Henkilöliikennettä vähäliikenteisille radoille - ideoita?

Hyviä ideoita. 2008 vuodelle suunnatussa leader-hakemuskessa on jo että rakennettaisiin rataa aivan Outokummun keskustaan, mikä ettei, onhan talgolla näitä moottorivaunuja joiden akselileveyden vo muuttaa...
 
Rbnqss sanoi:
onhan talgolla näitä moottorivaunuja joiden akselileveyden vo muuttaa...
Mitäs moottorivaunuja Talgolla on? Talgohan valmistaa vain vaunuja, joilla voi ajaa useilla raideleveyksillä. Näissä vaunuissa ainoa moottori tuottaa sähköä vaunuston tarpeisiin.

Talgon raideleveydenvaihtojärjestelmää on toistaiseksi käytetty vain normaali- ja leveäraiteisen radan välillä. Ilmeisesti vain Japanissa on junia, joilla voi ajaa sekä normaali- että kapearaiteisella junalla.
 
Leveäraiteisella ja kapearaiteisellakin radalla on yhteisliikennettä ainakin yhdessä maailman kolkassa, eli Sahalinin saarella Itä-Siperiassa. Sen rataverkko on 1067 mm raiteella, ja tavanomaisiin venäläisiin tavaravaunuihin vaihdetaan telit niiden tullessa saarelle. Ero 1067-1524 mm on kuitenkin ratkaisevasti pienempi kuin olisi 750-1524 mm, enkä voi kuvitella Vankan kaltaista raskasta dieselmoottorijunaa raideleveydenvaihtolaitteessa, ainakaan tuollaisella erolla.
 
Hallituksen budjetiesityksessä rautatieliikenteen tuki oli laskemassa noin 4 miljoonaa euroa, eikä käsittääkseni lisärahoitusta ole aihetta odottaa. VR on antanut ymmärtää, että Hangon ja Kotkan henkilöliikenne säilyy. Tämä on kaukonäköistä ja esimerkillistä politiikkaa, koska jättää oven auki liikenteen järkiperäiselle kehittämiselle tulevaisuudessa. Jotain on silti lakkautettava taloudellisista syistä, joten kysymys kuuluu, mitä lakkautetaan?

Tällä erää näyttää siltä, että itäisen Suomen yöjunaliikenne on tappolistalla. Sen kustannukset vuodessa eivät kuitenkaan neljään miljoonaan euroon nouse, joten muitakin säästöjä tarvitaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomia ei juuri kiinnosta uutisoida vähäliikenteisten ratojen kohtalosta, joten Helsingistä käsin asiasta on vaikea saada kokonaiskuvaa. Ilmeisesti mahdollisia lakkautuskohteita ovat ainakin osa Savonradan kaukojunista (siis myös päiväjunista) sekä eräät kiskobussien käyttökohteiksi suunnitellut sivuradat. Koska tiedämme tarkemmin?
 
Tähän nyt kaksi kommenttia:
  1. Hallituspuolueiden kansanedustajat lupasivat välikysymyskeskustelussa joukkoliikenteelle lisärahaa. Tästä oletettavasti suuri osa ohjataan VR Oy:lle lisääntyvänä valtion tukena. Uhkaukset lopettaa junia ovat keskeinen kiristyskeino asiassa.
  2. Nyt pitäisi ottaa julkisuudessa esille se, että VR Oy:n vaatima tukitaso ei ole suhteessa tuettujen junien todellisiin kustannuksiin, ja että liikenteen kilpailutus voisi ratkaista ainakin paikallisjunien ja yöjunien tukikysymyksen, koska tervein liikeperiaattein toimivan toisen yrittäjän toisenlaisten liiketoimintakonseptien kanssa paikallis- ja yöjunat voisivat olla lipputuloilla itsekannattavaa toimintaa.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
1. Hallituspuolueiden kansanedustajat lupasivat välikysymyskeskustelussa joukkoliikenteelle lisärahaa. Tästä oletettavasti suuri osa ohjataan VR Oy:lle lisääntyvänä valtion tukena. Uhkaukset lopettaa junia ovat keskeinen kiristyskeino asiassa.
Hallituspuolueiden kansanedustajilla ei tietenkään ole mitään ongelmia puhetaidossa. Mutta olen vain hiukan epävarma sen suhteen, onko hallitus omasta mielestään sittenkään sitoutunut todella antamaan lisärahoitusta tai mitenkään muutoinkaan sekaantumaan asiaan.

