HS: Bussiton keskusta 2020-luvulla..?

Minulle tuli nyt mieleen tälläinen lähestymistapa:
  • kaupunkiratojen vaikutusalueella menevät bussilinjat ohjataan menemään jonkun juna-aseman kautta (lähes kaikki menevätkin jo)
  • bussilinjoille laitetaan juna-asemille junaan synkatut välipisteajat. Välipisteaikojen odottamista varten tehdään riittävät pysäkki/terminaalitilat
  • bussilinjojen kapasiteetti mitoitetaan liityntäaseman ja kantakaupungin välisen matkustajamäärän mukaan. Jos se ei riitä liityntäasemalta esikaupunkiin, perustetaan apulinjaksi liityntälinja.
  • jos liityntäasema on bussilinjan keräilyalueen lopuksi, ei bussilinjan tarvitse tulla ydinkeskustaan asti, vaan se voi päättyä esim. Hakaniemeen tai Mäntymäen kentälle (ja jos Pisara rakennettaisiin, niin Sörnäisiin tai Meilahteen)

Erittäin hyvä ajatus. Esimerkiksi meillä täällä Pitäjänmäki-Konala-alueella käytetään hyvin paljon tuota "epävirallista" liityntäliikennettä. Vikana vaan tosiaan on se, että aikatauluja ei ole suunniteltu siihen. Useat vuorot esim. linjalla 39 (joka ei kulje mitenkään liian usein) menevät kiusallisesti siten, että jos bussi ei ole yhtään myöhässä niin juosten kerkeää junaan kohti keskustaa.

Kolmikulma-PikkuHuopalahti-Huopalahti-Konala-Varisto -pikaraitiotietä odotellessa tuo olisi ihan kohtuullinen vaihtoehto :)

- janne
 
Ihan kannatettavia ehdotuksia. Olen itse asunut ja ollut töissä monasti paikoilla joista kävelymatkaa asemalle on 1-1.5 km, mutta ainoa aluetta palveleva bussi on sellainen joka jatkaa Helsingin keskustaan, ja bussin aikataulut ei ole mitenkään synkronoitu junaan.
Tuollaisissa tapauksissa, ainakin jos pidempi kävelymatka on kodin suunnalla, suosittelen polkupyöräliityntää. Talvipyöräilykin onnistuu, jos vaihtaa nastarenkaat ja pukeutuu sään mukaan. Junassa voi sitten ottaa kaulahuivin pois ja avata takkia.

Sitten, kun kaupunkiratojen lähiliikenne on täysin YTV:n hallinnassa, luulisi lähijunien ja metrojen käytäntöjä yhtenäistettävän myös polkupyöräpolitiikan kanssa niin, että fillarin saisi ottaa myös lähijunaan mukaan ilmaiseksi. Nykyinen seutukertalippu pyörälle joka kuljetuskerrasta on hulluutta, sen vielä ymmärtää, ettei pyörää saa ottaa ruuhka-aikana mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kannatan myös Kuukankon ehdotusta. Juuri tällaisia terveellä järjellä ajateltuja käytännössä ilmaisia mutta joukkoliikenteen palvelutasoa selkeästi parantavia toimia pitää tehdä eikä miettiä, miten saadaan monta sataa miljoonaa käytetyksi joukkoliikenteeseen.

Sitten, kun kaupunkiratojen lähiliikenne on täysin YTV:n hallinnassa, luulisi lähijunien ja metrojen käytäntöjä yhtenäistettävän myös polkupyöräpolitiikan kanssa niin, että fillarin saisi ottaa myös lähijunaan mukaan ilmaiseksi. Nykyinen seutukertalippu pyörälle joka kuljetuskerrasta on hulluutta, sen vielä ymmärtää, ettei pyörää saa ottaa ruuhka-aikana mukaan.
Olisikohan niin, että pölkypyöräkäytäntöjen ero metron ja lähijunien välillä on ero HKL:n ja YTV:n halujen välillä? YTV:hän määrää ja kerää lipputulot lähijunissa, HKL määrää ja kerää metron lipputulot. Jos näin on, asia ei muutu sillä, että tulee uusia junia.

