HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

R.Silfverberg · 6 Syyskuu 2012

Maailmalla se mikä määritellään lähijunaverkostoiksi vaihtelee seuraavien kahden ääripään välillä:

1) Pääosin omille radoilleen dedikoidut metromaiset linjastot kiinteine vuoroväleineen, radat osittain tunneleissa ja useita yhteisiä vaihtoterminaaleja metron kanssa. Sellaiset ovat esim Saksan suurkaupunkien S-Bahnit, Kööpenhaminan S-tog ja Parisin RER. Jokainen junavuoro kuulu johonkin linjaan ja linjat näytetään samalla kartalla kuin kaupungin metro tai raitiotiet.

2) Toinen ääripää on lähinnä taajamajunaverkosto joka on vain löysästi yhteydessä kaupungin joukkoliikenteeseen, terminaalit ovat usein erillään toisistaan ja laitakaupungilla ja vuorovälit lyhyimmillään puoli tuntia, ja linjakartta, jos sellainen on, on erillään metron ja raitioteiden linjakartoista. Sellaisia ovat usein itä- ja etelä-eurooppalaisten kaupunkien lähijunaverkot (jos niissä ylipäänsä sellainen on)

Kumpaa näitä Helsingin lähijunaverkko muistuttaa enemmän?

t. Rainer

Elmo Allen · 6 Syyskuu 2012

R.Silfverberg sanoi:
Kumpaa näitä Helsingin lähijunaverkko muistuttaa enemmän?

Kysymys ei ole ainoastaan, kumpaa se muistuttaa, vaan kumpaa sen pitäisi muistuttaa. Vastaus on ilmiselvästi 1, ja lähijunaverkossa ei ole mitään syytä, miksei se voisi 1 olla kaikilta osin. Siihen suuntaan sitä suunnitelmienkin perusteella kehitetään. Yhteinen kartta puuttuu, mutta sehän ei ole järjestelmän ominaisuus vaan päätös.

Toki tämä on sitten eri kysymys kuin se, tarvitsemmeko edes sitä S-bahnia erillään metrosta.

Eikä siinä sinänsä mitään, jos meillä olisi käsite "raskas raideliikenne", jonka yksi linja on nimeltään "metro". Mutta kun tuollainen ei taivu arkikäyttöön. Ei kukaan sano toiselle, että "tänne pääsee hyvin, koska asun ihan raskaan raideliikenteen aseman vieressä". Ja jos taas puhuttaisiin, että "asun ihan juna-aseman* vieressä", ei ole selvää puhutaanko nyt Nuppulinnasta vai Malmista. Jälkimmäiseen pääsee oikeasti metromaisesti. Edellinen muistuttaa sitten enemmän tuota alkuperäistä numero 2:ta saavutettavuudeltaan.

*) Juna-asema tuntuu minusta luontevammalta nimeltä nykykielessä kuin rautatieasema.

R.Silfverberg · 6 Syyskuu 2012

Elmo Allen sanoi:
Kysymys ei ole ainoastaan, kumpaa se muistuttaa, vaan kumpaa sen pitäisi muistuttaa. Vastaus on ilmiselvästi 1, ja lähijunaverkossa ei ole mitään syytä, miksei se voisi 1 olla kaikilta osin. Siihen suuntaan sitä suunnitelmienkin perusteella kehitetään. Yhteinen kartta puuttuu, mutta sehän ei ole järjestelmän ominaisuus vaan päätös.

Toki tämä on sitten eri kysymys kuin se, tarvitsemmeko edes sitä S-bahnia erillään metrosta.

Eikä siinä sinänsä mitään, jos meillä olisi käsite "raskas raideliikenne", jonka yksi linja on nimeltään "metro". Mutta kun tuollainen ei taivu arkikäyttöön. Ei kukaan sano toiselle, että "tänne pääsee hyvin, koska asun ihan raskaan raideliikenteen aseman vieressä". Ja jos taas puhuttaisiin, että "asun ihan juna-aseman* vieressä", ei ole selvää puhutaanko nyt Nuppulinnasta vai Malmista. Jälkimmäiseenpääsee oikeasti metromaisesti. Edellinen muistuttaa sitten enemmän tuota alkuperäistä numero 2:ta saavutettavuudeltaan.

