Henkilöliikennettä vähäliikenteisille radoille - ideoita?

Hankopaanallehan tarvittaisiin joka tapauksessa piuhat riippumatta siitä, milloin ja miten henkilöliikenne rataosuudelta lopullisesti kuihdutetaan. Hanko on Suomen merkittävin satama ulkomaalaisten varustamoiden kannalta katsottuna (voi olla, että jonain päivänä sen tajuavat suomalaisoperaattoritkin, paitsi ehkä Finnlines, jonka on pakko pitää kiinni omasta Vuosaarestaan) ja sen kauttakulkuliikenteen siirtäminen nykyistä isommassa määrin kiskoille olisi kaikkien osapuolten etu. Kovin huonokuntoinenhan rata ei liene, koska se on kaikki nämä vuodet kestänyt Koverharin terästeollisuuskombinaatin raskaskuljetuksia...

Tässä taas nähdään, miten Turunradan Espoo-Lohja-Salo-linjaus olisi ollut paras vaihtoehto läntiselle Uudellemaallekin. Lohjan ja Hangon välillä olisi ollut sähkömoottorijunaliikennettä jo pitkään ja kaikki nämä olisivat olleet Helsingin ja Lohjan välisten lähijunien jatkoja. Mutta kun...
 
Hangon radan sähköistyksestä

JE sanoi:
Ratahallintokeskuksen sähköistysselvityshän totesi radan sähköistyksen olevan melko kannattavaa. Kunhan öljyn hinnat vähän nousevat, rata saa kyllä sähköt vaikka VR onnistuisi pilaamaan henkilöliikenteen radalta pois.
RHK on laskenut kannattavuutta rataosalle Hyvinkää - Hanko. Laskentamenetelmä antaa kannattavuudeksi 0,8, eli ei ole kannattava.

Omituiselta tuntuva tulos johtuu siitä, että henkilöliikenne Hankoon on laskettu vertailemalla Sm4 ja Dm12 -kaluston käyttöä. Dm12 maksaa 1,7 Me ja Sm4 5,6 Me. 160 km/h ja kapasiteetiltaan noin 3 kertaa 120 km/h kulkevan Dm12:n kokoinen junaliikenne tulee tietenkin kalliimmaksi energiakulujen erosta huolimatta.

Sitä ei ole laskettu, miten kannattavaa olisi vain välin Karjaa-Hanko sähköistäminen, tai jos käytettäisiinkin Sm1-2-kalustoa. Tätä laskelmaa ei voi tehdä, koska liikennöintikustannukset eivät ole julkisia.

Periaatteessa sähköistämisen luulisi olevan kannattavaa henkilöliikenteen näkökulmasta, joskaan ei nykyisellä junavuorojen määrällä. Kysymys onkin siitä, että liikenne tulisi järjestää avoimeen kilpailuun perustuen, jolloin nyt junan kanssa vuorottelevat bussivuorot siirtyisivät raideliikenteeksi. Junan ja bussien nykyinen yhteenlaskettu matkustajamäärä (arvio, sillä bussinkaan matkustajamäärä ei ole julkista tietoa) tekisikin kilpailutetusta liikenteestä kannattavaa. Eli matkalipputuloin olisivat sähköjunaliikenteen kulut katettavissa.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
RHK on laskenut kannattavuutta rataosalle Hyvinkää - Hanko. Laskentamenetelmä antaa kannattavuudeksi 0,8, eli ei ole kannattava.
Piti siis sanomani, "melkein kannattava", ei melko. Siinähän on tietysti aivan ratkaiseva eronsa, koska melkein kannattava on tappiollinen. Ja mitä yritin sanoa, oli juuri että tilanne muuttuisi olennaisesti jos vähänkin liikenne kasvaisi tms.
 
JE sanoi:
Antero Alku sanoi:
RHK on laskenut kannattavuutta rataosalle Hyvinkää - Hanko. Laskentamenetelmä antaa kannattavuudeksi 0,8, eli ei ole kannattava.
Piti siis sanomani, "melkein kannattava", ei melko. Siinähän on tietysti aivan ratkaiseva eronsa, koska melkein kannattava on tappiollinen. Ja mitä yritin sanoa, oli juuri että tilanne muuttuisi olennaisesti jos vähänkin liikenne kasvaisi tms.
Hangon rata olisi hyvä saada sellaiseen kuntoon että junamatkustaminen houkuttaa, koska vaihtoehtoinen maantie on todella ruuhkainen ja monin paikoin vaarallinenkin. Lisäksi Hanko on nykyisin myös matkustajasatama, ja mulla on sellainen tuntuma että matkustajalaivaliikennekin tulee kasvamaan. Veikkaan että Superfastin perässä tulee muita varustamoja esim Puolan/Baltian liikenteeseen tai että osa Ruotsin-liikenteestä siirtyy lähtemään Hangosta, kun tax-freen merkitys ja kiinnostus pelkkiin risteilyihin vähenee.

