Kuitenkin jos liikennöintiaikaa laajennetaan nykyisten liikennöintiaikojen ulkopuolelle, tarvitaan paljon tukitoimintoja, joiden kokonaissumma suhteessa pieneen liikennevolyymiin on merkittävä.
Aamuyön bussiliikenteessä ei välttämättä tarvita mitään tukitoimintoja: jos bussi hajoaa kesken kaiken, jää bussi vain tienposkeen ja kuljettaja tekee itse ratkaisun, jätetäänkö loput yön liikenteestä ajamatta vai lähteekö hän taksilla varikolle hakemaan korvaavaa bussia. Kuljettaja voi itse tehdä bussin vuorokausihuollon aamuyöliikenteen jälkeen, jos sitä ei ole tehty jo ennen bussin lähtöä aamuyöliikenteeseen. Lipuntarkastajia ei tarvita ja vartijoita ei ole kuin keskustan terminaaleissa.
Raideliikenteessä ei voida toimia vastaavalla tavalla, vaan liikenteen ollessa päällä on pidettävä valmiutta liikennehäiriöiden hoitamiseen ym. Jos vaikka neljän vaunun liikennettä varten tarvitsee olla kaksi henkilöä töissä liikennehäiriöiden varalta, kolme lipuntarkastajaa ja kaksi vartijaa, ovat jo muuttuvat henkilöstökustannukset yli kaksinkertaiset bussiliikenteeseen nähden.
Ei niitä 14:lle ja 18:lle tulevia sähköbusseja tarvitse tietenkään ajaa loppuun asti noilla linjoilla, vaan ne voidaan siirtää muille linjoille, jos ratikka korvaa nuo.
Tulevaisuudenkuva kuitenkin on, että kaikki kaupunkibussiliikenne muuttuu sähköiseksi.