Mun käsittääkseni Helsingin lähijunasysteemi on lähinnä sukua Tukholman, Wienin ja Zürichin vastaaville mutta yhtäläisyyksiä on Saksan ja Kööpenhaminan vastaaville.
Saksassa ja Köpiksessä on se ero että metropolialueen joukkoliikenteen maksualueen ulkopuolelle ulottuva muu taajamajunaliikenne on eriytetty eikä näytetä samalla kartalla, ja niissä on eri kalusto kokonaan. Jotta helsingissä päästäisii siihen pitäisi todella Riihimäen, Lahden ja Karjaan junat poistaa "kaupunkijunien" kartalta, tai näyttää niiden pysähdyspaikat vain Keravalle/Kirkkonummelle asti ja eri väriskaalalla. Jos junarunkoja käytetään sekaisin taajamajunissa ja metropolialueen sisällä, voisi olla eri kartat taajamajunien reiteille junan sisällä.

t. Rainer

Elmo Allen · 6 Syyskuu 2012

R.Silfverberg sanoi:
Jotta helsingissä päästäisii siihen pitäisi todella Riihimäen, Lahden ja Karjaan junat poistaa "kaupunkijunien" kartalta, tai näyttää niiden pysähdyspaikat vain Keravalle/Kirkkonummelle asti ja eri väriskaalalla.

Kyllä. Näinhän monissa saksalaisissa kaupungeissakin erotellaan regional-palvelu ja lähipalvelu. Edellistä yleensä myös hoitaa kaukoliikenneoperaattori, jälkimmäistä kaupunki. Esimerkkeinä nyt vaikka Düsseldorf ja Frankfurt.

Suomessa olisi aineksia jopa koko Etelä-Suomen tiheän liikenteen reittikartan esittämiseen. VR:llä Z-junat ja R-junat (Tampereelle ja Lahteen jatkavine variantteineen) ovat jopa paljon lähempänä IC2-junia kuin vaikka A-junaa. Jos olisin VR:n Product Manager, tekisin nimenomaan tällaisen Turusta Tampereelle ja Kouvolaan ulottuvan raidekaavion, jossa palvelulupaus olisi "vähintään kerran tunnissa joka asemalta". Brändäisin nämä jopa ihan omalle kalustolleen IC2-ohjausvaunujunin ja Sm4:in. Näiden palvelulupaukseen voisi kuitenkin hyvin kuulua, että niissä kaikissa myös paikalliset seutuliput käyvät. Tämä olisi nimenomaan VR:n palvelulupaus, ei HSL:n tai Jolin tai minkään muunkaan. Selkeyden vuoksi jättäisin siitä lähijunat pois ja merkitsisin vain vaihtoasemat niille. Tärkeämpää olisi tällaisessa brändissä painottaa sitä yhdenmukaista palvelua isommalla alueella kuin liityntäjunia. Tämän palvelun tulisi itsessään tuoda jo riittävän lähelle ja kattavasti. Ja jos olisin VR:n CEO, potkaisisin tämän VR:stä omaksi tytäryhtiökseen.

Ehkäpä vielä piirtelen hahmotelman.

ultrix · 6 Syyskuu 2012

Elmo Allen sanoi:
Suomessa olisi aineksia jopa koko Etelä-Suomen tiheän liikenteen reittikartan esittämiseen. VR:llä Z-junat ja R-junat (Tampereelle ja Lahteen jatkavine variantteineen) ovat jopa paljon lähempänä IC2-junia kuin vaikka A-junaa. Jos olisin VR:n Product Manager, tekisin nimenomaan tällaisen Turusta Tampereelle ja Kouvolaan ulottuvan raidekaavion, jossa palvelulupaus olisi "vähintään kerran tunnissa joka asemalta". Brändäisin nämä jopa ihan omalle kalustolleen IC2-ohjausvaunujunin ja Sm4:in. Näiden palvelulupaukseen voisi kuitenkin hyvin kuulua, että niissä kaikissa myös paikalliset seutuliput käyvät. Tämä olisi nimenomaan VR:n palvelulupaus, ei HSL:n tai Jolin tai minkään muunkaan. Selkeyden vuoksi jättäisin siitä lähijunat pois ja merkitsisin vain vaihtoasemat niille. Tärkeämpää olisi tällaisessa brändissä painottaa sitä yhdenmukaista palvelua isommalla alueella kuin liityntäjunia. Tämän palvelun tulisi itsessään tuoda jo riittävän lähelle ja kattavasti. Ja jos olisin VR:n CEO, potkaisisin tämän VR:stä omaksi tytäryhtiökseen.