Mitä sähköistykseen tulee, niin radan tärkeimpiä teollisuusasiakkaita on M-Realin paperitehdas Kirkniemessä, joten silloin sähköt pitäsi vetää Hyvinkäältä asti (tai ainakin Lohjalta, jos Espoo-Lohja rata toteutuu)
 
Hangon rata kannattanee sähköistää

R.Silfverberg sanoi:
Hangon rata olisi hyvä saada sellaiseen kuntoon että junamatkustaminen houkuttaa, koska vaihtoehtoinen maantie on todella ruuhkainen ja monin paikoin vaarallinenkin. Lisäksi Hanko on nykyisin myös matkustajasatama, ja mulla on sellainen tuntuma että matkustajalaivaliikennekin tulee kasvamaan. Veikkaan että Superfastin perässä tulee muita varustamoja esim Puolan/Baltian liikenteeseen tai että osa Ruotsin-liikenteestä siirtyy lähtemään Hangosta, kun tax-freen merkitys ja kiinnostus pelkkiin risteilyihin vähenee.
Niinpä. Ja Superfastin terminaalille eli entiselle voivarastolle menevät raiteet purettin juuri pois kun alue muutettiin matkustajaterminaaliksi. Sillä eihän kukaan lähde matkalle junalla...

R.Silfverberg sanoi:
Mitä sähköistykseen tulee, niin radan tärkeimpiä teollisuusasiakkaita on M-Realin paperitehdas Kirkniemessä, joten silloin sähköt pitäsi vetää Hyvinkäältä asti (tai ainakin Lohjalta, jos Espoo-Lohja rata toteutuu)
Tavaraliikenteen kannalta Hyvinkää-Karjaa -välin sähköistys on tärkeä, sillä tavarajunat kulkevat sitä reittiä. Jos se ei ole sähköllä, Riihimäellä vaihdettua dieselveturia ei vaihdeta Karjaalla takaisin sähkölle.

Itse asiassa sähköistysselvityksen asetelma kääntykin toisin päin: Karjaa-Hanko kannattanee sähköistää henkilöliikenten vuoksi, mutta voi käydä niin, että Hyvinkää-Karjaa -sähköistys ei ole kannattavaa sitä kautta Hankoon asti kulkevan tavaraliikenteen dieselvedon perusteella.

Näin huonosti ei kuitenkaan käy. Sähköistetyn tavaraliikenteen hyödyt ovat 30,5 Me. Hy-Kar osuuden sähköistyksen kustannukset ovat 24,3 Me ja ylläpitokulujen vuosikasvu 1,3 Me. H/K-suhteeksi tulee 1,2.

Mihin tästä siis päädymme? Siihen, että Hangon radalla kannattaa henkilöliikenne muuttaa sähkökäyttöiseksi. Silloin voidaan lopettaa "junaa korvaavat bussit", saadaan lisää matkustajia joukkoliikenteeseen, ja myös tavaraliikenne hyötyy kun senkin muuttaminen sähkölle tulee kannattavaksi.

Minulta ei ole tilattu Hangon henkilöliikenteen sähköistyksen ja muun kehittämisen arviota, joten niitä lukuja ei ole tässä esittää. Mutta valistunut arvioni on, että henkilöliikenteen sähköistys yksinään on kannattavaa.

Antero
 
Matkustajalaivaliikennettä lienee vähän turha ottaa Hangon-laskelmiin mukaan. Suomen lauttaliikenteen tulevaisuuden suuntaus näyttäisi olevan matkalaiva-tyyppinen ro-pax ja Hangon kaltaiset lähtöpaikat, mutta jos kehitys jatkuu muualla havaitun trendin mukaisesti, örvellysristeilylaivaliikenne vähenee, laivalippujen hinnat nousevat - ja tässä vaiheessa tulee mukaan halpalentoyhtiöt. Blue1:n kaltaiset yhtiöt vievät jo nyt Siljaa ja Vikingiä halvemmalla Tukholmaan. Pohjoisen Itämeren matkustajalauttaliikenteen tulevaisuus on ro-pax-liikenne, jonka päätulonlähde on rahti ja kuorittava kerma automatkaajat. Ilman autoa matkustavat käyttänevät tulevaisuuden päivinä halpoja lentoja.
 
Niin tai sitten eivät käytä, sillä polttoaineen hintojen nousu on ilmailualalla vieläkin suhdanneherkempää, kuin merellä. Lentäminen saattaa palautua hyvinkin nopeasti harvojen eliittiin kuuluvien matkustusmuodoksi, mikä tietysti ei suoranaisesti korreloi laivamatkustamiseen, kalliimmat hinnat kun pakottavat enenevässä määrin luopumaan koko huvin vuoksi matkustamisesta...