Antero
 
Tuollaisissa tapauksissa, ainakin jos pidempi kävelymatka on kodin suunnalla, suosittelen polkupyöräliityntää. Talvipyöräilykin onnistuu, jos vaihtaa nastarenkaat ja pukeutuu sään mukaan. Junassa voi sitten ottaa kaulahuivin pois ja avata takkia.
Itse kuljen kyllä silloin kun kelit sallivat aina pyörällä asemalle. Eli en marras-huhtikuun aikaan. Housut likaantuvat liian helposti.

Sitten, kun kaupunkiratojen lähiliikenne on täysin YTV:n hallinnassa, luulisi lähijunien ja metrojen käytäntöjä yhtenäistettävän myös polkupyöräpolitiikan kanssa niin, että fillarin saisi ottaa myös lähijunaan mukaan ilmaiseksi. Nykyinen seutukertalippu pyörälle joka kuljetuskerrasta on hulluutta, sen vielä ymmärtää, ettei pyörää saa ottaa ruuhka-aikana mukaan.

Suhtaudun vähän nihkeästi siihen että saisi ottaa pyörän ilmaiseksi junaan.
Metrossakin lienee mahdollista vain kesäisin, kun työmatkaliikenne on vähäisempää. Joku maksu siitä pitäisi mielestäni kaikissa tapauksissa pyytää.

Niin kauan kun on vanhoja korkealattia-junia (Sm1 ja Sm2) vielä käytössä, olen myös sitä mieltä että työmatkaruuhkan aikana ei saisi ollenkaan tuoda pyöriä junaan.

t. Rainer
 
Olisikohan niin, että pölkypyöräkäytäntöjen ero metron ja lähijunien välillä on ero HKL:n ja YTV:n halujen välillä? YTV:hän määrää ja kerää lipputulot lähijunissa, HKL määrää ja kerää metron lipputulot. Jos näin on, asia ei muutu sillä, että tulee uusia junia.
Tulevaisuudessahan metrokin lienee YTV:n alaisuudessa, joten on luultavaa, että yhtenäisiä käytäntöjä sovelletaan molempiin raskasraideratkaisuihin.

Suhtaudun vähän nihkeästi siihen että saisi ottaa pyörän ilmaiseksi junaan.
Metrossakin lienee mahdollista vain kesäisin, kun työmatkaliikenne on vähäisempää. Joku maksu siitä pitäisi mielestäni kaikissa tapauksissa pyytää.

Niin kauan kun on vanhoja korkealattia-junia (Sm1 ja Sm2) vielä käytössä, olen myös sitä mieltä että työmatkaruuhkan aikana ei saisi ollenkaan tuoda pyöriä junaan.

OK, matalalattiaisuus on käytännössä tietenkin edellytys polkupyörien tuomiselle ruuhkajuniin. Maksu voisi säilyä käytössä ruuhka-aikoina, mutta kokoontaitettavista potkulaudoista sitä ei saisi periä. Jotenkin kohtuutonta, että potkulaudasta, joka vie korkeintaan saman verran tilaa kokoontaitettuna kuin työsalkku, peritään maksu. Saako muuten lähijunaan ottaa skeittilaudan? Entä jos potkulaudan laittaa reppuun ja konnari huomaa tämän, peritäänkö silti maksu?
 
Jotenkin kohtuutonta, että potkulaudasta, joka vie korkeintaan saman verran tilaa kokoontaitettuna kuin työsalkku, peritään maksu. Saako muuten lähijunaan ottaa skeittilaudan? Entä jos potkulaudan laittaa reppuun ja konnari huomaa tämän, peritäänkö silti maksu?

Mulla on sellainen käsitys että vain oikeista (aikuisten) polkupyöristä peritään maksu. Ei potkulaudoista tai vastaavista jotka sellaisenaan mahtuvat tavarahyllylle tai kokoontaitettuna kassiin. Korjatkaa jos olen väärässä.

t. Rainer
 
Oma lukunsa ovat ne muutamat YTV-alueen asemat joiden kautta ei kulje bussia lainkaan, tai busseja kulkee hyvin harvoin ja epäsäännöllisesti siihen nähden mitä voisi kulkea. Näitä ovat ainakin Ilmala, Valimo, Kera, Koivuhovi, Mankki, Kannelmäki, Tapanila, Hiekkaharju ja Rekola.
Näistä asemista ainakin Ilmala, Valimo ja Kera sijaitsevat keskellä isoja työpaikka-alueita, joissa suurin osa työpaikoista sijaitsee kuitenkin kävelymatkan päässä asemalta. Sen sijaan kauemmas suuntautuvalle liityntäliikenteelle ei luultavasti olisi niin suurta kysyntää.
 
