean suuntaan, lauttalinja pitäisi ulottaa Klaipedaan saakka. Se lauttalinja olisi kuitenkin niin pitkä, etten oikein osaa pitää ratkaisua mielekkäänä. Edit: siis yhtään sen mielekkäämpänä, kuin suoraa lauttaa Saksaan asti. Ja se tunnetusti ei kannattanut.
Jos Baltian liikenneverkkoon oikeasti halutaan parannusta, Rail Baltica on paitsi hyödyllinen, suorastaan välttämätön. Ilman sujuvaa ja toimivaa yhteyttä etelä-pohjoissuunnassa nykyinenkin verkko tulee taantumaan liikennevirtojen hakeutuessa muihin liikennemuotoihin.