Juuri näin. Tosin R-juna ja IC2 eivät ole samaa tuotetta vaan niiden ero on sama kuin RB (RegionalBahn) ja RE/IR(E)-tuotteilla (RegionalExpress/InterRegio[Express]). RB pysähtyy joka asemalla lukuunottamatta S-Bahn-alueita ja RE sekä Sveitsin IR ja Saksan IRE tärkeimmillä asemilla, mutta harvemmin kuin IC tai ICE (Pendolinon saksalainen vastine).

Lähitulevaisuudessa tulee myös VR:llä eteen brändiuudistus, sillä IC2, jonka palvelulupaus on "kokonaan kaksikerroksinen IC:n hintainen kaukojuna ilman ravintolavaunua ja röökikupeeta" on vaarassa sekoittua kokonaan kaksikerroksisten, Pendolino-nopeuksisien IC-junien kanssa, jossa on ravintolavaunu ja ehkä röökikoppikin.

Eli jos Tampere–Helsinki-rataosuus on prototyyppirata, niin palvelutuotteet olisivat esim. seuraavanlaiset:

Pendolino ja kokonaan kaksikerroksiset pitkän matkan IC-junat, välipysähdykset Pasila ja Tikkurila
IC2-junien uudelleenbrändäys InterRegio-juniksi, välipysähdykset em. lisäksi Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala ja Lempäälä
RegioExpress-junat, pysähtyy kuin nykyinen R-juna Tampereelle
Regio-juna, pysähtyy kuin H-juna + tärkeimmillä asemilla Tikkurilan ja Keravan välillä (tällainen liikennöisi myös Nikkilään) ja Lempäälästä Tampereelle joka asemalla
M-kaupunkijuna ("metro"), pysähtyy kuin N-juna

Epävarmin näistä konsepteista on toi RE/R-kohta, josta en osaa sanoa, mikä olisi "optimaalisin" tapa brändätä ja palvella. Nykyiseen H-junaan en tohtisi liikaa koskea, mutta Korso, Koivukylä ja Nikkilä tarvitsevat myös nopean junayhteyden Helsinkiin. On myös syytä kysyä, onko tässä liikaa brändejä, jos on InterRegio, RegioExpress, Regio ja Metro-kaupunkijunat.

Elmo Allen · 6 Syyskuu 2012

ultrix sanoi:
Juuri näin. Tosin R-juna ja IC2 eivät ole samaa tuotetta vaan niiden ero on sama kuin RB (RegionalBahn) ja RE/IR(E)-tuotteilla (RegionalExpress/InterRegio[Express]). RB pysähtyy joka asemalla lukuunottamatta S-Bahn-alueita ja RE sekä Sveitsin IR ja Saksan IRE tärkeimmillä asemilla, mutta harvemmin kuin IC tai ICE (Pendolinon saksalainen vastine).

Kyllä, nämä ovat toki erilaisia ominaisuuksiltaan, mutta silti selvimmät vastinparit. Ja koska olisi kovin köyhää esittää vain toinen. En siis tarkoita, että ne olisivat täsmälleen samanlaisia junia, vaan että ne olisivat yhden palvelukonseptin kaksi vähän erilaista osaa, mutta monin yhtäläisyyksin.

Tulevaisuudessa uusisin näiden kalustonkin ihan samanlaisiksi moottorijuniksi, mutta Sm4:stä ei aika ihan hetkeen ole jättämässä. Talgo 22 olisi (ollut) oikein mainio tällaiseen, mutta löytyy sitä muitakin tupladekkerijunia.

Nämä myös erottaisin VR:n lentoliikennehinnoittelusta ja ottaisin ehkä jopa paikanvarauksenkin pois. Idea olisi differentioitua ruuhka-Suomen säännölliseksi ja helpoksi palveluksi, jossa matkan voi suunnitella vaikka 5 minuuttiakin etukäteen. Selkeä pesäero siis VR:n kaukomatkoihin, joilla tarjottaisiin muutenkin lentoliikenteen fiilistä.

