Henkilöliikennettä vähäliikenteisille radoille - ideoita?

Vs: Äänekoski-Jyväskylä-Lievestuore

TEP70 sanoi:
Laukaankin keskusta on valitettavan sivussa radasta, suolahtelaiset olivat lättähattujen aktiivisimpia käyttäjiä.

Miksi äänekoskelaiset eivät junia käyttäneet, vaikka kyseessä on samankokoinen paikkakunta pari kilometriä pohjoisempana? Radan varressa olevia taajamia ovat kartan mukaan Äänekoski, Suolahti, Vihtavuori ja Leppävesi. Käyttäjäpohja riippuu siitä, miten pitkän matkaa oletetaan, että ihmiset viitsivät kävellä junalle. Jos raja on 1 km, noin puolet taajamien väestöstä olisi junan alueella.
 
Hanko-Hyvinkää

Aloitan tästä uuden viestin. Kartta kertoo, että Hangon ja Hyvinkään välillä on nauhakaupunki, johon kuuluvat Hyvinkää, Rajamäki, Röykkä, Ojakkala, Nummela, Lohja, Virkkala, Mustio, Karjaa, Tammisaari ja Hanko. Miksei tällä välillä voitaisi liikennöidä kiskobusseilla?

Tiedän kyllä jo.

Koska nykyisin joukkoliikennekysyntä kohdistuu pelkästään Helsingin-yhteyksiin, joissa niissäkin matkustaa yleensä muutama ihminen vuoroa kohden. Jos taajamien väliset yhteydet eivät hoidu luontevasti Helsingin-yhteyksillä, ei busseja aleta turhan kierrättää sivussa olevien taajamien hoitamiseksi samalla yhteydellä, sillä ihmiset kulkevat autoilla pienten taajamien välillä joka tapauksessa. Korkeintaan koulupäivinä on pari yhteyttä.

Poikittaisyhteydet ovat suuri vitsi. Sanokaapa, miten Keravalta pääsee vaikkapa Klaukkalaan kulkematta pääkaupunkiseudun kautta. Edes auto ei hoida poikittaisyhteyksiä kunnolla, sillä tieyhteydet ovat kelvottomat. Millaiset ympäristöolosuhteet pitäisi olla, että juna kannattaisi Hangosta Hyvinkäälle?
 
Vs: Hanko-Hyvinkää

kemkim sanoi:
Millaiset ympäristöolosuhteet pitäisi olla, että juna kannattaisi Hangosta Hyvinkäälle?
Arviolta heitän, että nykyiset ympäristöolosuhteet.

Relevantimpi kysymys kuuluu: Minkälainen junaliikenneoperaattori pitäisi olla, että juna kannattaisi Hangosta Hyvinkäälle?

Vastaan itse.

Yksityinen tai kunnallinen operaattori, jonka pyrkimyksenä on hoitaa liikenne niin edullisesti, kuin nykyään on mahdollista. En ole arvioinut Karjaa-Hyvinkää -väliä, mutta Karjaa-Hanko -väliä olen arvioinut. www.kaupunkiliikenne.net/Hanko.htm

Ai niin, jos ympäristöolosuhteiksi luetaan rautatieliikenteen lainsäädäntö, niin sitten kysymys on relevantti. Ja siihen voi vastata: Sellaiset olosuhteet, joissa VR Oy:n monopoli on lakkautettu.

Rainerin vastaus oli melkein hyvä. Kuitenkin sillä huomiolla, että eihän junaliikenne pääkaupunkiseudullakaan ole kannattavaa - seudun kunnille. VR Oy:lle kylläkin.

Antero
 
Vs: Hanko-Hyvinkää

Antero Alku sanoi:
Yksityinen tai kunnallinen operaattori, jonka pyrkimyksenä on hoitaa liikenne niin edullisesti, kuin nykyään on mahdollista. En ole arvioinut Karjaa-Hyvinkää -väliä, mutta Karjaa-Hanko -väliä olen arvioinut. www.kaupunkiliikenne.net/Hanko.htm
Lohjan ja Karjaan välillä on aika hyvin järjestetty bussiliikenne, ja junan olisi aika vaikea kilpailla sen kanssa. Olosuhteita Lohjan ja Hyvinkään välillä en tunne, kuvittelisin että aika vähäistä on joukkoliikennetarve nyyään sillä välillä. Bussit lähtevät lisäksi useimmissa tapauksissa Helsingistä, ja uuden moottoritiepätkän äsken valmistuttua Lohjalle asti, se on henkilöautonkin kanssa kilpailukykyinen. Lohjalla on lisäksi se huono puoli että rautatie kiertää keskustan kaukaa.

