HSL:n liikennöintisuunnitelma 2017-2018 kommentoitavana

Ensinnäkin ne ratikat on jo hankittu ja niillä on tuon vuorokauden aikana jo ajettu, joten ajopäivän pidentäminen muutamalla tunnilla ei maksa 2,5 kertaa sitä mitä bussilla, vaan vähemmän. Pääomakulut eivät yöliikenteen vuoksi kasva, vaikka kilometrejä ja tunteja tulee lisää.
Kuitenkin jos liikennöintiaikaa laajennetaan nykyisten liikennöintiaikojen ulkopuolelle, tarvitaan paljon tukitoimintoja, joiden kokonaissumma suhteessa pieneen liikennevolyymiin on merkittävä.

Aamuyön bussiliikenteessä ei välttämättä tarvita mitään tukitoimintoja: jos bussi hajoaa kesken kaiken, jää bussi vain tienposkeen ja kuljettaja tekee itse ratkaisun, jätetäänkö loput yön liikenteestä ajamatta vai lähteekö hän taksilla varikolle hakemaan korvaavaa bussia. Kuljettaja voi itse tehdä bussin vuorokausihuollon aamuyöliikenteen jälkeen, jos sitä ei ole tehty jo ennen bussin lähtöä aamuyöliikenteeseen. Lipuntarkastajia ei tarvita ja vartijoita ei ole kuin keskustan terminaaleissa.

Raideliikenteessä ei voida toimia vastaavalla tavalla, vaan liikenteen ollessa päällä on pidettävä valmiutta liikennehäiriöiden hoitamiseen ym. Jos vaikka neljän vaunun liikennettä varten tarvitsee olla kaksi henkilöä töissä liikennehäiriöiden varalta, kolme lipuntarkastajaa ja kaksi vartijaa, ovat jo muuttuvat henkilöstökustannukset yli kaksinkertaiset bussiliikenteeseen nähden.

Näin mäkin ajattelin heti kun selvisi että linjat 14 ja 18 kilpailutetaan sähköbusseilla ajettaviksi. Tämä todellakin torpedoi Fredan puuttuvan pätkän, Munkkivuoren radan ja ehkä myös Topeliuksenkadun radan ainakin seuraaviksi 20 vuodeksi joka taitaa olla sähköbussien arvioitu käyttöikä.
Ei niitä 14:lle ja 18:lle tulevia sähköbusseja tarvitse tietenkään ajaa loppuun asti noilla linjoilla, vaan ne voidaan siirtää muille linjoille, jos ratikka korvaa nuo.

Tulevaisuudenkuva kuitenkin on, että kaikki kaupunkibussiliikenne muuttuu sähköiseksi.
 
Näin mäkin ajattelin heti kun selvisi että linjat 14 ja 18 kilpailutetaan sähköbusseilla ajettaviksi.

Tämä ei taida olla selvää ennen kuin HSL:n hallitus nuijii pöytään päätöksen kilpailutuksen järjestämisestä.
 
On se Helsingissä suunnilleen noin. Löytyy jostain päin JLF:ääkin. Laskin sen itsekin joskus yksikkökustannuksista.

Tuo on kuitenkin vain osittain relevanttia tässä kohtaa. Ensinnäkin ne ratikat on jo hankittu ja niillä on tuon vuorokauden aikana jo ajettu, joten ajopäivän pidentäminen muutamalla tunnilla ei maksa 2,5 kertaa sitä mitä bussilla, vaan vähemmän. Pääomakulut eivät yöliikenteen vuoksi kasva, vaikka kilometrejä ja tunteja tulee lisää.

