HSL:n bussiliikenteen kilpailutus 50/2020

HSL ei ostanut cd-soittimia 2022 vaan 2019, kun nämä kilpailutettiin. Silloin ainoat pelkästään varikkoladattavat bussit olivat ne PL:n Leppävaaraan ja Keravalle tuomat A1-Yutongin, joista on penkkejä vähennetty ettei painorajoitus ylity.

Mellunmäen tolpasta en tiedä, mutta muita sähkönivellinjoja varten olevat Kannelmäen, Malminkartanon ja Honkasuon tolpat ovat Nobinan omia.
 
HSL-alueella kulkevia sähköbusseja ladataan varsinkin varikolla, mutta myös varikoiden ulkopuolella. Ei se koske vain runkolinjojen niveliä, vaan esimerkiksi 339-DF:n mainitsemia Leppävaaran liitynnän kaksiakselisia sähköbusseja, joista suurin osa on Yutongeja. Leppävaaran terminaalissa ladataan myös Yutongeja, mutta ei tolppalatauksessa vaan kaapelin avulla.

Jäsen vristo kertoi syyn, miksi niitä ladataan varikkoalueiden ulkopuolellakin: pisimmillä sarjoilla vaativimmassa liikenteessä sähkönkulutus voi nousta varsinkin talvella niin korkeaksi, että pelkkä yölataus ei riitä. Laajamittainen ralli varikolle ja takaisin kesken ajorupeaman ei ole kovin usein taloudellista. Joissakin tilanteissa kuljettajan lähtiessä tauolle hän vie bussinsa varikolle, ja bussi pääsee samalla lataukseen. Tilalle tulee tietenkin toinen kuljettaja ladattuine autoineen. Tätä käytäntöä esiintyy luoteisen Helsingin tietyillä linjoilla. Mutta kaikessa liikenteessä tuo toimintatapa ei aina ole optimaalinen. Kalliin kaluston tulee olla tienaamassa mahdollisimman paljon, ei seistä pitkin päivää pidempiä aikoja jossain ladattavana (siirtoajot huomioiden).

Pikalatauksessa pantografilataukseen lienee päädytty sen vuoksi, että siinä pystytään käyttämään suuria tehoja. Niitä näkee varsinkin linjojen päätepysäkeillä, mutta myös joidenkin liikennöitsijöiden varikolla (tällä hetkellä ei pk-seudulla).

Akkujen kehittyessä edelleen kesken ajopäivän tapahtuvista latauksista päästäneen eroon. Ihan vielä ei olla siinä tilanteessa.
 
339-DF sanoi:
PK-seutu alkaa olla täynnä ihan oikeita ja ilmeisesti toimivia sähköbusseja, joita liikennöitsijät on ottaneet käyttöön ihan omaehtoisesti, kuten kuuluukin. Eikä niitä varten tarvitse mitään tolppia pystytellä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minkä valmistajan sähkönivelet eivät tarvitse latausta kesken päivää?
 
kuukanko sanoi:
Minkä valmistajan sähkönivelet eivät tarvitse latausta kesken päivää?
Klikkaa laajentaaksesi...

En osaa nimetä sulle yhtäkään sähköbussivalmistajaa, paitsi sen Linkkerin, josta jo puhuin. Joten ei aavistustakaan. Mutta varmaan tiedät vastauksen itsekin. Mä tiedän vain sen, että noita tolppia pystytellään ympäri ämpäri, vaikka pk-seudulla seilaa kymmeniä ilmeisesti seuraavan sukupolven sähköbusseja, jotka eivät tarvitse kalliita ja rumia tolppia mihinkään.

Jossain määrin ymmärrän tuon 2019-selityksen, jota Makke tarjosi, mutta se kai ei sentään selitä sitä, miksi nyt pitää rakentaa tolppa jonnekin Mellunmäkeen. Noin yleisesti olen sitä mieltä, että Höseiln ei kannattaisi yrittää olla niin kovasti kehityksen kärjessä ja polttaa sitä kautta rahaa kaikenlaiseen turhaan hömppään. Antaa muiden testailla tuhlata rahansa, ja otetaan me tänne sitten hyväksihavaitut systeemit käyttöön, kun ovat käyttökelpoisia. Nythän sähköbussit alkaa sitä jo olla, mutta meillä piti hifistellä ja hankkia tuollaisia välivaiheen epäkelpoja monta vuotta sitten.

Kieltämättä tunnen itseni nyt yhdeksi ihan toiseksi keskustelijaksi kun vänkään tätä samaa levyä koko ajan :) Ehkä on aika lopettaa.
 