Hankopaanan henkilöliikenteen tilanne on kyllä nykyisellään aika toivoton. Sitä on -syineen- tässä ruodittu jo aika perusteellisesti. Sellaista ihmettä, että sähköjuna kuskaisi matkalaisia Helsingistä Hankoon, ei tulla näkemään.
Läntisen Uudenmaan Lähijunaliikennekin on luvattoman onnetonta. Karjaalta Helsinkiin on melkein pakko nousta Idioottimaiseen Cusetukseen toiseen potenssiin, jos mielii Helsinkiin päästä, sillä bussifirmojenkin tarjonta on niukanlaista. Ja sitten ihmetellään, miksei alueelle muuta pk-seutulaisia työn perässä -tai jos muuttaa, niin ihmetellään, miksi nämä tekevät työmatkansa omilla autoillaan...
 
moxu sanoi:
Hankopaanan henkilöliikenteen tilanne on kyllä nykyisellään aika toivoton. Sitä on -syineen- tässä ruodittu jo aika perusteellisesti. Sellaista ihmettä, että sähköjuna kuskaisi matkalaisia Helsingistä Hankoon, ei tulla näkemään.
Rantaradalle suuntautuvan paikallisjunaliikenteen ongelma on sovittaa samalle radalle nopea Pendolino ja hidas lähijuna. Käytännössä Turun pikajunat joutuvat matelemaan Kirkkonummelle saakka. Siitä eteenpäin lähijunaliikenne on sen verran harvaa, että pikajuna pääsee nopeuksiinsa. Yksiraiteisuus ei ole ongelma pikajunille, joiden vuoroväli on tunti, sillä niille riittää Hki-Tku-välillä 2 kohtauspaikkaa. Vaikeuksia tulee sitten, kun samalle radalle halutaan muuta ja hitaampaa liikennettä.

Karjaa-Hanko-osuus on nähtävä paikallisena liikenneväylänä, ei yhteytenä Helsinkiin. Tällä osuudella Hangon rata muodostaa 3:n kaupungin ketjun, joiden välillä liikkuu vuodessa junassa 140.000 matkustajaa. Se ei ole ihan vähän suhteessa palvelun laatuun.

Antero
 
Kerrassaan mielenkiintoinen keskustelun aihe, lisäänpä itse lusikkani soppaan...

Joku hedotteli että Kuopio - Siilinjärvi - Outokumpu - Joensuu avattaisiin henkilöliikenteelle...

Vaikka asun kyseisen radan varressa, Outokumpu nimisen seisakkeen lähellä (tai nyt puretun sellaisen) niin epäilen hiukan tuota kannattavuutta, kun linja-autoihinkaan ei porukkaa riitä. Niinpä yhteydden pitäisi olla huomattavasti Linja-Autoa nopeampi, mutta kun radan sn on suurimmillaan 100, vaikkain nykyinen perusparannus varmasti sallisi ajaa myös 120km/h niin reitin pituus tekisi luultavasti sen ettei moinen olisi kannattavaa. Rautatie on mahdollisuus - pamfletissa muistaakseni visioitiin Tahkovuorelle suuntautuvasta liikenteestä talvella. Tämä kuulostaisi jo joltain vaihtoehdolta... Turun yöpikajunaahan kokeiltiin tätä kautta ajaa 1984 - 1988, muta se osoittautui kannattamattomaski, seisake kun sijaitsi ei niin keskustassa. Vaihtoehto suorasta yhteydestä Joensuu - Kontiomäki - Oulu taas kuulostaa erittäin houkuttelevalta, sinne voisi jo läytyä matkustajiakin, mutta vaatisi tason noston, taas hitaus syynä, nykyihmisillä kun on aina niin kova kiire joka paikkaan.

Visiointejahan on tehty kautta aikain, vielä 3 vuotta sitten Outokummun kaupunki innostui VR:;n tilaamista kiskobusseista siinämäärin että alkoivat suunnittelemaan paikallisliikennettä Outokumpu - Joensuu. Nyt rata Sysmäjärveltä Outokumpuun on purettu. Enhän minä vastaankaan voi olla jos yhtäkkiä tulisi Joensuu - Kuopio junayhteys, tulisihan sitä Joensuun suuntaan varmaankin käytettyä, mikäli vuorot on sopivat. Olisihan se paikkakuntalaiselle junabongarille elämys, kun kotiradalla liikkuisi henkilöjuna.