Näistä asemista ainakin Ilmala, Valimo ja Kera sijaitsevat keskellä isoja työpaikka-alueita, joissa suurin osa työpaikoista sijaitsee kuitenkin kävelymatkan päässä asemalta. Sen sijaan kauemmas suuntautuvalle liityntäliikenteelle ei luultavasti olisi niin suurta kysyntää.
Itse asiassa Valimosta olisi mahdollista järjestää mitä parhain vaihtoyhteys Vihdintien busseille. Nyt pysäkit ovat kaukana, vaikka Vihdintie kulkee suoraan Valimon aseman päältä. Ja vaikka paikalle on suunniteltu rakennettavan vaihtopysäkit, ei Vihdintieltä ole suunniteltu suoria portaita asemalle, vaan silti pitäisi kiertää aivan liian pitkä matka päästäkseen asemalle.

Jos 57:n liikenne olisi täsmällistä (mitä se ei kyllä nykyisellään ole, mutta Hakamäentien remontti ehkä auttaa) ja sillä olisi välipisteajat Ilmalassa, olisi nopein yhteys keskustasta Ruskeasuolle ja Munkkivuoreen juna Ilmalaan ja siitä 57:lla eteenpäin. Samoin Ilmalan työpaikoille voisi järjestää synkatut vaihdot junien ja 22:n välille.
 
Antero Alku sanoi:
Kannatan myös Kuukankon ehdotusta. Juuri tällaisia terveellä järjellä ajateltuja käytännössä ilmaisia mutta joukkoliikenteen palvelutasoa selkeästi parantavia toimia pitää tehdä eikä miettiä, miten saadaan monta sataa miljoonaa käytetyksi joukkoliikenteeseen.

Oletan kuitenkin, että kuukangon esitys koski nimenomaan lähijuna-liityntää eikä esimerkiksi metron liityntäliikennettä. Tuskin itä-Helsingistä olisi syytä palauttaa suoria bussilinjoja vaikkapa Hakaniemeen asti. Vastaavasti länsimetro tullee lopettamaan Espoon nykyiset Länsiväylän seutulinjat, eikä mielestani ole mitään syytä olettaa niiden jäävän metron rinnalle (yölinjoja lukuunottamatta). VR:n liikennöimät kaupunkiradat eivät ehkä nykyisellään ole metron veroisia runkolinjastoja liityntäliikenteelle. Tuo Pisara-rata saattaisi mullistaa tuonkin asian sekä mallinen tilaaja/tuottaja-mallinen kilpailutus myös tuolle lähijunaliikenteelle (irti VR:n holhouksesta).

Tietenkin on niin, ettei liityntaliikenne saa olla mikään itsetarkoitus, vaan se on lähinnä apuna sille, jos raideliikenne/runkolinja ei ole mielekästä kohteen loppuun saakka. Raskaimmat ja kuormitetuimmat runkolinjat tulisivat olla mielestäni ilmanmuuta raideliikennettä. Lisäksi tuon raideliikennevälineen olisi oltava mahdollisimman mukautumiskykyinen tai joustava. Myönnan toki Helsingin nykyisen metron olevan liian heavy siihen, mutta ainahan sitä voidaan mukauttaa uusiin olosuhteisiin tulevaisuuden hankinnoissa. Ainakin toivoisin niin. Bussiliikenteen etu toki on, ettei se tarvitse minkäänlaista liityntäliikennettä juuri tuon maksimaalisen joustavuutensa vuoksi (=ratti ja kääntyvät etupyörät).

Mutta, metroliikenne lisääntynee edelleen tulevaisuuden Helsingissä ja sen ymparistossä. Katsotaan, mitä se tuo tullessaan.
 
Viimeksi muokattu:
Oletan kuitenkin, että kuukangon esitys koski nimenomaan lähijuna-liityntää eikä esimerkiksi metron liityntäliikennettä. Tuskin itä-Helsingistä olisi syytä palauttaa suoria bussilinjoja vaikkapa Hakaniemeen asti.
Ymmärsin Kuukankon tarkoittavan nimenomaan liitynnän laajentamista, ei nykyisen muuttamista.