---------- Viestit yhdistetty klo 16:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:56 ----------

ultrix sanoi:
Eli jos Tampere–Helsinki-rataosuus on prototyyppirata, niin palvelutuotteet olisivat esim. seuraavanlaiset:

Pendolino ja kokonaan kaksikerroksiset pitkän matkan IC-junat, välipysähdykset Pasila ja Tikkurila

IC2-junien uudelleenbrändäys InterRegio-juniksi, välipysähdykset em. lisäksi Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala ja Lempäälä

RegioExpress-junat, pysähtyy kuin nykyinen R-juna Tampereelle

Regio-juna, pysähtyy kuin H-juna + tärkeimmillä asemilla Tikkurilan ja Keravan välillä (tällainen liikennöisi myös Nikkilään) ja Lempäälästä Tampereelle joka asemalla

M-kaupunkijuna ("metro"), pysähtyy kuin N-juna

Minä näen taas, että listassa on jo liikaa vaihtoehtoja, kun ei tämä mikään Saksa ole.

Noista siis Pendolino ja IC ovat selkeästi oma matkustusluokkansa, mutta nuo kolme keskimmäistä yhdistäisin samalla tavalla yhdeksi kuin Pendolino ja IC:kin ovat yhdessä. Siitä vain on vähän eri variantteja pysähdyskäyttäytymisessä. Siis selkeä hybridiluokkansa noiden kahden ääripään väliin.

Nimi voisi olla vaikka vain VR Regio, josta on sitten vähän eri makuja noine InterRegioineen ja RegioExpresseineen. Tai sitten vaikka VR City, josta on myös variantti CityExpress.

ultrix · 6 Syyskuu 2012

Mä näen IC2:n tulevaisuuden nimenomaan IR-tyyppisenä seutujen välisenä pikajunana, joka tarjoaa myös seutujen sisäisiä nopeita yhteyksiä. Kalustona Sr2 + kerrostalovaunut + Edo-ohjausvaunu, joka pendelöi 4 h kierrosajalla Hki–Tpe, 3 h kierrosajalla Hki–Kv ja 8 h kierrosajalla Hki–Tku–Tpe. Sisältäen toki erilaisia variaatioita Seinäjoelle, Vaasaan, Poriin ja Jyväskylään liikennöivistä IR-junista, joita tosin ei ole kuin muutama nykyäänkin.

Yksikerros-IC-vaunut asetettaisiin pääasiassa IC-juniin, jotka liikennöivät rataosilla, joilla ei ajeta 200 km/h. Eli esimerkiksi Turku–Tampere–Pieksämäki, Savon rata ja yöjunat.

Elmo Allen · 6 Syyskuu 2012

No niin, tästä näin myymään ideaa VR:lle.

Tämä on toki vain "heitetty pallo", mutta mietin muutamia muutoksia piirtämisen lomassa:

- Y-juna (nyt C1) pysähtyy myös Espoon keskuksessa (mahdollista kunhan Espoon kaupunkirata on valmis ja S/U-junat ovat taas nopeita junia) ja se on jatkettu Hankoon.
- Turun IC:t lopetettu, nyt vain tunnin välein juna Tampereelle (CX4), jossa vaihto Jyväskylän suunnan juniin. Vaikea ajatella, että kysyntää olisi vielä erillisille IC-junille. Tiheämpi vuoroväli ja Auran pysähdys kompensoivat. Periaatteessa näitä CX-junia voisi jatkaa myös Tampereelta eteenpäin ei-CX:inä, mutta itse näkisin mielelläni tällä omanvärisen kaluston, jota ei muuhun käytetä.
- Tampereen IC2:lle (CX2) lisätty Kerava, vastapainona IC-junilta poistettu Hämeenlinna ja Toijala (selkeämpi ero) ja ovat nyt lähes pendolinoja.
- R-junia nyt kaksi tunnissa, toinen Poriin (C2) ja toinen Kouvolaan (C3).
- Z-juna jatkettu Kouvolaan Nastolan pysähdyksellä (CX3), edelleen IC2-nopeuksien veroinen yhteys.
- Turulle ja Tampereelle kehitetty laajempi seutulippu

Porin-juna voisi toisaalta olla myös CX2:n jatko, mikä parantaisi Helsingin-yhteyksiä, mutta nyt tekee toistaalta vahvemman Tampereen-heilurin. Väli Pori-Tampere ei myöskään välttämättä ole ihan Express-nimen arvoinen.

Vesa Nurminen · 6 Syyskuu 2012

Elmo Allen sanoi:
Liite

Aikas söpö väri sulla...
:tongue:

Elmo Allen · 6 Syyskuu 2012

Vesa Nurminen sanoi:
Aikas söpö väri sulla...
:tongue:

Sanoisin jopa, että pinqee. Mutta pinkki on muotia ja sopii hipstereille, joille tämä on suunnattu. Erottuu vihreästä, herättää huomiota kuin punainen, muttei yhtä aggressiivisesti. Sponsorina DNA.