Tämän radan osaltahan on käyty RHK:n osalta melkoinen rumba... SItäkin oltiin jo lakkauttamassa, Sysmäjärvi - Juankoski väliä siis. Siten sille tehtiin persparannus ja nyt sille tehtiin vieläpä sähköistyssuunnitelma.
Että RHK:ko osaa päättää mitä radoilleen tekee? No jos lakkauttamispäätös olisi tullut, me Outokummun kaivosrautatieyhdistys ry:läiset oltais ostettu EU - rahalla koko rataosa ja muutettu se kapearaiteseksi, tarjottu sitten oma yhteys Viinijärvelle :)
 
Tuo Outokummun seisake on tosiaan syrjässä, mutta uusilla moottorijunilla asia olisi korjattavissa. Nimittäin Outokumpuun menee pistoraide ja sen päässä on suorastaan asema. Koska moottorijunia on vaivatonta ajaa kumpaankin suuntaan, Joensuu - Kuopio vuoron voisi hyvin poiketa Outokummun keskustassa (tai ainakin melkein). Tilanne näkyy hyvin tästä URL kartasta.
 
Ville O. Turunen sanoi:
Tuo Outokummun seisake on tosiaan syrjässä, mutta uusilla moottorijunilla asia olisi korjattavissa. Nimittäin Outokumpuun menee pistoraide ja sen päässä on suorastaan asema. Koska moottorijunia on vaivatonta ajaa kumpaankin suuntaan, Joensuu - Kuopio vuoron voisi hyvin poiketa Outokummun keskustassa (tai ainakin melkein). Tilanne näkyy hyvin tästä URL kartasta.
Pistoraide on purettu, kuten

Rbnqss sanoi:
Nyt rata Sysmäjärveltä Outokumpuun on purettu.
toteaa pari kirjoitusta edellä. Outokummun keskustaan ei junalla taida oikein helposti päästä, paitsi jos päästää Essingeväylän siltaan törmänneen Lodbroken vauhtiin, tähän tyyliin (ei huolta ruuhkaan jähmettymisestä). :D

Piirka
 
Jahah. Tämä onkin minulle uutta, vaikka kuinka Joensuussa asustan. Tuo Rbnqss:n kommettikin meni ohi, ilmeisesti liian uskomattomana. Viimeksi Outokummussa käydessä tuo rata vielä kovasti oli olemassa. Mutta tällaista se on, sitä kuvittelee, että Outokumpu on yksi Suomen pysähtyneimmistä paikoista, kun mutta et katsele muutamaan vuoteen sinne päin, niin kokonainen rata häviää... (ja kuulee televisiosta, että paikka on Suomen virein harrastajateatteripaikkakunta)
 
Kyllähän sitä rataa on jäljellä vielä Sysmäjärveltä Outokumpuun n. 150 metrin pätkä :) Loppurata ja ratapiha on viimekesän / syksyn aikana kadonnut, kiskot on nyt osittain kappeeraitteisen käytössä. Tulipahan oltua viimekesänä purkamassakin sitä rataa kun tuo meidän yhdistys ne kiskot sai... Eipä silti, kyllähän tänne oaikkuliikennettä suunniteltiin, jopa sillain että aamulla 7:ltä olis lähdettty ja 16:30 olis tullu vuoro takasinpäi.

Tänään on tarkoitus ajella toinen vähäliikenteinen rata, Uimaharju - Nurmes. Joensuu - Nurmes väliä en pidä vähäliikenteisenä. Se junamäärä joka tehtaille menee, on huima.

Outokummun pistoraiteista on (Tai no jos puhutaan liikennepaikkojen oikeilla nimillä niin toki Sysmäjärvi) ainoana jäljellä Vuonos. Sinne menee juna joka arkipäivä. Piipolle ja Okun Metallille on raiteet mutta vaihteet on purettu kulunvalvonnan rakentamisen yhteydessä.
 
Rbnqss sanoi:
Kyllähän sitä rataa on jäljellä vielä Sysmäjärveltä Outokumpuun n. 150 metrin pätkä :) Loppurata ja ratapiha on viimekesän / syksyn aikana kadonnut, kiskot on nyt osittain kappeeraitteisen käytössä.
Hmmm... jospa kapearaidetta rakennettaisiin Outokummusta Sysmäjärvelle ja hankittaisiin kolmastoista Dm12, mutta "Talgomaisin" pyörin. Sillä ajettaisiin kapealla raiteella ja Sysmäjärvellä vaihtuisi raideleveys VR:n leveydelle automaattisesti ja vauhdissa. Sitten vaan VR:n raiteita pitkin Jojensuuhun :!: :D

Piirka
 
Ja semmoinen pikkutoive tuohon kalustoon liittyen, että pistorasiat läppärikäyttöä varten + kahviautomaatti, niin johon alkaisi kelvata työkseen matkustaville :)
 
Takaisin
Ylös