- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Unohditko, että HSL-paikallisjunat kulkevat Kirkkonummelle asti?
En unohtanut. Ne vain eivät tarjoa metron palvelua. Kaupunkiradat tarjoavat.
---------- Viestit yhdistetty klo 13:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:17 ----------
Eron palveluverkossa näen HSL-paikallisjunien, en kaupunkiratojen pelkästään, ja metron välillä.
Näin on. HSL-lähijunissa on sekä metron palvelua että muuta palvelua. Ei ole kuitenkaan mitään syytä, miksi ne lähijunina ajettavat metrojunat ei voitaisi ajaa myös metrojunina. Vaikka S-juna onkin (tietääkseni) HSL:n hankkima, se on silti yhtäläistä palvelua R-junan kanssa, joka ei ole HSL:n juna. M-juna taas on täysin vastaava metron kanssa, jopa alun perin metroksi tarkoitettu. Miksi siis matkustajalle pitää sotkea viestintää niin, että on olemassa metrojunia, ja sitte on olemassa lähijunia, jotka voivat olla joko metrojunia tai nopeita regional-junia?
---------- Viestit yhdistetty klo 13:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:17 ----------
Operointiaukkoja löytyy kokonaisina kaupunginosina, ei kai me huvikseen olla Raide-Jokeria kyhäämässä? Vai riittäisivätkö nykyisille Jokerin käyttäjille asemat Itäkeskus, Oulunkylä, Huopalahti, Tapiola? Et voi väittää, etteikö Raide-Jokeri olisi sekä massakuljetusväline että runkolinja kaikkine runkolinjan vaatimuksineen.
Mitä ihmettä selität? Minä viittasin siihen, että näet lähijunat ja metron kahtena erillisenä operointialueena. Miten tähän liittyy se, onko vielä Helsingissä paikkoja, johon ei pääse raideliikenteellä? Jos kahden linjan välissä on kaupunginosa, johon ei kulje metro, se erottelee kaksi järjestelmää? Onko länsimetro siis eri järjestelmä kuin itämetro, koska niiden välissä on operointiaukkona 80 % kaupungista?
---------- Viestit yhdistetty klo 13:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:17 ----------
Pisarassa Hakaniemen ja Pasilan välinen matka on rataa pitkin n. 2,7 km. Mitä se muka muuttaa?
Muuttaa paljonkin, koska asematiheys keskustan ja Pasilan välillä puolittuu. Se, että Vallilan asemaa ei nyt rakenneta rahapulassa, ei ole mikään ratkaiseva tekijä. Metrollakin oli pitkään Sörnäisten ja Kulosaaren välissä ihan yhtä pitkä asemaväli. Jos meillä nyt on yksi asemaväli vähän muita pidempi, ei se muuta järjestelmän luonnetta mihinkään: kaupunkiratojen lähijunat pysähtyvät kuin metro, Pisaran myötä ne kattavat metron tapaan myös ison osan keskustaa.
---------- Viestit yhdistetty klo 18:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:17 ----------
Lisäksi karttasi ei ole mittakaavassa, vaan metro näyttää kulkevan kauemmas/junat lähemmäs kuin todellisuudessa.
Ja sitten täytyy vielä lisätä tähän. Ensinnäkin skemaattisten kaavioiden ei ole tarkoituskaan olla mittakaavassa. Voit katsoa vaikka kuuluisinta esimerkkiä, Lontoon Undergroundin karttaa. Se oli ensimmäinen skemaattinen kartta, koska matkustajalle tarkat etäisyydet eivät ole olennaisia. Järjestelmän luonteen hahmotus ja reitti linjoja pitkin tietylle asemalle on.
Toiseksi tuon kaavion mittakaava ei edes heitä olennaisesti. Vantaankosken ja Mellunmäen etäisyys keskustasta on tuossa käytännössä sama. Ja kuinkas sattukin, linnuntietä Vantaankoskelle on 14 km, Mellunmäkeen 12 km. Ei olennaista eroa. Keravalle eroa hieman on, mutta ei niin paljon, että kaavio valehtelisi palvelun perusluonteesta. Kerava on metromaisen palvelun päässä Helsingistä, ja niin N-juna kuin K-junakin tulee erittäin metromaista matkaa taittaen sieltä keskustaan.
Ja muuten mitä tulee vuoroväliin, niin ongelmahan ratkennee vuonna 2018, kun lähijunistakin tulee yhtä halpoja liikennöidä kuin metrojunista. Lähijunat käyttävät vähän raskaampaa kalustoa kuin metro, mutta vastapainoksi asemien ylläpito on halvempaa. Olen siis ihan varma, että kaupunkiratojen liikennöinti muuttuu koko päiväksi metromaisen tiheäksi, niin kuin se on alun perinkin tarkoitus ollut olla. Kunhan heitetään se kaukojunaoperaattori pois sekä ohjaimista että brändistä.