Murzu · 7 Syyskuu 2012

Elmo Allen sanoi:
No niin, tästä näin myymään ideaa VR:lle.

Paljon oli vaivaa nähty, kivat värit ja kaikki, mutta pitää silti vähän muistuttaa realiteeteistä. Jos oman värinen kalusto ja oma prändi kaikille rataosille olisi näin tärkeää, niin kaluston määrää täytyisi lisätä melkoisesti, jotta tämä prändäys onnistuisi yhtä hienosti kuin pinkissä kartassa. Tosiasiassa prändäyksestä ei ymmärrä muuta kuin friikit. Normaali pulliainen ei erota pendoliinoa ic:stä tms, vaan hän osaa katsoa matkalipusta ainoastaan laiturin, ja hyppää peltiseen laatikkoon jossa on ovi, mikä se laatikko sitten ikinä onkin. Näin siis keskiverto matkustaja. Sitten loput ei ymmärrä edes laitureista mitään, vaan kampeaa itsensä ensimmäiseen junan näköiseen peltilaatikkoon mikä verkkokalvoille osuu, ja alkaa vasta sitten miettiä onko oikea juna. Sitten se toinen tosiasia: Nykysysteemissä vaunukierto on niin tehokasta, että tuollainen prändäys pakottaisi lisäämään kalustoa, ja sitten tällaisen prändätyn kaluston seisonta-aika lisääntyisi, kun sitä ei voisi käyttää muualla. Eli ostettaisiin lisää kalustoa odottamaan prändiasemille seisomaan tuntikaupalla. Nykysysteemissä vaunusto ei seiso pitkiä aikoja päivän aikana, tai seisoo pakostakin välillä, mutta mahdollisimman vähän. Prändi-ihmiset ei ymmärrä, että junia ja vaunuja ei ilmesty kuin tyhjästä lähtöasemille, vaan ne vaatii toimivan kierron. Lisäksi veturien kierto toimii myös henkilöjunien sekä tavarajunien välillä, olivatpa tavaravaunut minkä värisiä tahansa. Prändi-ihmisillä loppuisi vaunut ja veturi kovin äkkiä kesken, tai ne kasaantuisivat kaikki sinne ja tänne suomenmaata, ja siellä missä tarvittaisiin olisi tyhjää ratapihaa. Esim kalustoa ei noin vain "naps" taiota Turusta Kouvolaan viidessä sekunnissa, vaikka tarttis mulle kaikki nyt ja heti. Nykyinen kalustokierto on jo melko tehokasta, sitä voi vielä jonkin verran tehostaa, mutta mahdollisuuksien raja on jo aika lähellä.

Mutta siitä vain jos jollain löytyy rahnaa ostaa uutta kalustoa ja vieläpä seisomaan tyhjän panttina, prändin mukaisesti.

janihyvarinen · 7 Syyskuu 2012

Murzu sanoi:
Tosiasiassa prändäyksestä ei ymmärrä muuta kuin friikit. Normaali pulliainen ei erota pendoliinoa ic:stä tms, vaan hän osaa katsoa matkalipusta ainoastaan laiturin, ja hyppää peltiseen laatikkoon jossa on ovi, mikä se laatikko sitten ikinä onkin. Näin siis keskiverto matkustaja. Sitten loput ei ymmärrä edes laitureista mitään, vaan kampeaa itsensä ensimmäiseen junan näköiseen peltilaatikkoon mikä verkkokalvoille osuu, ja alkaa vasta sitten miettiä onko oikea juna. Sitten se toinen tosiasia: Nykysysteemissä vaunukierto on niin tehokasta, että tuollainen prändäys pakottaisi lisäämään kalustoa, ja sitten tällaisen prändätyn kaluston seisonta-aika lisääntyisi, kun sitä ei voisi käyttää muualla. Eli ostettaisiin lisää kalustoa odottamaan prändiasemille seisomaan tuntikaupalla. Nykysysteemissä vaunusto ei seiso pitkiä aikoja päivän aikana, tai seisoo pakostakin välillä, mutta mahdollisimman vähän. Prändi-ihmiset ei ymmärrä, että junia ja vaunuja ei ilmesty kuin tyhjästä lähtöasemille, vaan ne vaatii toimivan kierron. Lisäksi veturien kierto toimii myös henkilöjunien sekä tavarajunien välillä, olivatpa tavaravaunut minkä värisiä tahansa. Prändi-ihmisillä loppuisi vaunut ja veturi kovin äkkiä kesken, tai ne kasaantuisivat kaikki sinne ja tänne suomenmaata, ja siellä missä tarvittaisiin olisi tyhjää ratapihaa.