Duoraitiovaunu joka koukkaa Lohjalla ja Hangossa kaupungin keskustaan voisi olla yksi ratkaisu, mutta miten on sen huippunopeuden kanssa, saisiko sillä ajaa Suomen olosuhteissa yli 80 km/h? Ovatko sen pyörät tarpeeksi isot ja laipat tarpeeksi paksut että sillä voi ajaa kaikissa rautatievaihteissa? Hangon radallahan on 25 tonnin akselipainon vuoksi koko Suomen rataverkon järeimmät kiskot käytössä. Radan pitäisi myös olla mieluiten sähköistetty koko matkaltaan, koska ratikka jossa on sekä sähkö- että dieselmoottori painoa lisäämässä ei taida olla mikään tykki.

Oma näkemykseni on, että viikonloppukaukojunaliikennettä Hangon ja Riihimäen välille voisi syntyä, jos eri toimijat, kuten kaupungit, Superfast-varustamo, Puolustusvoimat ja VR pääsisivät yhteisymmärrykseen, ja joku lähtisi vetämään hanketta.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hanko-Hyvinkää

R.Silfverberg sanoi:
Duoraitiovaunu joka koukkaa Lohjalla ja Hangossa kaupungin keskustaan voisi olla yksi ratkaisu, mutta miten on sen huippunopeuden kanssa, saisiko sillä ajaa Suomen olosuhteissa yli 80 km/h?
RHK:n duovaunumääräyksen luonnoksen mukaan maksiminopeus on 100 km/h.

R.Silfverberg sanoi:
Ovatko sen pyörät tarpeeksi isot ja laipat tarpeeksi paksut että sillä voi ajaa kaikissa rautatievaihteissa?
Kyllä. Pyörän profiili on tehty siten, että se toimii rautatievaihteessa samalla tavoin kuin normaali rautatiekaluston pyörä.

R.Silfverberg sanoi:
Radan pitäisi myös olla mieluiten sähköistetty koko matkaltaan, koska ratikka jossa on sekä sähkö- että dieselmoottori painoa lisäämässä ei taida olla mikään tykki.
Kyllä mieluiten sähköllä, säästää kustannuksia. Hybridivaunu toimii kyllä yhtä hyvin nykyään, ainakin Alstomin Citadis, joka kävi Ruotsissa.

R.Silfverberg sanoi:
Oma näkemykseni on, että viikonloppukaukojunaliikennettä Hangon ja Riihimäen välille voisi syntyä, jos eri toimijat, kuten kaupungit, Superfast-varustamo, Puolustusvoimat ja VR pääsisivät yhteisymmärrykseen, ja joku lähtisi vetämään hanketta.
VR Oy:ssä täytyy kyllä tapahtua ensin niin ihmeellisiä asennemuutoksia, etten niihin usko.

Antero
 
Vs: Hanko-Hyvinkää

Antero Alku sanoi:
VR Oy:ssä täytyy kyllä tapahtua ensin niin ihmeellisiä asennemuutoksia, etten niihin usko.

Niin kai se on. Kun suosittu Kemijärven liikennekin tapetaan kokonaan keinotekoisin syin, niin (piti kirjoittaa että Suomi voittaa euroviisut) mutta pysytään siinä latteammassa lehmien lentämisessä, ennenkuin VR:n matkustajajunat palaavat Karjaa-Hyvinkää välille.

t. Rainer
 
Vs: Äänekoski-Jyväskylä-Lievestuore

kemkim sanoi:
Miksi äänekoskelaiset eivät junia käyttäneet, vaikka kyseessä on samankokoinen paikkakunta pari kilometriä pohjoisempana? Radan varressa olevia taajamia ovat kartan mukaan Äänekoski, Suolahti, Vihtavuori ja Leppävesi. Käyttäjäpohja riippuu siitä, miten pitkän matkaa oletetaan, että ihmiset viitsivät kävellä junalle. Jos raja on 1 km, noin puolet taajamien väestöstä olisi junan alueella.
Koska busseja on aina kulkenut Äänekoskelta Jyväskylään useammin kuin junia ja matka-aikojen ero ei ollut suuren suuri. Suolahdesta juna oli nopeampi.