Toiseksi tuollainen vertailu on oleellista vain, jos kapasiteettia ei tarvitse ottaa huomioon eli ratikan suurempaa kapasiteettia ei voida hyödyntää eli matkustajia on niin vähän, että vuoroväli = tarjonta määräytyy yksinomaan palvelutason perusteella. Arkiöiden liikenteessä näin varmasti on, mutta viikonloppuöisin voidaan perustellusti kysyä, voisiko raitiovaunulla ajaa harvemmin kuin mitä nyt tehdään bussilla. (Tähän voi tietysti näppärästi vastata, että se tiheämpi (bussien) vuoroväli on parempaa palvelua, ja niin se onkin, mutta se ei ole kelvollinen perustelu, kun HSL toisaalta samaan aikaan käyttää tätä samaa argumenttia pidentääkseen vuorovälejä suuremman kaluston myötä, jopa kiireisimpinä ruuhka-aikoina).

Jos katsotaan esimerkiksi Topeliuksenkatu - Runeberginkatu - Kamppi reittiä raitiovaunun marginaalikustannukset ovat kyllä aika taivaissa. Tuolla välillä näet kulkee niin paljon puolityhjiä busseja, ettei bussiliikenne tuolla välillä maksa paljon mitään.

Tämä siis sillä oletuksella, että linjojen hännillä on kuitenkin jonkinlainen palvelutaso ja vuorotiheys, bussit ajetaan Kamppiin saakka eikä siirrytä liityntään.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:52 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:42 ----------

Kuitenkin jos liikennöintiaikaa laajennetaan nykyisten liikennöintiaikojen ulkopuolelle, tarvitaan paljon tukitoimintoja, joiden kokonaissumma suhteessa pieneen liikennevolyymiin on merkittävä.

Aamuyön bussiliikenteessä ei välttämättä tarvita mitään tukitoimintoja: jos bussi hajoaa kesken kaiken, jää bussi vain tienposkeen ja kuljettaja tekee itse ratkaisun, jätetäänkö loput yön liikenteestä ajamatta vai lähteekö hän taksilla varikolle hakemaan korvaavaa bussia. Kuljettaja voi itse tehdä bussin vuorokausihuollon aamuyöliikenteen jälkeen, jos sitä ei ole tehty jo ennen bussin lähtöä aamuyöliikenteeseen. Lipuntarkastajia ei tarvita ja vartijoita ei ole kuin keskustan terminaaleissa.

Raideliikenteessä ei voida toimia vastaavalla tavalla, vaan liikenteen ollessa päällä on pidettävä valmiutta liikennehäiriöiden hoitamiseen ym. Jos vaikka neljän vaunun liikennettä varten tarvitsee olla kaksi henkilöä töissä liikennehäiriöiden varalta, kolme lipuntarkastajaa ja kaksi vartijaa, ovat jo muuttuvat henkilöstökustannukset yli kaksinkertaiset bussiliikenteeseen nähden.

Jos näin on, miksi ei sitten ajeta yöbussia kolmosen ja ysin reiteillä käyttäen ratikkapysäkkejä? Raitiolinjoista toki oikeastaan vain kolmonen ja ysi palvelevat alueita, joille ei muuten kulje paljon busseja. Mutta noilla linjoilla on kyllä jonkin verran yöliikenteen tarvetta.
 
Tämä ei taida olla selvää ennen kuin HSL:n hallitus nuijii pöytään päätöksen kilpailutuksen järjestämisestä.

Ei toki, mutta HSL:n tahtotila tässä asiassa tuntuu aika selkeältä:

http://www.tekniikkatalous.fi/paiva...sen-hankkii-kymmenia-busseja-kerralla-6614923

Jos et pääse lukemaan tuolta, niin referaatti tuosta linjoja 14 ja 18 koskevasta kohdasta:

"Linjat 14 ja 18 kilpailutetaan sähköbusseille. Yhteensä sähkökalustoa tulee näille linjoille kolmekymmentä bussia", HSL:n liikennepalvelut-osaston johtaja Reijo Mäkinen sanoo.
 
Tämä ei taida olla selvää ennen kuin HSL:n hallitus nuijii pöytään päätöksen kilpailutuksen järjestämisestä.

Tietysti teoriassa näin, mutta se hallitus on ihan vaan kumileimasin, joka ei puutu mihinkään.