No onpas pessimistinen käsitys keskivertosuomalaisen älynlahjoista. Jos brändäys on niin turhaa niin miksi sitä tehdään muualla maailmassa -- ja muilla toimialoilla? Samalla logiikalla kai tavallinen tallaaja ei kumminkaan ymmärrä mitä eroa on kahdella shampoopullolla kaupan hyllyssä joten turha brändätä niitä? Newsflash: brändin on tarkoitus juuri luoda tätä erottautumista.

Tuo suunnitelma perustuu sitäpaitsi ihan selkeästi tasatahtiaikatauluun. Ei sellaisen kalustokierto ole rakettitiedettä. Sama junakokoonpano ajaa ensin suuntaan A ja sitten takaisin suuntaan B. Ja suuntaan A, ja suuntaan B -- edestakaisin. Tasatahtiaikataulussa vältetään ylimääräistä vaihtotyötä, ja ohjausvaunuja käytettäessä ei tarvitse vaihtaa edes veturia päästä toiseen. Ja jos sama runko ajaa edestakaisin samaa väliä niin miten niitä junia päätyy yhtäkkiä liikaa jonnekin ja liian vähän jonnekin muualle? Kenties VR:n nykyinen kalustokierto onkin salatiedettä, mutta ei sen tarvitse olla. Mitä tehokkuuteen tulee, niin monesti olen ihmetellyt miten VR makuuttaa hirveää määrää vetureita esim. Tampereen ratapihalla. No, ehkä ruuhka-aikojen ulkopuolella sen ymmärtää, mutta kauhean tehokasta veturikaluston käyttöä tuskin on se, että ruuhka-aikanakin IC2 saapuu Helsingistä ja lähtee pian takaisin sinne, ja suuntaa vaihdettaessa yksi veturi kiinnitetään Helsingin-puoleiseen päätyyn samalla kun toinen irrotetaan pohjoispuoleisesta päädystä. Jos käytössä olisi ohjausvaunuja, säästettäisiin se toinen veturi. Tähän saakka ilmeisesti ainakaan veturien käytön optimointi tuskin on ollut VR:n prioriteetti?

Elmo Allen · 7 Syyskuu 2012

Murzu sanoi:
Nykysysteemissä vaunukierto on niin tehokasta, että tuollainen prändäys pakottaisi lisäämään kalustoa, ja sitten tällaisen prändätyn kaluston seisonta-aika lisääntyisi, kun sitä ei voisi käyttää muualla.-- Nykysysteemissä vaunusto ei seiso pitkiä aikoja päivän aikana, tai seisoo pakostakin välillä, mutta mahdollisimman vähän.

Jaah. Tämä kalusto vain ei myöskään seiso, kun tarjonta on koko päivän tunnin välein. Se on se koko idea. Kalustoa ei tarvitse taikoa Turusta Kouvolaan, kun se juna vain ajaa Helsingistä Kouvolaan ja kääntyy takaisin. Ja toinen juna ajaa Turkuun ja kääntyy takaisin. Ja sitten molemmat kääntyvät Helsingissä takaisin. Nämä muutenkin perustuvat nykyisiin lyhyen ja keskipitkän matkan runkoihin, joita tuskin hirveästi kierrätellään ympäri Suomea. HRZ-kiertoa Helsingissä voi jatkaa. Mikähän on sellainen kierto, joka tässä menetettäisiin ja haittaisi? Pitkän matkan rungot tuskin nytkään sekoittuvat näihin juniin.

---------- Viestit yhdistetty klo 1:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 0:59 ----------

Murzu sanoi:
Tosiasiassa prändäyksestä ei ymmärrä muuta kuin friikit.

Brändiä ei tarvitse "ymmärtää" kuin brändin suunnittelijat. Brändiä käyttävät ihmiset vain kokevat brändin. Brändi ei ole mitään muuta kuin laatukokemus, joka ihmisille muodostuu. Tässäkään ei ole sen kummemmasta asiasta kyse: yhtenäinen ja riittävän hyvä palveluntarjonta. Sen ymmärtämiseen ei tarvita friikkiä, vaan nimenomaan mitä yksinkertaisempi kuluttaja, sitä enemmän sille tällaisesta brändistä on hyötyä. Brändi on nimenomaan helpottamassa ihmisten valintoja.

ultrix · 7 Syyskuu 2012

Elmo Allen sanoi:
No niin, tästä näin myymään ideaa VR:lle.