Metrolinja ja RHK-ratojen lähiliikenne poikkeavat ratkaisevasti toisistaan siinä, että RHK:n radat kulkevat suoraan ja motarit ja pääkadut jossain muualla. Valmiiseen kaupunkirakenteeseen liian myöhään tehty metrorata kulkee täsmälleen samoin kuin päätiet. Niinpä metrolinjan ympäristössä ei synny sellaista tilannetta kuin RHK-ratojen kanssa, että raide- ja bussiliikenteestä on toisilleen hyötyä ja ne täydentävät toisiaan ja monipuolistavat joukkoliikenneverkon palvelukykyä juuri siten, kuin Kuukanko esitti.

RHK-radat toimivat juuri kuten raskaan raideliikenteen tuleekin toimia, jotta siitä on jotain etua. Eli radat oikaisevat tieverkkoon nähden tarjoten ylivoimaisen nopeita yhteyksiä alueellisten keskittymien välillä. Katutason liikenne palvelee alueet, jotka eivät ole keskittymien vaikutuspiirissä. Matkustajalle on kuitenkin todellisuudessa nopein yhteys tehdä kahden vaihdon matka.

Metron kanssa tällaista ei ole edes suunniteltu, koska se on suunniteltu sitä varten, että olemassa oleva joukkoliikenne saataisiin pois katutasosta tekemään tilaa autoille. Ja kun metro ja katuliikenne kulkevat rinnan, metro ja erityisesti liityntä ei koskaan voi olla kilpailukykyinen vaihdottoman katutason liikenteen kanssa.

Ainoa mahdollinen kilpailuetu tulee keskustassa sillä edellytyksellä, että metrotunneli oikaisee jonkin puuttuvan katuyhteyden. Esimerkiksi Hämeentien suunnassa metro ei ole kilpailukykyinen kulkiessaan pääkadun suunnassa, koska matkustusaika kuluu tasonvaihdossa. Ja jos meillä vielä olisi täydet joukkoliikenne-etuudet, metro jäisi auttamattoman hitaaksi. Sen sijaan Rautatientorin ja Ruoholahden välillä ei ole toimivaa pääkatuyhteyttä, jolloin suoraan kulkeva metro on kilpailukykyinen tasonvaihtoon kuluvasta ajasta huolimatta.

Laajan liityntäliikenteen suunnitelmassa ei ole edellä esittämääni asiaa ymmärretty. Tavoitteena ei ole ollut palvelutason parantaminen, ainoastaan kalliin bussiliikenteen korvaaminen osittain raskasraiteilla piittaamatta siitä, miten palvelutaso heikkenee. Tällaisiin ajatuksiin saadaan tukea siitä, että matkustajamääräennusteita laskettaessa ei tulokseen vaikuta millään tavoin todellisen liikenteen palvelutasotekijät kuten aikataulujen laatu, vaihtojen sovittaminen ja liikenteen täsmällisyys. Ainoa vaikuttava tekijä on teoreettinen matka-aika pysäkkien välillä.

Antero
 
Onko jotain uutta/edistystä tapahtunut, kun Ylen Aikainen uutisoi näin muutama päivä sitten (28.12.2006)? Miten kommentoi kaupunkisuunnittelija Antero? Ratikoita ja niiden tulevaisuutta ei mainita uutisessa ollenkaan. Vai onko se vain Ylen Aikaisen hieman asiantuntematonta uutisointia?

Ylen Aikainen sanoi:
Helsingin keskusta bussittomaksi.

Helsingin keskustasta suunnitellaan bussitonta. Kaupunkisuunnittelijat ehdottavat, että autot ja julkinen liikenne kulkevat keskustassa maan alla 2020-luvulla.

HKL suunnittelee siirtävänsä keskustaan kulkevan joukkoliikenteen kokonaan raiteille.

Bussit palvelisivat metron ja junan syöttöliikenteessä lähiöissä.

Myös Töölön metrolinjan rakennustöitä kaavaillaan aloitettaviksi heti länsimetron valmistumisen jälkeen.