Yksi poikkeus on, ja se sopiikin hyvin juuri tähän keskusteluun. Linjan 4 yöliikenteen lakkautusta HSL:n hallitus ei hyväksynyt tuossa pari vuotta sitten.

Kuitenkin jos liikennöintiaikaa laajennetaan nykyisten liikennöintiaikojen ulkopuolelle, tarvitaan paljon tukitoimintoja, joiden kokonaissumma suhteessa pieneen liikennevolyymiin on merkittävä.

Tuo on sellainen sanoisinko vastahankais-virkamiesmäinen tapa vastata asiaan :)

En väitä, että olet väärässä. Mutta väitän, että jos tahtoa olisi, ratkaisut löytyisivät keveämminkin kuin mitä esimerkinomaisesti luettelit. Jos esimerkiksi bussi ei tarvitse lipuntarkastajia, miksi ratikka tarvitsisi viiden hengen tarkastusmiehityksen? Yöbussissa voi olla avorahastus, tai yöratikassa suljettu rahastus. Ratikkakuski osaa kyllä siivota siinä missä bussikuskikin jos niin sovitaan. Ja niin edelleen.

Sinänsä tätä ei ole kovin tarpeellista pohtia, koska aamuyöratikkaa ei ole tulossa. En minäkään sitä ihan varauksetta kannattaisi. Ajatuksen tasolla se olisi harrastajalle kiva, mutta eiköhän tuo liikenne busseillakin hoidu. Säilyvätpähän vaunut paremmassa kunnossa ;)
 
23N:n uusi reitti vaatii liikennemerkkiin lisäkilven Bulevardin ja Fredan kulmassa. Bulevardia Erottajalle päin mentäessä on kääntyminen ko. risteyksessä kielletty vasemmalle, 23N aikoo siinä kääntyä.
Toinen tapaus on Meritullintorin ja Aleksin kulmassa koskien linjaa 17. Aikanaan 16 sai luvan kääntyä siinä.
 
Vs: HSL:n liikennöntisuunnitelma 2017-2018 kommentoitavana

Se on vähän epäselvä ratikoiden osalta, mutta mun käsittääkseni myös linjojen 1 ja 3 reitit muuttuvat samalla. Ykköstä ei ole eritelty siinä.

Eikö uusi suunnitelma tarkoita että sama vaunu ajaa kolmen eri linjan osuutta peräkkäin ennen kuin se kääntyy. Eli 7: Jätkäsaari-Länsi-Pasila, sitten 2: Länsi-Pasila-Töölö-keskusta-Kaivopuisto, sitten 3: Kaivopuisto-keskusta-Kallio-Meilahti, sitten sama lenkki takaisinpäin?
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/raili_linjastomuutokset_2017.pdf

Jännää tässä on vain se että ratikan täytyy lentää koska Reijolankadun pätkä puuttuu yhä.

t. Rainer
 
Vs: HSL:n liikennöntisuunnitelma 2017-2018 kommentoitavana

Juuri näin. 3 kääntyy Töölön hallilla kunnes Reijolankatu saadaan auki. Rakentaminen alkaa kesällä.
 
Aviapoliksen uusi "sukkulalinja" 601 tulee olemaan yhtä tuhoon tuomittu kuin nyt lakkautettava 612. Nyt kun linjaa 561 jatketaan Lentoasemalle, niin se on lähes päällekkäinen tämän "sukkulalinjan" kanssa. 561:n voi aivan hyvin laittaa kulkemaan Äyritien ja Robert Huberintien tien kautta jolloin uusi 601 on täysin tarpeeton. Vuorovälikin 561:llä on sama kuin 601:llä ja ruuhka-aikaan jopa tiheämpi. Varmaan tuohon "sukkulaturhakkeeseen" käytetyn miljoonan voisi käyttää johonkin hyödyllisempään kohteeseen.
 