Sen verran ammattilaista jälkeä, että menee täydestä. Melkein kirjoitin ton urlinkin katsoakseni uutta vrcity-nettisivua

Elmo Allen sanoi:
Turun IC:t lopetettu, nyt vain tunnin välein juna Tampereelle (CX4), jossa vaihto Jyväskylän suunnan juniin. Vaikea ajatella, että kysyntää olisi vielä erillisille IC-junille. Tiheämpi vuoroväli ja Auran pysähdys kompensoivat. Periaatteessa näitä CX-junia voisi jatkaa myös Tampereelta eteenpäin ei-CX:inä, mutta itse näkisin mielelläni tällä omanvärisen kaluston, jota ei muuhun käytetä.

Ei vaihtoa, vaan paikallaan istumista

kalustokierto kun menee VALI-aikatauluilla niin, että on järkevintä ajaa sama kalusto Hki–Tku–Tpe-väliä, ja sitten edelleen Jyväskylään

Elmo Allen sanoi:
Tampereen IC2:lle (CX2) lisätty Kerava, vastapainona IC-junilta poistettu Hämeenlinna ja Toijala (selkeämpi ero) ja ovat nyt lähes pendolinoja.

Näin, ja IC-junien aikatauluminuutit ovat samat kuin Pendolinoilla, mikä on mahdollista heti kun saadaan kokonaan kaksikerroksiset IC-junat ravintolavaunuin liikennöimään Hki–Tpe–Sk–Oulu/Vaasa…

Elmo Allen sanoi:
R-junia nyt kaksi tunnissa, toinen Poriin (C2) ja toinen Kouvolaan (C3). […]
Porin-juna voisi toisaalta olla myös CX2:n jatko, mikä parantaisi Helsingin-yhteyksiä, mutta nyt tekee toistaalta vahvemman Tampereen-heilurin. Väli Pori-Tampere ei myöskään välttämättä ole ihan Express-nimen arvoinen.

En lähtisi sotkemaan Porin junan aikatauluja. Porin juna kulkee Tampereella tasatunnin ympärillä, R-juna puolen tunnin ympärillä. Parempi ajaa niitä pinkkejä junia Poriin asti, kuten siinä seuraavassa iteraatiossa esititkin (vaikket sitä tänna ladannutkaan vielä).

Elmo Allen sanoi:
Z-juna jatkettu Kouvolaan Nastolan pysähdyksellä (CX3), edelleen IC2-nopeuksien veroinen yhteys.

Nastolan pysähdys on nopealle junalle täysin turha, koska kyseessä on käytännössä sorakuopan ja teollisuusalueen välissä oleva laituri. CX-zetan sijaan kannattaisi harkita nykyisen IC2:n kaltaista palvelua ehkä Mäntsälän pysähdyksellä ja sitten nykyisen zetan tapainen seisakejuna Kouvolaan saakka, kalustona Sm4 ja Eil-prolevaunustot (jotka maalataan tietysti City-brändiin).

Ylipäätään lähtisin tuota CityExpressiä toteuttamaan nimenomaan niin, että kalusto on yhteiskäyttöistä InterCity-junien kanssa ja geneerisessä VR-ekovärityksessä. Lisänä voisi olla joku helposti irroitettava pinkki CityExpress-dekaali, kun kerran rungot on tarkoitus pitää enimmän aikaa yhdessä, mutta joskus niitä täytyy heitellä konepajalle ja sieltä sitten takaisin junaroikkien jatkoksi – helpottaa huomattavasti, jos ei tarvitse stressata sen suhteen, onko runkoon pajalta tuleva vaunu oikean värinen.

Ruuhka-Suomen ulkopuolella CityExpress-junaksi tms. voisi ottaa sähköistettävän Ylivieska-Iisalmi-radan junaparit, jotka tulevaisuudessa liikennöisivät Kokkolasta Kuopioon saakka. Palvelutaso olisi tosin selkeästi kehnompi ainakin, jos ajetaan vain kaksi päivittäistä junaparia.