Vihtavuoressakin asema on syrjässä kyläkeskuksesta. Leppäveden ja Tiituspohjan välillä on melko paljon asutusta (radan länsipuolella), mutta sekin on tien, ei radan varressa. Ja tietä pitkin kulkee busseja.

Jos oltaisiin Ruotsissa, niin Laukaaseen ajettaisiin taatusti busseilla vähintään tunnin välein, ruuhkassa varmasti puolen tunnin välein. Nykyinen bussiliikenne on melko harvaa eikä taatusti houkuttele uusia käyttäjiä.
 
Vs: Äänekoski-Jyväskylä-Lievestuore

TEP70 sanoi:
Huhtasuon seisake olisi kai sitten Kangasvuorentien ja Suluntien tasoristeysten välissä? Siinähän on vieressä vain muutama talo. Kuka kävelee sinne, jos Nevakadulta menee busseja keskustaan kahdella eri linjalla 20 minuutin välein?
Pikkukaupungin etäisyydet ovat pieniä, itse Nevakadulla joskus asuneena tiedä, ettei esim. fillarilla kestä kauan, kun on jo kaupungilla, busseja menee tiheään. Vanhan radan on rakennettu, siihen Pupuhuhdan "alapuolelle", mutta tuskin tuota kannattaisi silti ajaa.

Veikkaisin muuten, että Kangaslammen/Sulun alueen asukkaat ovat käyttäneet aikanaan Ankeriasjärven seisaketta, alueella menee paljon polkuja siihen lähelle. En tiedä miten tiheää 70-luvulla oli bussiliikenne kaupunkiin, mutta kyllä rata on tuostakin suunnasta aika kaukana. 1 km taitaa olla ainakin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Äänekoski-Jyväskylä-Lievestuore

TEP70 sanoi:
Jos oltaisiin Ruotsissa, niin Laukaaseen ajettaisiin taatusti busseilla vähintään tunnin välein, ruuhkassa varmasti puolen tunnin välein. Nykyinen bussiliikenne on melko harvaa eikä taatusti houkuttele uusia käyttäjiä.

Matkahuolto.info:sta katselin, niin eihän se tarjonta Jyväskylän ja Laukaan välillä nyt niin huonoa ole. Busseja menee noin puolen tunnin välein päivisin, iltaisin tunnin välein. Pääkaupunkiseudullahan monet seutubussitkin menevät tällaisella vuorovälillä.
 
Jyväskylän seudun junaliikenne ei tietenkään olisi suunniteltu kaupungin sisäisiä matkoja varten, vaan lähinnä seudullista liikennettä hoitamaan. Sen tähden ei oikeastaan nyttemmin ajateltuna tarvittaisi kuin Tuohimutkan/Seppälän seisake Jyväskylän ja Tiituspohjan välissä, ja liikenne hoidettaisiin ilman uuden infran rakentamistarvetta, eli Kangasvuoren tunnelin kautta.

Ja kemkim, joo, Koivuranta ja se-toinen-bussifirma-jonka-nimeä-en-muista liikennöivät kiitettävän usein Laukaan suuntaan, mutta niillä taksoilla (ei opiskelija-alennusta, Leppävedelle 3,70 e kerta!) ahkerina Tpe-Leppävesi-aikoinani (naiset, naiset...) kirpaisi joka kerta matkustaa se lyhyt pyrähdys bussilla. En sitten tiedä, olisiko saanut jonkin Junabussi-lipun Vihtavuorelle, VR:n reittikartassa kaukojunavaunujen eteisissä nimittäin on Jy-Äki-välille merkitty junabusseja.
 