45 muutettiin linjaksi 37 ja linjalla 38 korvattiin entinen 360. 63:n muuttaminen 40-sarjaan olisi kyllä typerää kun eihän sillä ole kuin pari yhteistä pysäkkiä E-Haagassa linjojen 40 ja 41 kanssa. Tärkeämpää on mielestäni se mihin linja päättyy. Samoille seuduille päättyy linjat 66 ja 67, joten on perusteltua säilyttää 63 nykyisellään. Olisihan aika hullua jos Pakilantiellä ajaisi linjat 45, 66 ja 67 jotka kaikki päätyvät keskustaan.

37, toden totta. Muisti näkyy jo pätkivän.

63:sta olen edelleen eri mieltä. Elielinaukiolta Etelä-Haagaan se ajaa koko ajan 4-sarjalaisten kanssa samoja jälkiä, kun taas kuutonen linjanumeron alussa viittaa Mäkelänkadun kautta kulkevaan reittiin. Siksihän 72 kai muutetaan 61:ksi, vaikka se meneekin Helsinki 72-alueelle. Pakilantielläkin heti tiedettäisiin, että 45 ei mene Mäkelänkadulle, kuten nuo muut bussit, vaan Manskulle.
 
Länsi-Pakilasta Mannerheimintietä keskustaan ajava 46 (nyk. 63) voisi olla looginen pari Länsi-Pakilasta Mäkelänkatua keskustaan ajavalle linjalle 66. (Tai 47 ja 67, kuinka vaan.)
 
63:sta olen edelleen eri mieltä. Elielinaukiolta Etelä-Haagaan se ajaa koko ajan 4-sarjalaisten kanssa samoja jälkiä, kun taas kuutonen linjanumeron alussa viittaa Mäkelänkadun kautta kulkevaan reittiin. Siksihän 72 kai muutetaan 61:ksi, vaikka se meneekin Helsinki 72-alueelle. Pakilantielläkin heti tiedettäisiin, että 45 ei mene Mäkelänkadulle, kuten nuo muut bussit, vaan Manskulle.

Juurikin näin, harva oikeasti on minnekään päätepysäkille kulkemassa, vaan numerosarja tässä tapauksessa saisi ilmaista reitin päätietä.
 
Sitten on vielä sekin, että meidän liikenneympäristömme on niin raitiovaunuepäystävällinen, että vaikka aikataulusuunnittelu yrittäisi kaikkensa ja saisi homman toimimaan paperilla näppärästi, niin totuus "tuolla ulkona" voi silti olla ihan toisenlainen, ja siihen on HSL:n koko lailla mahdotonta puuttua järkevällä tavalla.

Täytyy toivoa, ettei asiaa ratkaista hidastamalla aikatauluja entisestään. Kaupunki- ja liikennesuunnittelussa on tapahtunut ilahduttava sukupolvenvaihdos, kuten esim. viimein tehty Jokeri-päätös osoittaa. Samaa muutosta kaipaisi ratikkapuolen liikenteenohjaukseen.

Sivuhuomiona pitkästä aikaa aamulla Manskua nelosella matkustaessa 4 ja 10 kulkivat molempiin suuntiin pareittain, toista nippua täydensi vielä 7B.
 
Vähän vaikea ymmärtää tuota vitosta, että miksi se pitää tuoda keskustaan pyörimään, eikä sitä voi vetää heilurina esim. kasin vanhalle kääntöpaikalle? Tai Länsisatamaan ja joku muu Simonkadun linjoista Kaapelille.

Nythän Kampin länsiosasta ei metron käynnistyttyä ole suoraa joukkoliikenneyhteyttä Ruoholahteen, vaan ainoa yhteys on kiertää Kampin metroaseman kautta. Se taas on aika vaivalloista ja varsinkin, jos on menossa Salmisaareen. Yksi asemaväli ja kaksi vaihtoa. Salmisaareen on menossa nykyään aika moni, kun uuden toimistokompleksin kerrosneliöistä alkaa olla 3/4 rakennettu.
 
Takaisin
Ylös