Ilmainen joukkoliikenne

Turun arvokortin vanheneminen

Turussa sisäisen liikenteen korttien vanhentuminen johtui rahastuslaiteuudistuksesta, joka suoritettiin vuonna 2006.
Silloin otettiin käyttöön uuden sukupolven Desfire-kortit jota nyt käytössä oleva Buscom tukee.

Lipputyypit säilyivät asiakkaille täysin samanlaisina, eikä asiakkaille tullut korttien vaihto-operaatiosta muuta vaivaa siis, kun 1 käynti Joukkoliikennetoimiston palvelutoimistossa.

Turun joukkoliikennetoimiston sivuilla sanotaan, että arvokortti on voimassa kolme vuotta latauksesta. Jos rajoitus on korttiuudistuksen jälkeenkin voimassa niin onko siihen joku syy?
 
Jos on sanakirjaan luottamista ja tulkitsen oikein, niin Kostamuksen paikallisliikenteessä matkat linjoilla 1, 2 ja 6 ovat ilmaisia. Tietolähde:
http://www.ptz-trans.ru/city/city_buses_of_other_towns_of_karelia/kostamus/timetable.html

Ylemmän aikataulun alla lukee mm.: BESPLATNYJ.

Linja 106 näyttää liikennöivän Vuokkiniemelle (Voknavolok). Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin on kaksi vuoroparia ja sunnuntaisin yksi. Vuokkiniemellä kerrotaan olevan kulttuurihistoriallista mielenkiintoa.

Samalla sivustolla on paljon muutakin kiinnostavaa, esimerkiksi Petroskoin trollibussien linjakartat ja Sortavalan paikallisbussien linjakartta.
 
Lyhyt kirjoitus aiheesta miten lasketaan että kannattaako ilmainen joukkoliikenne.

No näin, se kannattaa jos
kustannukset + hyödyt > lipputulot + lisäkustannukset + haitat

1 Kustanunnuksia ovat
- lippujärjestelmän kustannukset: taustajärjestelmät, myyntilaittaa, jälleenmyyjien palkkiot, jne. Muistaakseni tämä on HSL-alueella noin 15 miljoonaa euroa vuodessa
- tarkastustoiminta (netto), käsitääkseni tarkastusmaksujen jälkeen se maksaa nettona jotain viitisen miljoonaa, mutta en ole tästä luvusta varma.
- verovähennykset matkakuluista, noin 15 miljoonaa euroa vuodessa Pääkaupunkiseudulla
- konduktöörien tai rahastajien palkat voi ehkä osittain lukea tähän

2 Hyötyjä:
- liikenne nopeutuu samoin kuin avorahastuksessa
- mahdollinen siirtymä autoliikenteestä tuottaa sen vähenemisestä aiheutuvia hyötyjä
- liikkuvuus kasvaa varsinkin erittäin pienituloisten osalta.
- lisääntyvät muut verotulot, raha ei mitä ei käytetä lippuihin ei haihdu taivaan tuuliin vaan käytetään johonkin joka luultavasti tuottaa verotuloja. Itseasiassa jos helsinkiläiset joisivat säästyneet lippurahat ravintolassa niin tämä jo yksistään kattaisi yli puolet lipputulojen menetyksestä :)

3 Lipputulot, tämä lienee suht selvä asia.

4 Lisäkustannukset
- lisäliikennöinin marginaalikustannukset uusista matkustajista.
- mahdollisen lisäinfran tarve

5 Haitat
- kontrollin vähentyminen
- ympäristöhaitat lisäliikenteestä


Voisi toimia jos lisäkustannukset ovat pienet ja lipputulot pienet eli subventioaste erittäin suuri. Käytännössä tuo tarkoittaisi luultavasti raidejärjestelmää jolla on todella suuri subventioaste, ja kun noita ei juuri ole niin ei se ole ihmekään ettei käytännön toteutuksia juuri ole.
 
Itseasiassa jos helsinkiläiset joisivat säästyneet lippurahat ravintolassa niin tämä jo yksistään kattaisi yli puolet lipputulojen menetyksestä :)

Ja lisäis terveyspuolen menoja vähintään yhtä paljon. :)

Mä mietin tätä tuota yksityisraitiotiekeskutelua lukiessa niin, että ilmaismatkustus koskisi vain yksittäistä yksityistä linjaa. Jos nyt vaikka siellä Jätkäsaaressa, josta keksin esimerkin siihen keskusteluun, tosiaan olisi yksityinen maanomistaja, joka rakentaisi ja vuokraisi sieltä tuhansia asuntoja ja toimitilaa, ja haluaisi sinne yksityisen raitiolinjan, niin se saattaisi olla jopa ilmaisliikenteenä järkevää. Jos maanomistajan vaihtoehdot olisivat joko HSL:n järjestämä lähiöbussiliikenne nykyisellä laatutasolla tai itse järjestetty ratikkaliikenne, jota siis saisi ajaa Rautatientorille asti, mutta josta ei saisi periä ollenkaan maksua asiakailta, niin alueen arvo ja vuokrataso saattaisi hyvinkin kohota niin paljon korkeammalle tuon ratikan ansiosta, että maanomistajan kannattaisi maksaa rv-liikenteen kulut omasta pussistaan.

Oletukset: liikenteen hoito neljällä käytetyllä 80-luvun vaunulla + varakalusto, Raide-Jokerin km- ja tuntikulut, käytetyn kaluston vaunupäiväkulu, Raide-Jokerin radan hoitokulu. Neljällä vaunulla 1,9 Me/v. Radan annuiteetti 0,8 Me (2,5 km rataa Jätkästä kaupungin verkolle, 30v, 5%). 15 000 asukasta 7500 asunnossa. 2,7Me/12/7500=30.

Siis jokaisen kämpän kuukausivuokra olisi 30 euroa enemmän siksi, että alueella olisi raitiotie, joka olisi asukkaille, töissäkäyville ja vierailijoille ilmainen. Ei ihan huonoa bisnestä maanomistajalle!
 
Siis jokaisen kämpän kuukausivuokra olisi 30 euroa enemmän siksi, että alueella olisi raitiotie, joka olisi asukkaille, töissäkäyville ja vierailijoille ilmainen. Ei ihan huonoa bisnestä maanomistajalle!
Voihan tämän järjestää helpomminkin. Kun kuukausilipun hinta on nyt noin 45 €, mutta jo yksityinenkin kuluttaja saa lipun 40 eurolla, kun ostaa vuoden kerrallaan, niin Jätkäsaaren Asunnot Oy saisi luultavasti tehdyksi kaupat HSL:n kanssa niin, että JA Oy ostaa 15.000 kuukausilippua hintaan 30 €/kk esim 10 vuoden sopimuksella. Sitten se vuokraisi asuntoja käyvällä kuukausivuokralla, ja vuokra sisältää HSL:n halvimman kuukausilipun. JA Oy:lle paljon helpompi järjestely kuin alkaa pyörittää omaa ratikkafirmaa ja tuotekin on parempi, kun lippu kelpaa muuallakin kuin Jätkässä ja sieltä Rautatientorille.

Jos tätä nyt sitten vielä vertaa asumiskuluihin noin yleensä, niin tavallinen taksa vesimaksulle on 20–25 €/kk/hlö. Sinänsä huvittavaa, että julkisuudessa itketään joukkoliikenteestä kuinka se on kamalan kallista ja ilmaista pitäisi olla. Mutta ei kukaan selitä, miten köyhä kansa kuolee nälkään, kun vesimaksut ovat liian korkeita ja veden pitäisi olla ilmaista.

Jos ajatellaan sitä, mihin ihmisten rahat oikeasti menevät, niin eiköhän ilmaista pitäisi olla bensan ja naftan, kun tankillinen maksaa 65 € ja niitä tarvii ostaa jopa kahdesti kuussa. Myös olut on aivan tolkuttoman kallista, kun pullo tai tuoppi voi maksaa 5 €. Ja tarviihan niitä ainakin yhden päivässä eli 150 eurolla kuussa. Eikä kumpikaan ole mitään rikkaan eliitin hupia, vaan enemmistö seudun asukkaista kulkee autolla.

Antero
 
- lisääntyvät muut verotulot, raha ei mitä ei käytetä lippuihin ei haihdu taivaan tuuliin vaan käytetään johonkin joka luultavasti tuottaa verotuloja. Itseasiassa jos helsinkiläiset joisivat säästyneet lippurahat ravintolassa niin tämä jo yksistään kattaisi yli puolet lipputulojen menetyksestä :)

Paitsi että verotulot eivät lisäänny, koska kulutus ei lisäänny, koska kunnan kustannukset eivät pienene. Joukkoliikenteen kustannukset pitää kuitenkin edelleen kattaa; lippujen sijaan ne tulevat kunnallisverotuksesta. Sama raha kerätään, mutta vain eri metodilla. Ei se siis ole mikään hyöty eikä kulutusta lisäävä keino, mitä kokonaisveroasteen pienentäminen kyllä tekisi.
 
Voihan tämän järjestää helpomminkin. Kun kuukausilipun hinta on nyt noin 45 €, mutta jo yksityinenkin kuluttaja saa lipun 40 eurolla, kun ostaa vuoden kerrallaan

...

Sinänsä huvittavaa, että julkisuudessa itketään joukkoliikenteestä kuinka se on kamalan kallista ja ilmaista pitäisi olla.

Eipä juuri kukaan mielestäni tuosta 45€ kuukausilipusta itke, sen sijaan seutulippu on kohtuuttoman kallis, varsinkin Espoon itäisistä osista. Tuntuu kohtuuttomalta joutua maksamaan samalta etäisyydeltä, samasta palvelusta kaksinkertaista hintaa pohjois Helsingissä asuviin nähden.

Mutta suurimpana itkun aiheena joukkoliikenteen hinnoittelussa lienee kuitenkin juna- ja pitkän matkan bussiliikenne. Jos kohtuuruokaisella autolla menee polttoaineisiin vähemmän kuin yksi opiskelijalippu maksaa junassa/bussissa, ei näistä edes yritetä tehdä kilpailukykyistä vaihtoehtoa auton omistaville henkilöille. Mukavuustekijät toki erikseen; julkisissa matka-ajan voi käyttää hyödyksi, mikä onneksi on oivallettu vr:n markkinoinnissa varsin hyvin. Markkinointia tosin tulisi mielestäni kohdistaa enemmän radioon jota kuunnellaan autossa, kun siihen junavaunun katossa olevaan näyttöön..
 
Eipä juuri kukaan mielestäni tuosta 45€ kuukausilipusta itke, sen sijaan seutulippu on kohtuuttoman kallis, varsinkin Espoon itäisistä osista.

Tämähän ratkeaa sillä, että Espoo (ja Vantaa) liitetään Helsinkiin ja näin syntyvässä Helsingissä sovelletaan koko alueella sisäisten matkojen taksaa. Ei pitäisi olla mikään ongelma, koska onnistuu Oulussakin: jokunen vuosi sitten Ylikiiminki (joka on poronhoitoaluetta) liitettiin Ouluun ja nyt sinne (melkein 40km) pääsee samalla tasataksalla kuin muihinkin kaupunginosiin - käteisellä 3e, 40 matkan lipulla 1,8e/matka, kuukausilipulla 49e.
 
Tämähän ratkeaa sillä, että Espoo (ja Vantaa) liitetään Helsinkiin ja näin syntyvässä Helsingissä sovelletaan koko alueella sisäisten matkojen taksaa. Ei pitäisi olla mikään ongelma, koska onnistuu Oulussakin: jokunen vuosi sitten Ylikiiminki (joka on poronhoitoaluetta) liitettiin Ouluun ja nyt sinne (melkein 40km) pääsee samalla tasataksalla kuin muihinkin kaupunginosiin - käteisellä 3e, 40 matkan lipulla 1,8e/matka, kuukausilipulla 49e.

Vastaan itselleni, että Oulun esimerkkiä ei voi sellaisenaan soveltaa Helsingin seudulla, koska Espoo ja Vantaa eivät ole "poronhoitoaluetta". Oulun ja Ylikiimingin välillä on päivässä enimmillään 13 vuoroparia ja Ylikiimingissä muuten 5 vuoroparia. Koska Oulun seudun paikallis/lähiliikenteessä on vuoromäärä suuruusluokkaa 1000 päivässä, Ylikiimingin osuus on enintään muutama prosentti. Espoon ja Vantaan osuus HSL:n liikenteestä on aivan toista luokkaa.

Sitä paitsi, jos ja kun esimerkiksi Haukipudas ja Kiiminki liitetään Ouluun, pitkien matkojen määrä ja varmaan osuuskin kasvaa, jolloin tasataksasta joudutaan ehkä luopumaan osaksi tai kokonaan.
 
"Näin naapurissa" eli ns. Etelä-Helsingissä:
Tallinna kaavailee ilmaista joukkoliikennettä

"Jos kyllä-äänet voittavat, tallinnalaiset pääsevät liikennevälineisiin liputta jo ensi vuonna. Vierailijoita muutos ei koske."

Mikä järki tuossa on? Pidetään yllä kalliit lipunmyyntiorganisaatiot ja rahastusvälineet vain koska kotimaan ja ulkomaan turisteilta ja ehkä pendelöijiltä halutaan periä vähän pennosia. En ymmärrä miksi kannattaa tehdä joukkoliikenteestä maksutonta (ei ilmaista...), jollei se ole sitten ihan kaikille.
 
"Näin naapurissa" eli ns. Etelä-Helsingissä:
Tallinna kaavailee ilmaista joukkoliikennettä
Vastaan tähän samalla kommentilla kuin Facebookin Joukkoliikenneuudistus-sivulle:
Ei todellakaan hyvä idea. Joukkoliikenteen suosion ja kilpailukyvyn avain ei ole hinta vaan palvelutaso. Kun lipputulot jäävät pois, on rahaa palvelutason ylläpitämiseen entistä vähemmän. Ja puuttuu myös motivaatio, sillä matkustajamäärien lisääntyminen lisää joukkoliikenteen kuluja, jolloin joukkoliikenteen rahoitus on entistä vaikeampaa.

Antero
 
Tallinnan ilmainen joukkoliikenne on todella huono idea. Tallinnan joukkoliikenteen ongelma on raitiotien ja johdinautojen kaluston huono kunto, se, että Lasnamäeen ja Mustamäeen ei ole raitiotietä. 20 miljoonalla eurolla / v voidaan valita joko joukkoliikenteen saaminen kuntoon tai sen ilmaisuus. 20 miljoonalla eurolla / v katetaan 400 miljoonan euron investointi joka on yllätys yllätys samaa luokkaa kuin raitiotien tarpeelliset laajennukset, uudet raitiovaunut ja johdinautot.
Ilmainen joukkoliikenne on yleensä isossa kaupungissa huono idea koska:
- Käytännön kokemus osoittaa, että laadukkaan ja houkuttelevan joukkoliikenteen liikennöintimenot voidaan kattaa lipputuloilla. (Esim. Turun ja Tampereen parhaat linjat, Helsingin raitiotiet, Freiburgin, Kölnin ja Düsseldorfin koko joukkoliikenne).
- Ilmaisessa joukkoliikenteessä jokainen liikenteen lisäys on suoraan kustannusten lisäys. Maksullisessa tarpeellisen lisäyksen kustannukset katetaan tuloilla.
- Ilmainen joukkoliikenne on sosiaalisesti epäoikeudenmukaista, kun hyvätuloisetkin saavat ilmaisen liikenteen.

---------- Viesti lisätty kello 8:52 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:49 ----------

Postimeehen juttu:
http://www.tallinnapostimees.ee/698604/savisaar-uhistransport-olgu-tallinnas-tasuta/
Johan Parts vastaa:
http://www.tallinnapostimees.ee/699654/parts-nimetas-tallinna-tasuta-uhistranspordi-ideed-rumalaks/
 
- Ilmainen joukkoliikenne on sosiaalisesti epäoikeudenmukaista, kun hyvätuloisetkin saavat ilmaisen liikenteen.

No tuohan nyt on oikeasti juuri päinvastoin. Ilmaista joukkoliikennettä kun ei muutenkaan ole, vaan vain käyttäjälle maksutonta. Maksuton joukkoliikenne kustannetaan verovaroista, joita enemmän maksavat nimenomaan hyvätuloiset. Maksullinen joukkoliikennehän on paljon sosiaalisesti epäoikeudenmukaisempi, koska siinä maksukykyä ei oteta huomioon kuin yhdellä-kahdella hintaportaalla. Tämähän on ainoa oikea järkiperuste koko maksuttomuudelle, ja juuri siihen yleensä vedotaan, kun ideaa esitetään.

Enkä minäkään toki maksutonta joukkoliikennettä silti kannata missään tapauksessa.
 
Takaisin
Ylös