Olen Samulihn kanssa samaa mieltä, että seisomapaikkojen ja istumapaikkojen osuutta ja etuja käsitellään ääriesimerkeillä. Vaikka periaatteessa sisään mahtuminen on tärkeämpää kuin istumapaikan saaminen, muutenhan ei matkustajat nousisi bussiin enää istumapaikkojen loputtua. Tilanteessa jota Hylje esitti on pitänyt mennä niin monen asian pieleen, ettei käytännössä ole vaihtoehtoja, eikä sellaisen perusteella kannata vetää johtopäätöksiä, mikä kannattaa tai mikä on hyväksyttävää.
Siis takaisin esimerkkeihin itse ketjun aiheista. Keskustelu alkoi PeneB:n mielipiteestä, että runkolinjoille olisi riittänyt pienempikin penkkimäärä. En tunne linjoja 18 ja 39 hyvin, mutta nykyisistä 40 ja 43 tiedän sen, että toisin kuin nuo kaksi muuta, ne on puhtaita esikaupunkilinjoja sillä osuudella, joka periytyy runkolinjalle 40. Matkustajat jotka nousevat sen kyytiin aamuruuhkassa pääsääntöisesti kulkevat kantakaupungin ja Haaga-Kannelmäen välillä. Siis kuorma nousee Ruskeasuolle asti ja siitä eteenpäin vähenee tasaisesti, eikä matkustajat vaihdu kokonaan useaan kertaan kuten noilla muilla. Kannelmäen asemalla matkustajat vaihtuvat, mutta Pelimannintielle päin kuormitus tuskin tulee olemaan suurta ja Kaaresta päin nämä kulkevat ruuhkasuuntaa vastaan ja vain lyhyen matkaa. Tälläisella linjalla jos painotetaan seisomapaikkoja, etenkin kalustolla jossa niitä enimmilläänkin on vähän verrattuna kokonaispaikkoihin, käy helposti siten ettei sitä istunmapaikkaa saa joko ollenkaan tai juuri ennen poisjäämistä ja on päädytty seisomaan jopa parikymmentä minuuttia.
Tällä kierroksella kaikille kolmelle runkolinjalle on yhteensä tulossa 40 autoa. Helmikuussa hallituksen päätöasikirjoissa arvioitiin 18 ja 39 osuudeksi 27-28 autoa. Linjalle 40 jää siis 12-13, joka kai tarkoittaa 8min vuoroväliä. Kun kaksi 12min välein ruuhkassa kulkevaa linjaa, toinen teli ja toinen kaksiakselinen, korvautuu yhdellä 8min välein kulkevalla, niin se lisää suuresti riskiä pitkiin seisomismatkoihin. Pohjimmainen ongelma on, ettei linjalle 40 ole vaadittu erilaista kalustoa, esimerkiksi kolmiovisia niveliä joihin saisi enemmän istumapaikkoja kuin teliin, vaikka se on muussa kuin suuressa kuormituksessa erilainen linja kun muut kaksi runkolinjaa. Noh voi olla, etta Nobina hankkii osan vähemmillä ovilla ja suuremmalla määrällä istumapaikkoja, mutta ei sellaista pitäisi jättää liikennöitsijän päätettäväksi tilaaja-tuottaja -mallissa.
Kuten jo aikaisemmin sanoin 18 ja 39 linjoina ei ole minulle kovin tuttuja. Sen vähän mitä olen niillä harrastusmielessä kulkenut, olen kuitenkin huomannut, että uusien runkolinjojen osuudella suuri osa matkustajista vaihtuu kolmessa kohdassa. Kampissa, Meilahdessa ja Pitäjänmäen asemalla. Pitäjänmäen pohjoispuolella tulee kulkemaan toinenkin runkolinja, eli kuormituksen ei pitäisi olla ongelma muutenkaan. Lopulla osuudella nuo kolme kohtaa, jotka ovat 10-12min päässä toisistaan varmistavat, että suuri osa seisojista saa paikan joko 10min sisällä noususta tai matka on heillä muutenkin tuota lyhyempi. Mutta kun en tunne linjoja sen paremmin, kysymys kuuluukiin saavatko kaikki seisojat istumapaikan halutessaan tuossa ajassa suunnitellulla penkkimäärällä tai pystyykö niitä vähentämään ilman, että tämä ei enää toteudu. Nimittäin jos penkkejä voi vähentää ilman, että matkustajat joutuvat seisomaan pitempiä matkoja, se on minusta hyväksyttävää.
Jos näillä runkolinjoilla ei edes seisomapaikat tule riittämään, on kuitenkin mahdollista lyhentää vuoroväliä vielä jonkin verran ennen kuin ketjuuntumisesta tulee kestämätöntä, eli sen takia ei pitäisi ruveta vielä repimään penkkejä pois. Olettaen että kilpailutuksen raamit sen sallivat.