Mikko Laaksonen sanoi:
2. Nyt pitäisi ottaa julkisuudessa esille se, että VR Oy:n vaatima tukitaso ei ole suhteessa tuettujen junien todellisiin kustannuksiin, ja että liikenteen kilpailutus voisi ratkaista ainakin paikallisjunien ja yöjunien tukikysymyksen, koska tervein liikeperiaattein toimivan toisen yrittäjän toisenlaisten liiketoimintakonseptien kanssa paikallis- ja yöjunat voisivat olla lipputuloilla itsekannattavaa toimintaa.
VR:n vaatimalle tukitason nostolle tosiaan tuskin on mitään muuta syytä kuin osakeyhtiön halu rahastaa omistajaansa. Ristiriita syntyy siitä, että kilpailutukseen liittyvistä mahdollisista riskeistä ja ongelmista huolimatta vaihtoehtoisia keinoja saada asiaan parannusta ei kovin paljoa ole käytettävissä. Uskoisin, että kilpailuttaminen omaksutaan rautateiden henkilöliikenteeseen seuraavan vuosikymmenen kuluessa, yksinkertaisesti siitä syystä että VR:n ympärille kasaantuneet ongelmat ovat saaneet eräänlaisen lumipalloilmiön aikaan. Ikävintä vain on, että ennen muutosta - millainen se ikinä onkaan - kenties suurikin osa liikennepalveluista ehditään pilata tavalla tai toisella. Ja ongelmien korjaaminen jälkikäteen on tunnetusti vaikeaa.
 
Sisä-Suomen yöjunaliikenne loppuu, mutta muilta lakkautuksilta ilmeisesti vältytään tänä vuonna. Eri lähteet paljastavat, että VR:n ja ministeriön välillä tarvittaisiin kuitenkin lisää neuvotteluja, jotta henkilöliikenne radoilla Iisalmi-Ylivieska ja Rovaniemi-Kemijärvi voisi jatkua vuoden 2007 alusta eteenpäin. Ilmeisesti jonkinlainen ratkaisu tämänkin liikenteen säilymiseksi on löytymässä.
 
Onneks on Connex

Suomenmaa 3.2.2006:

Juttua ei ole netissä, mutta tiivistelmänä oleellinen: Ruotsin Connexin viestintäjohtaja ilmoittaa, että Connex seuraa Suomen tilannetta ja on kiinnostunut liikennöimään junia Suomessa, ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla. "Kun suomen radoilla alkaa tapahtua, palkkaamme tänne lisää asiaan perehtynyttä väkeä", sanoo puolestaan Suomen Connexin toimitusjohtaja Markku Haavisto.
 
En odota Connexin tuloa ollenkaan innolla. Pohjois-Ruotsin yöjunaliikenteen hoitajana sillä on lähinnä lupausten rikkojan maine, ja poikkeustilanteen sattuessa se hylkää matkustajat ensimmäisenä. Muistan vuoden parin takaa uutisen kuinka vuoron peruuttamisen takia matkustajat jäivät Ruotsin ja Norjan rajalle (malmiradalla) keskelle erämaata ilman mitään kuljetuksia tuntikausiksi. Jos yritys toimii vapaassa kilpailussa ala-arvoisesti verrattuna valtiolliseen monopoliyhtiöön suojatuilla markkinoilla, yrityksen toiminnassa on jokin todella pahasti pielessä.

Tietysti voidaan toivoa, että Connex parantaa tapansa, ja viime aikoina Ruotsissa se on sitä ilmeisesti tosissaan myös yrittänyt, mm. uudella kalustolla Uumajan ja Luulajan välillä. Suomen oloissa sen en soisi voittavan kilpailuja, mutta toisaalta sen voisi toivoa poistavan edes pahimmat ylilyönnit muiden (muun) hinnoittelusta.
 