Keskustan kadut on tarkoitus rauhoittaa jalankulkijoille.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Onko jotain uutta/edistystä tapahtunut, kun Ylen Aikainen uutisoi näin muutama päivä sitten (28.12.2006)?
Kuulin tuon pätkän itsekin ja ihmettelin, miksi siitä nyt puhutaan. Juttuhan on jo vanha. Tämä keskusteluketju on alkanut jo 14.10.2006, jolloin asia oli artikkelina Hesarissa.

Miten kommentoi kaupunkisuunnittelija Antero?
Samaan tyyliin kuin tässä keskustelussa aikaisemminkin: Keskusta pitää saada autottomaksi, ei bussittomaksi.

Ratikoita ja niiden tulevaisuutta ei mainita uutisessa ollenkaan. Vai onko se vain Ylen Aikaisen hieman asiantuntematonta uutisointia?
Luulen niin. Ei toimittajilla aikaa perehtyä asioihin, he yleensä kertovat omin sanoin, mitä ymmärtävät lehdistötiedotteista tai haastatteluista.

HKL:n entisen suunnittelujohtajan kaavaileman vision lähtökohta on muuttaa keskustaan tuleva joukkoliikenne metron liityntäliikenteeksi. Näin saataisiin syy rakentaa metroa joka suuntaan, johon nyt menevät moottoritiet. Tämä on alkuperäinen Smith-Polvisen liikennesuunnitelman idea. Smith-Polvisessa piti hävittää ratikat, mutta tuskin sitä nykyään sentään kukaan vakavissaan uskaltaa ehdottaa vaikka tiedän, että supistushaaveita on ollut enemmänkin kuin linjat 1 ja 2.

Antero
 
Smith-Polvisessa piti hävittää ratikat, mutta tuskin sitä nykyään sentään kukaan vakavissaan uskaltaa ehdottaa vaikka tiedän, että supistushaaveita on ollut enemmänkin kuin linjat 1 ja 2.
RAITIO-lehdessä D. Federleyn kirjoitussarjasta käy varsin yksiselitteisesti ilmi, että raitioliikenteen määrä kokonaisuudessaan on kasvamassa. Tälläkin hetkellä on uusia ratoja työn alla mm. Kampissa ja Itä-Pasilan sellaisilla alueilla, joilla ei aikaisemmin ole ollut raitioliikennettä. Uudet raitioyhteydet saataneen myös Jätkäsaareen sekä Kalasataman / Sompasaaren alueelle. Eivätkä laajennukset rajoittune edes tähänkään.
 
Erittäin hyvä ajatus. Esimerkiksi meillä täällä Pitäjänmäki-Konala-alueella käytetään hyvin paljon tuota "epävirallista" liityntäliikennettä. Vikana vaan tosiaan on se, että aikatauluja ei ole suunniteltu siihen. Useat vuorot esim. linjalla 39 (joka ei kulje mitenkään liian usein) menevät kiusallisesti siten, että jos bussi ei ole yhtään myöhässä niin juosten kerkeää junaan kohti keskustaa.
Eikö tässä olisi jonkinlainen paikallisdemokratian paikka? Esimerkiksi isoveljeni on pitkään yrittänyt lobata liittymäliikennettä Vihdintieltä Kehä III pohjoispuolelta Vantaankosken asemalla, muistaakseni jotenkin niin että nykyinen Vantaan sisäinen linja ajaisi Espoon puolella olevan asuinalueen kautta eikä keskellä peltoa V, mutta kun siinä on taas se kuntaraja... Eli jonkinlaiset asukasyhdistykset tai kaupunginosavaltuustot mukaan suunnittelemaan mikrotason liittymäliikennettä, paikalliset kuitenkin tietävät paremmin kuin YTV miten sen bussin pitäisi kulkea.
 
Eivätkä laajennukset rajoittune edes tähänkään.
Hyvä niin, sillä Saksan (ja Strassbourgin) "ihmeet" nähtyäni olen tullut tulokseen, että sellaiset voisivat olla arkipäivää YTV-alueellakin. Eivät siis niinkään ihmeitä, vaan modernia joukkoliikennettä. Ratikan kapasiteetti vain täysillä hyodyksi; nykyjärjestelmä Helsingissä aliarvioi raitioliikenteen mahdollisuuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös