HSL:n liikennöintisuunnitelma 2025 - 2026

Kyytiin nousemisista runkolinjoilla:

Kyllä mä näen eroja miten matkustajat eri linjoilla toimivat, ja tiedän ainakin osasyyn miksi toimivat kuten toimivat. Linjalla 570 matkustaja välttää etuoven käyttöä keskimäärin harvemmin kuin vaikkapa linjoilla 560 tai 600. Muista runkolinjoista en osaa sanoa.

Sanotte mitä sanotte, niin osa kuljettajista ei aina ole avannut etuovea lainkaan, ja tällainen on omiaan "opettamaan" matkustajat toimimaan kuten nyt toimivat. Joskus jutustelin reilusti vanhemman kuljettajan kanssa, mukavia eläkepäiviä vaan (!), ja totesi ykskantaan ettei todellakaan ole laskemassa yhtään ketään etuovista.. koska syyt.

Kyllä mua perin paljon tympäisee sen hukatun ajan määrä. Väitän että linjalla 560 ei olisi juuri lainkaan ongelmia aikataulussa pysymisen suhteen, jos matkustajat käyttäisivät ovia järkevämmin. Nyt on sentään hiukan, mutta vain hiukan, parempi kun takimmaisistakin ovista voi kulkea. Mut edelleen homma menee hassuimmillaan niin että pysäkillinen matkustavaisia pojottaa keskiovien kohdalla odottamassa että vastaava määrä matkustavaisia pääsee ulos, ja tämä siitä huolimatta että kaikki avattavissa olevat luukut olisivat auki ihmisen kulkea.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

En vastusta, mutta silloin päätepysäkit pitäisi olla kaikille runkolinjoille sellaiset, että niihin voi nivelbussilla ajaa. Esimerkiksi Kamppi tai Matinkylä eivät ole toimivia pääteasemia nivelbusseille, koska ne eivät mahtuisi kokonaan lähtölaituriin tai taukopaikoille, enkä usko kuljettajien olevan myöskään innoissaan nivelen peruuttelusta terminaalissa. Omaa kokemusta nivelbussin ajamisesta (eteen- tai taaksepäin) ei tosin ole.
Kysyn tietämättömyyttäni.

Pitkätkö ovat Kampin tai Matinkylän terminaalien lähtölaiturit?

Oon käyny Kampissa asioikseni ainoastaan kaukoliikenneterminaalissa, Matinkylään ei oo ollu elässäni asiaa.

Ja mietin siis, että ovatko lentoaseman lähtölaiturit pidempiä kun kyllähän siitä ihan kivuttomasti peruuttelee nivelbussillakin. (No joo, lentoasemalla on kyllä takana enemmän tilaa ku Kampin kaukoliikenneterminaalissa ja ymmärrän kyllä ettei ihan kaikilta suju, ainakaan hallitusti, linkkuun peruuttaminen.) Tai oikeastaan, että onko hirveästi väliä vaikkei kolmesta ovesta olisi käytössä kuin kaksi kun tulolaituri on ilmeisesti eri paikassa.
 
Viimeksi muokattu:
Pitkätkö ovat Kampin tai Matinkylän terminaalien lähtölaiturit?

Ja mietin siis, että ovatko lentoaseman lähtölaiturit pidempiä kun kyllähän siitä ihan kivuttomasti peruuttelee nivelbussillakin. (No joo, lentoasemalla on kyllä takana enemmän tilaa ku Kampin kaukoliikenneterminaalissa ja ymmärrän kyllä ettei ihan kaikilta suju, ainakaan hallitusti, linkkuun peruuttaminen.) Tai oikeastaan, että onko hirveästi väliä vaikkei kolmesta ovesta olisi käytössä kuin kaksi kun tulolaituri on ilmeisesti eri paikassa.
Suoraan ja rehellisesti sanottuna, en tiedä lähtölaiturien pituutta. Pituutta suurempana ongelmana ajattelen erityisesti Kampissa lähtölaiturien molemmilla puolilla olevia pilareita, joiden takia ohjausliikkeille ei laiturista peruuttaessa jää kovin paljoa ylimääräistä tilaa. Toki takana sitä tilaa on melko paljon, jolloin osaava kuljettaja voisi ennakoida laiturista lähtöä jo tullessaan koukkaamalla kaukaa vasemman kautta nivelen mahdollisimman suorana laituriin. Taukopaikoilla ei ole pilareita, mutta takana on vähemmän tilaa koukata suoraksi tai peruutella. Taukopaikat on myös mitoitettu 15-metrisille busseille, jolloin 18-metrisen nivelbussin perä jäisi ruudusta sen kolmisen metriä ulos. Arvioisin että parkissa olevan nivelbussin takaa mahtuisi silti toinen bussi ohi.
Matinkylässä tulee harvoin käytyä, joten en muista onko lähtölaiturissa pilarit vieressä, mutta taukopaikoilla on. Matinkylässä muistaakseni on myös vähemmän tilaa taukopaikkojen takana, joten siinä varmaan tarvitsisi kuljettajan olla aika tarkkana peruuttaessaan niveltä.

Itse terminaalin lisäksi Kampin sisään- ja ulosajoväylä Jaakonkadulle, jota linja 400 käyttää, vaikuttaa liian jyrkältä käännökseltä nivelbussille. Lapinrinteen kautta varmasti pääsisi ilman ongelmia. Toisaalta kuten todettu, minulla ei ole omaa kokemusta nivelbussin ajamisesta, joten saattavat olla ketterämpiä kuin oletan.
 
