Sähköä ei mitenkään välttämättä tuoteta hyvällä hyötysuhteella, lauhdevoimaloissa yleensä ~40 %. Tämä yhdistettynä sähkönsiirtoverkon ja sähkömoottorin hyötysuhteisiin (~90 %) antaa kokonaishyötysuhteeksi ~35 %, eli aika lähellä esimerkiksi henkilöauton moottorin hyötysuhdetta. Ottamalla huomioon, että junan lämmittäminen hoidetaan suoralla sähköllä, kun taas esim henkilöautoissa voidaan käyttää moottorin hukkalämpöä, pääsee henkilöauto jopa parempaan kokonaishyötysuhteeseen. Toki sähköä on huomattavasti helpompi tuottaa uusiutuvilla (tuuli, vesi, aurinko, biomassa), ja monesti lämpö saadaan talteen talojen lämmittämiseen, jolloin vertailu ei ole näin yksinkertainen. Ja junan liikettä haittaavat vastukset matkustajaa kohti ovat huomattavasti henkilöautoja tai lentokoneita pienemmät.
Ja mikäli vaihtoehtona on nukkua 14 tuntia junan penkeillä, tai päästä 3 tunnissa lentäen perille, ei kukaan valitse ensimmäistä vaihtoehtoa, ainakaan niin kauan kuin lentämisen hinta on lähelläkään nykistä tasoa. Muistelen nykyaikaisten lentokoneiden kuluttavan lentopetrolia matkustajaa kohti ~3 l/100km, jolloin edestakainen reissu Eurooppaan vie petrolia vähintään 60 l/matkustaja, eli aika paljon. Lentokonevalmistajat toki tähtäävät tämän lukeman merkittävään pienentämiseen. Jotain mittakaavaa suomalaisen lentoliikenteen energiankulutukseen antaa mielestäni väite, että mikäli suomalaiset noudattaisivat autoillessaan nopeusrajoituksia, putoaisi liikenteen päästöt enemmän, kuin suomalaisten lennoillaan aiheuttamat päästöt ovat kokonaisuudessaan.
on niin sehän tarkoittaisi että junamatkustus kallistuu paljon enemmän. Luulen että asia on päinvastoin: lento Pariisiin 2250 €, juna Helsinkiin 45 €, noin alkajaisiksi. Enkä usko että 100-neliöisen asunnon lämmitys voi nousta tasolle 1000 € / kk. Kipuraja on alempana, veikkaan että ehkä 500 €:ssa. Vaikka energian hinta nousee, sen kulutusta voi vähentää rakennusteknisin ratkaisuin, joihin turvaudutaan jo ennen kuin ollaan konkurssissa. Totta on, että käyttäytyminen voi muuttua ja muuttuu, mutta kaikki ei voi kallistua lineaarisesti. Eri teknologiat kehittyvät eri tahtia ja niissä on erilaiset tehostusmahdollisuudet. Ja välttämättömyyshyödykkeisiin kuten asumiseen etsitään energisemmin ratkaisuja kuin luksushyödykkeisiin kuten lentämiseen. Koska jos ei etsittäisi, liian moni perhe kaatuisi konkurssiin ja yhteiskunta romahtaisi eikä muillakaan enää olisi kivaa. En tarkoita etteikö taloudellisia mullistuksia voisi tulla, mutta ainakin niiden hillitsemiseen on tehokas insentiivi: yhteiskuntarauhan säilyminen.