Laskin muuten huvikseni tuohon CityExpressiin tarvittavan kaluston: Olettaen, että kolmen vaunun rungoilla + ohjausvaunu pärjätään, Hki-Tku-Tpe-Jy-liikenne sitoo siis 36 kaksikerrosvaunua. Hki-Tpe 12 vaunua, Hki-Kv-linjalla voidaan pärjätä jopa 9 vaunulla. Poriin voisi riittää CX-juna kahden tunnin välein, jolloin se lisäisi kalustotarvetta 6 vaunua.

Yhteensä siis 63 vaunua + ohjausvaunut, joita tarvittaisiin kaikkiaan 23, kun VR:n hankinta + optio on yhteensä 25 ohjausvaunua.

Eli kaksi ohjausvaunua ja kahdeksan vaunua tarvittaisiin vararungoiksi, jotka voisivat seisoa Helsingissä ja Tampereella. Lisäksi varavararunkoina yksikerroksinen IC-runko ja pikajunarunko jokaisella risteysasemalla.

Noin 80 kaksikerrosvaunua + 15 kaksikerroksista ravintolavaunua olisi käytettävissä pitkän matkan IC-liikenteeseen. Oulun ja Vaasan IC-liikenne vaatii noin seitsemän runkoa eli 7 raflaa + vaikk 7x5 = 35 tavallista 2-kerrosvaunua. Joensuun liikenne vaatii kanssa joku 5 runkoa ja kalustokierron vuoksi vaikka sen 5x5 eli 25 vaunua. Vielä on 20 vaunua ja pari kerrosraflaa käytettäväksi Savon radalle ja erilaisiin sekajuniin (kuten yöjunat), joissa hyödynnetään yksikerroksista IC-kalustoa. Ei se tän vaikeampaa olekaan!

Elmo Allen · 7 Syyskuu 2012

ultrix sanoi:
Parempi ajaa niitä pinkkejä junia Poriin asti, kuten siinä seuraavassa iteraatiossa esititkin (vaikket sitä tänna ladannutkaan vielä).

Ja tässä on nyt sekin. Mutta konsepti sietää variointia kyllä; ovat vain yksityiskohtia. Joka tapauksessa kuva auttaa hahmottamaan, että itse konsepti olisi täysin realistinen sinänsä.

---------- Viestit yhdistetty klo 2:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 2:24 ----------

ultrix sanoi:
Ylipäätään lähtisin tuota CityExpressiä toteuttamaan nimenomaan niin, että kalusto on yhteiskäyttöistä InterCity-junien kanssa ja geneerisessä VR-ekovärityksessä.

No siihen minä taas en lähtisi suurin surminkaan. Tuo City-konsepti ei pärjäisi ilman tuota CityExpress-vastinparia. Ja CityExpressin ero InterCityyn ei oikein hahmotu, jos ne olisivat saman värisiä. InterCity ajaa harvoin ja siihen täytyy ja kannattaa ostaa lippu hyvissä ajoin. CityExpressin aikataulun taas osaa ulkoa ja lipun voi ostaa asemalta. Tämä City/-Express kun perustuisi siihen, ettei juniin varata paikkojakaan, olisi hyvä näyttää se jo kaluston ulkoasussa. City ja CityExpress eivät sitten toki eroaisi väritykseltään, joten niin päin ristiin niitä voisi käyttää. Se pitäisi oikeasti huomata kunnolla, kun saapuu kaukojunalla VR City -alueelle. Ne olisivat alueellaan enemmistö.

Kyllä se toki tekee kalustokiertoon haasteita, mutta ei älyttömiä. Uskon, että IC-junien kierto on järjestettävissä tehokkaaksi ilman, että niitä käytetään ristiin näiden kanssa. Ja tämän VR Cityn kalustokierto tosiaan on helppo järjestää itsessään tehokkaaksi. Ja kuten sanottua, tulevaisuudessa tälle kannattaisi ostaa omat moottorivaununsa. Siihen vain menee aika kauan vielä, kun ensimmäiset Ed-vaunut ja Sm4:t ovat vasta 14 vuotta vanhoja nyt.

Vetureista ehkä vakioveturit voisi maalata uusiksi, mutta varakalustona voitaisiin sallia vihreätkin.

CityExpressillä saisi olla myös dedikoidut lipunmyyntiautomaatit niin, että se kävisi oikeasti helposti vain parilla painalluksella. Koska muuta ei tarvita, koska ei tarvitse varata paikkaakaan. Kaikista automaateista toki saisi näitäkin lippuja.