Makke93 sanoi:
Mellunmäen tolpasta en tiedä, mutta muita sähkönivellinjoja varten olevat Kannelmäen, Malminkartanon ja Honkasuon tolpat ovat Nobinan omia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pointtisi on ilman muuta oikea, mutta tarkoittanet Munkkivuoren, Kannelmäen ja Myyrmäen (Honkasuo) tolppia. Linkittämässäsi kartassa Munkkivuoren piste on nimetty Munkkiniemeksi, toki Munkkivuoren osa-alue kuuluu Munkkiniemeen.
 
Rattivaunu sanoi:
Pointtisi on ilman muuta oikea, mutta tarkoittanet Munkkivuoren, Kannelmäen ja Myyrmäen (Honkasuo) tolppia. Linkittämässäsi kartassa Munkkivuoren piste on nimetty Munkkiniemeksi, toki Munkkivuoren osa-alue kuuluu Munkkiniemeen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, Munkkivuori vaihtui Malminkartanoksi aivojen ja sormien välillä.
 
339-DF sanoi:
En osaa nimetä sulle yhtäkään sähköbussivalmistajaa, paitsi sen Linkkerin, josta jo puhuin. Joten ei aavistustakaan. Mutta varmaan tiedät vastauksen itsekin. Mä tiedän vain sen, että noita tolppia pystytellään ympäri ämpäri, vaikka pk-seudulla seilaa kymmeniä ilmeisesti seuraavan sukupolven sähköbusseja, jotka eivät tarvitse kalliita ja rumia tolppia mihinkään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä en tiedä yhtään nivelsähköbussia, joka ei tarvitsisi välilatausta kesken päivän. Etkä näköjään sinäkään, joten väitteellesi lataustolppien tarpeettomuudesta ei ole katetta. Ne ilman kesken päivää tapahtuvaa latausta toimivat sähköbussit ovat 2-akselisia ja telejä.
 
Sähköbusseja yleensä pidetään ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona kuin dieselbussit. Syynä tähän on itse sähkön käytön pienemmät päästöt kuin mitä dieselin räjäyttelystä tulee. Täytyy kuitenkin muistaa millainen vaikutus akkuteollisuudella on ympäristöön. Jos on millään mahdollista pienentää akkujen kokoja kohtuullisin kustannuksin, sitä kannattaisi hyödyntää. Pienempien ympäristövaikutusten lisäksi pienemmillä akuilla varustetut bussit olisivat todennäköisesti myös halvempia ostaa, ja matalleman painonsa takia halvempia liikennöidä.
 
339-DF sanoi:
Jos mun muistikuvat tuosta PL/Leppävaara-keissistä on oikeat, niin silloinhan ne varikolla ladattavat sähköbussit on edullisempia kuin dieselit, vaikka pitäisikin sitten käydä kesken päivän lataamassa varikolla.

ehkä Höseli haluaa kohta tilata myös höyryveturiliikennettä Kauklahteen ;)
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, Espoo vaati leppävaara pakettiin 5 latattavaa sähköä, PL tilas ja voitti sen. Ne tosiaan tarjos muihinkin sähköä. Et varmaan kovinkaan paljon käynyt siinä illal, tai viikonloppuna. Ne seisoivat yöt ladattavana siinä, josta syystä myös alla oleva parkkihallin sähkökeskus palo. Kaupunki teki remppaa muutenkin terminaalissa, poistettiin osa latuireista, johtuen sähkökeskuksen rajoituksesta.


Höyryveturit ovat mus-liikennettä, flittejä tulee vielä kyllä lisää, kun varikko saadaan.
Kuten itse sanoit höyryvetureiden
aika jo meni.
 
339-DF sanoi:
Mutta eikö ole niin, että PL hankki ihan omasta aloitteestaan sähköbusseja ihan vaan siksi, että laskivat sen tulevan edullisemmaksi kuin dieselbussit ainakin jossain Leppävaaran suunnalla? Ehkä siitä sai kilpailutuksessa jotain lisäpisteitäkin, en tiedä, mutta Höseli kuvitteli saavansa dieseltarjouksia ja saikin sähkötarjouksen, joka vieläpä voitti. Ilman, että pitää yhteiskunnan varoilla rakennella niitä tolppia, jotka eivät ole kovin kauniitakaan. Mä näen asian sillä tavalla, että dieseleistä on ihan hyvä päästä eroon, mutta kun tekniikka kehittyy ja on jo kehittynyt tällaista vauhtia, niin on aivan tyhjäpäistä lähteä investoimaan, ja vielä rakentamaan infraa, joka on vanhentunutta jo valmistuessaan.

Jos mun muistikuvat tuosta PL/Leppävaara-keissistä on oikeat, niin silloinhan ne varikolla ladattavat sähköbussit on edullisempia kuin dieselit, vaikka pitäisikin sitten käydä kesken päivän lataamassa varikolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistat ihan oikein. Ainakaan Keravan ja Sipoon paketeissa ei sähköbusseja vaadittu, mutta yhtiö laski ne kannattavammaksi kuin dieselbussit, tarjosi niitä ja voitti. Keravan osalta en muista tarjouksia, mutta ainakin Sipoon sopimuksessa HelB olisi voittanut hinnan perusteella dieselbusseilla, mutta PL sai sähkökalustosta kalustopisteitä ja voitti olikohan 60 000-70 000€ kalliimmalla sopimuksella.