Kuten todettua monopolit eivät ole hyvästä, Hyvä toimintamalli olisi se että niillä rataosuuksilla joilta vr laukkauttaa liikennöinnin, olisi sallittua aloittaa liikennöinnin jokin toinen operaattori. nykyisellään vr:n monopoli johtaa siihen että ainoastaan pääradoilla henkilöliikennettä.
Ruotsissa monopoli kaadettin ja innovatiivisuus on lisääntynyt huimasti. Samaa kaipaa suomen henkilöliikenne.
 
Ruotsin mallia soveltuvin osin kannattaisi soveltaa myös Suomeen. Ruotsissa on hyviä kokemuksia maakuntien ja kuntien järjestämästä kiskoliikenteestä. Sellaisia rataosia joista henkilöliikenne on jo lopetettu on saatu aikaan riittävällä junatarjonnalla jopa kannattavia junavuoroja.

Suomessakin pitäisi miettiä koko joukkoliikennejärjestelmä uusiksi, eli monella yhteysvälillä jossa on tai olisi (uudet henkilöliikenneradat) bussi- ja junaliikennettä pitäisi aikataulut miettiä siten, että ne täydentävät toisiansa. Eikä kilpailisi keskenään ja vieläpä niin, että molemmat saavat tukea ja liikennöivät vähäisillä matkustajamäärillä. Pitäisi olla toisiansa tukeva joukkoliikennejärjestelmä, jossa katsotaan kummalla liikennevälineellä kannattaa ko. väliä liikennöidä ja mihin vuorokauden aikaan jne. sekä kumpaa mahdollisesti tukea.

Idea voisi olla esim. Jyväskylä - Äänekoski -välillä, että kiskobussi liikennöi ko. väliä ja bussit syöttävät junille matkustajia ja hiljaisempina aikoina esim. illalla myöhään ja viikonloppuisin bussit hoitavat liikennettä silloin enemmän. Näin saataisiin samalla tukirahoilla enemmän junavuoroja ja laajempaa tarjontaa ja sitä kautta enemmän matkustajia.

Paras tieto ja taito näiden asioiden hoitamiseen on paikallistasolla esim. maakunnilla ja kunnilla. Kilpailu tässä tilanteessa on välttämätön ja toisi myös VR:n haluun palvella varmasti muutosta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kun tossa oli puhetta että pitäis saada jokin nopea, mutta kevyt juna niin laitetaan tiedemiehille ja suunnittelijoille sellanen pala purtavaksi jonka nimi olisi: Bio-Diesel Pendolino. Eli suomeksi juna joka kulkee melko lujaa, mutta toisaalta on kevyt rakenteinen ja päästöjä vielä alas sillä että pendolinon polttoaineeks esim. etanolia tai vaan vaikka rypsiöljyä... ja sähköä tuottamaan junaan pieni generaattori.. Tästä BDP:stä voisi jättää vielä ravintolavaunun pois, ja hoitaa ravintolapuolta kärrymyynnillä, tai sitten tehdä yhteen vaunuun pienen ns. kioskin ja sen läheisyyteen pari nojailu pöytää, eli tästä ravintolapuolesta tulisi vain puolikkaan vaunun kokoinen..
 
aleo1@luukku.com sanoi:
Kun tossa oli puhetta että pitäis saada jokin nopea, mutta kevyt juna niin laitetaan tiedemiehille ja suunnittelijoille sellanen pala purtavaksi jonka nimi olisi: Bio-Diesel Pendolino.
On keksitty jo. Esimerkiksi Kööpenhaminan lentokentän asemalta voi lähteä junalla, jossa pieni oleiluosasto, jossa on kahvi- ja virvokeautomaatit. Se juna kulkee sähköllä. Ruotsissa puolestaan on moottorivaunu, joka toimii biodieselillä. Polttomoottorikäyttöisiä moottojunia on tarjolla jopa monenlaisia, jopa hybridejä, jotka ajavat sähköllä sähköjohdon alla ja dieselillä ilman sähköistystä. Ja vaikka kadulla ratikkarataa.

Kyllä näitä on tuolla muualla, jossa on vapaa rautatieliikenne. Siellä löytyy yrittäjiä ja yritystä.

Antero
 
Takaisin
Ylös