Kannattaisiko syytä hakea myös kilpailuttajasta. Jos tällaisia tapauksia ei määritellä sopimukseen etukäteen, näin voi käydä. Jos sopimuksessa sen sijaan sanotaan, missä ajassa ja miten on reagoitava peruutettavaan tai reilusti myöhästyvään junaan, näin myöskin toimitaan, kunhan uhkaavat sanktiot ovat riittävät.

Tosin voisi VR:n Pendolinokin muuttua sen jälkeen aika huonoksi bisnekseksi...
 
Ruotsin tapauksessahan useimmat ongelmat nimenomaan ovat lähtöisin viranomaisesta. Siitähän kilpailutuspäätösten setviminen oikeudessakin (tapahtunut Ruotsissa useammin kuin kerran) kertoo, että kilpailuttaja ei ole tehtäviensä tasalla ja epäselvyyksiä syntyy. Kyse ei nyt olekaan siitä, että Connex olisi varsinaisesti rikkonut määräyksiä, vaan siitä ettei sillä ole vähäisintäkään kykyä täyttää matkustajien odotuksia.
 
Ruotisn kilpailutusongelmat

Minusta näyttää siltä, että Ruotsissa ei olla kovin pitkällä kilpailutuksen tilaajan osaamisessa. Uskon, että meillä tässä ollaan paljon pidemmällä, vaikka osaaminen onkin hankittu kaupunkiliikenteessä.

Connex toimii minusta kuten härski liikeyritys toimii. Se tekee vain sen, mikä sen on pakko sopimuksensa puitteissa tehdä. Se ei minusta ole hyvää liikemiesmoraalia, muttei myöskään rikollista. Sen sijaan se on minusta tyhmää, koska se johtaa Connexin oman pelivaran supistumiseen tulevaisuudessa.

Tällaisesta malmiradan esimerkistä tulee mieleeni, että tuolla yhteydellä pitäisi olla 2 liikennöitsijää, jos sopimukset ovat väljiä. Riittää, että toinen jättää kerran matkustajat rajalle, ja sen jälkeen junalippuja ostetaan vain kilpailijan juniin. Näin kilpailu toimisi nopeammalla aikajänteellä kuin sopimuskauden pituus.

Antero
 
Tågkompaniet olisi halunnut jatkaa toimintaansa omalla riskillään malmiradalla Connexin ilmaantuessa sinne. Tämän Ruotsin valtio kuitenkin kielsi - kyse ei siis ole tietyn liikenteen kilpailutuksesta yksinomaan, vaan samalla Pohjois-Ruotsin henkilöliikenteen monopolin kilpailutuksesta. Vaikka monopoli vaihtuukin säännöllisin väliajoin, voinee tätä pitää yhtenä keskeisimmistä Ruotsin mallin ongelmallisuuksista - siitäkin huolimatta että useamman yhtiön kilpailu todella tappiollisella reitillä voisi koitua tuhoksi molemmille.

Edit: Muistutettakoon vielä, että vaikka Connex useimmiten ainakin väittää täyttävänsä kilpailutussopimuksen ehdot, sen sopimuksia on sekä Ruotsissa että Britanniassa mitätöity kesken kauden Connexin sopimusrikkomusten takia. Tällaisissa tapauksissa tietenkään syytä kilpailutuksen epäonnistumisesta ei voi yksinomaan asettaa viranomaisen ongelmaksi.
 
"08.04.2006 Kansanedustaja Matti Kangas (vas.) vaatii kiskobussiliikenteen laajentamista Keski-Suomessa."

Kangas toivoo Radio Keski-Suomen nettikolumnissa, että jokin maakunnan lakkautetuista junareiteistä otettaisiin uudelleen käyttöön. Eräs vaihtoehto olisi Suolahden ja Jyväskylän välinen rataosuus.

Matti Kankaan mielestä kiskobussi voisi olla ratkaisu monen pienen paikkakunnan liikenneongelmaan.

Lähde: Yle uutiset
 
Jyväskylä-Äänekoski olisi erittäin todennäköisesti kannattavampi rataosa kiskobussille kuin suurin osa muista kiskobussikelpoisiksi arvioiduista.
 
Takaisin
Ylös