Sanotte mitä sanotte, niin osa kuljettajista ei aina ole avannut etuovea lainkaan, ja tällainen on omiaan "opettamaan" matkustajat toimimaan kuten nyt toimivat. Joskus jutustelin reilusti vanhemman kuljettajan kanssa, mukavia eläkepäiviä vaan (!), ja totesi ykskantaan ettei todellakaan ole laskemassa yhtään ketään etuovista.. koska syyt.
Tästä on muuten käyty keskustelua n. 2 vuotta sitten ketjussa "Kuljettajien toiminta" (sattumoisin sama keskustelu, mitä kautta koko foorumille päädyin). Ketjussa pari kuljettajaa myöntää, ettei avaa etuovea, jottei radio katkeaisi.
 
Toisaalta kuten todettu, minulla ei ole omaa kokemusta nivelbussin ajamisesta, joten saattavat olla ketterämpiä kuin oletan.
Ne on kyllä ällistyttävän ketteriä. Liioittelen vain vähän ku sanon, että nivel taipuu sinne minne se pelkkä etuosa menisi. Joka tapauksessa nopeammin tulee seinät vastaan telibussilla.
 
Ne on kyllä ällistyttävän ketteriä. Liioittelen vain vähän ku sanon, että nivel taipuu sinne minne se pelkkä etuosa menisi. Joka tapauksessa nopeammin tulee seinät vastaan telibussilla.
Joo. Olet oikeassa. Nivel on paljo ketterämpi kuin teli.

Esim. Sitä aikaa vielä kun 570 ajettiin pelkästään teleillä sai Tikkurilasta lähtiessä (Mellunmäen suuntaan) tarkkailla oikeeta peiliä ettei perä kolise. Mutta nyt kun on nivelelläkin tullut ajettua kyseistä linjaa niin se menee paljon mukavemmin.

Joskus kun osuu teli kyseisellä linjalla, ajettavaksi se tuntuu oudolta kun on tottunut jo pari vuotta nivelellä ajella sitä.
 
Joo. Olet oikeassa. Nivel on paljo ketterämpi kuin teli.

Esim. Sitä aikaa vielä kun 570 ajettiin pelkästään teleillä sai Tikkurilasta lähtiessä (Mellunmäen suuntaan) tarkkailla oikeeta peiliä ettei perä kolise. Mutta nyt kun on nivelelläkin tullut ajettua kyseistä linjaa niin se menee paljon mukavemmin.

Joskus kun osuu teli kyseisellä linjalla, ajettavaksi se tuntuu oudolta kun on tottunut jo pari vuotta nivelellä ajella sitä.
Mitä Mellunmäessä seuraa niin aika ketterästi kääntyvät ja liikkuvat pienessä tilassa terminaalissa....
 
Nivelellä en ole koskaan ajanut, mutta runkolinjoilla huomaa kyllä, että keskiovi määrää pysäkkiajan.

Monesti miettii, että jos edes puolet olisi tullut etuovesta, niin oltaisiin jo menossa...hitsi kun telit olisi kokomatalia ja ovet 2+2+2 (niin kuin Helbin MANtelit 😄)
 
Joo, ihan näppärästi liikkuvat. Täytyy ottaa huomioon, että sähkö Volvoissa on VDS eli Volvo Dynamic Steering ominaisuus. Se siis tekee niistä erittäin ketterän.
VDS on pelkistetysti sanottuna älykäs ohjaustehostin. Ei sinänsä tee autosta yhtään ketterämpää, mutta helpommin ajettavan. Mun käsityksen mukaan siinä on perinteisen hydraulisen tehostimen lisäksi sähköinen tehostin, joka sekä avustaa kuljettajan ohjaamista että ohjailee vaivihkaa itsenäisesti.

Eli hiljaisessa vauhdissa tehostus on varsin voimakas, rattia voi kääntää kirjaimellisesti yhdellä sormella. Suuremmissa nopeuksissa tehostus ei ole niin voimakas, eikä tietenkään edes tarvitse olla, mutta tietokone korjailee koko ajan itsekseen suuntaa sähköisen tehostimen avulla tehden autosta hyvin vakaan ajettavan vaikka tie olisi kuinka kuoppainen tai epätasainen.

Ketteryys, eli pienikääntösäde, on lähinnä etupyörien kääntökulmien, lyhyiden akselivälien ja oikeaan kohtaan sijoitetun nivelen summa.
 
VDS on pelkistetysti sanottuna älykäs ohjaustehostin. Ei sinänsä tee autosta yhtään ketterämpää, mutta helpommin ajettavan. Mun käsityksen mukaan siinä on perinteisen hydraulisen tehostimen lisäksi sähköinen tehostin, joka sekä avustaa kuljettajan ohjaamista että ohjailee vaivihkaa itsenäisesti.

Eli hiljaisessa vauhdissa tehostus on varsin voimakas, rattia voi kääntää kirjaimellisesti yhdellä sormella. Suuremmissa nopeuksissa tehostus ei ole niin voimakas, eikä tietenkään edes tarvitse olla, mutta tietokone korjailee koko ajan itsekseen suuntaa sähköisen tehostimen avulla tehden autosta hyvin vakaan ajettavan vaikka tie olisi kuinka kuoppainen tai epätasainen.

Ketteryys, eli pienikääntösäde, on lähinnä etupyörien kääntökulmien, lyhyiden akselivälien ja oikeaan kohtaan sijoitetun nivelen summa.
Joo juurikin näin! (y)
 
Takaisin
Ylös