Esimerkiksi Nobinan Bydien tai HelBin Volvojen kantamasta en tiedä, mutta Sipoon sopimuksen bussit ladataan varikoilla, ei niitä varten ole tarvinnut terminaaleille rakennella latausasemia. Yhtiön työntekijänä en lojaliteettivelvollisuudesta/liikesalaisuudesta johtuen en ala kilometrejä per lataus täällä luettelemaan, mutta moni yllättyisi yhdellä latauksella noilla päästävistä kilometrimääristä.

Omasta mielestäni nuo perustelut "pidemmät ajosarjat" on typerä. Ajosarjoja voi suunnitella tarpeen mukaan miten haluaa, vaikka niin että autot ajetaan varikolle lataukseen, kuten meillä. Toki HSL voi mahdollisesti saada halvempia tarjouksia, jos tarjoavat latausinfraa terminaaleilla jolloin liikennöitsijän ei tarvitse mahdollisia halliajojen kuluja laskea tarjouksiin mukaan.
 
zige94 sanoi:
Esimerkiksi Nobinan Bydien tai HelBin Volvojen kantamasta en tiedä, mutta Sipoon sopimuksen bussit ladataan varikoilla, ei niitä varten ole tarvinnut terminaaleille rakennella latausasemia. Yhtiön työntekijänä en lojaliteettivelvollisuudesta/liikesalaisuudesta johtuen en ala kilometrejä per lataus täällä luettelemaan, mutta moni yllättyisi yhdellä latauksella noilla päästävistä kilometrimääristä.

Omasta mielestäni nuo perustelut "pidemmät ajosarjat" on typerä. Ajosarjoja voi suunnitella tarpeen mukaan miten haluaa, vaikka niin että autot ajetaan varikolle lataukseen, kuten meillä. Toki HSL voi mahdollisesti saada halvempia tarjouksia, jos tarjoavat latausinfraa terminaaleilla jolloin liikennöitsijän ei tarvitse mahdollisia halliajojen kuluja laskea tarjouksiin mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sipoon linjat on tietysti hieman eri asia kuin muutaman minuutin välein liikennöivät runkobussilinjat.

Mutta ajosarjoihin, autokiertoihin ja latauksiin liittyvät asiat ovat tosiaankin aika strategista tietoa, joten en minäkään niistä sen enempää.
 
LimoSWN sanoi:
Joo, Espoo vaati leppävaara pakettiin 5 latattavaa sähköä, PL tilas ja voitti sen. Ne tosiaan tarjos muihinkin sähköä. Et varmaan kovinkaan paljon käynyt siinä illal, tai viikonloppuna. Ne seisoivat yöt ladattavana siinä, josta syystä myös alla oleva parkkihallin sähkökeskus palo. Kaupunki teki remppaa muutenkin terminaalissa, poistettiin osa latuireista, johtuen sähkökeskuksen rajoituksesta.


Höyryveturit ovat mus-liikennettä, flittejä tulee vielä kyllä lisää, kun varikko saadaan.
Kuten itse sanoit höyryvetureiden
aika jo meni.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös Flirttien optio käytetty jo vuonna 2017?
HSL:hän käynnisti jo uuden lähijunakilpailutuksen jossa Stadler on kyllä luultavasti mukana, mutta eri asia on, että voittaako. Jos voittaa, on tulossa luultavasti kolmannen sukupolven Flirttiä.
 
Akkujen valmistus ja akkuteknologia ovat sähköautoliikenteen pullonkaula, johon tuskin tulee muutosta koskaan. Akkujen lataaminen tiheämmin vähentää akkujen tarvetta per ajoneuvo (ja parantaa niiden käyttöastetta), joka on akkujen kuluminen huomioidenkin suuri etu.

Myös henkilöautopuolella on pakko merkittävästi tinkiä keskivertoauton kantomatkasta, koska akkuja ei yksinkertaisesti voida valmistaa riittävästi edes nykyisen polttomoottoriautokannan korvaamiseksi. Tietysti aina on kannatettava vaihtoehto kääntää autoistumisen kelloa vuosikymmeniä taaksepäin, jotta kaikista rikkaimmat voivat nauttia niistä ultraetäisyyksiä ajavista luksusautoistaan.

Jos akkuteknologiassa kuitenkin tapahtuu merkittäviä läpimurtoja, se voidaan ulosmitata entistäkin pienemmillä, edullisemmilla, kestävämmillä ja kevyemmillä akuilla pidemmän kantomatkan sijaan. Ei se hukkaan mene.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös