- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Mielenkiintoista, kun heittää vähän väljempää tietoa, syytetään olkihatuista ja kun kaivaa virkamiesten luvun työkaluksi, niin sitten jo sanotaankin että "luku ei tärkeä" tai "se ei kerro mitään" tai "ei sitä niin pidä tulkita".
Tästä viestiketjusta löytyi linkki HKL:n selvitykseen, jossa oli grafiikalla kuvattu raitiovaunujen käyttäjämäärä linjojen eri kohdissa. Selvityksessä näkyi selvästi se, että Mannerheimintien loppupää , Aleksanterinkatu, Hämeentie ´Sörnäisten ja Hakaniemen välillä sekä Kaisaniemenkatu muodostivat oleellisimman osan kaikista nousuista. Näin ollen näillä lyhyillä matkoilla on merkityksellinen kun puhutaan käyttäjämääristä.
Nelonen oli mukana toisessa tutkimuksessa käsittääkseni vertailua varten. Kun asia on hioutunut, niin itse olen nähnyt paljon keskustelua linjojen 14 ja 39 sähköistämisestä. silloin 39 kulkisi Munkkivuoren kautta. Ilmeisesti on aika selvää että ensiksi korvataan Dielsel-käyttöisiä linjoja, vaikka 39:n autot kulkevat enimäkseen maakaasulla, mutta vapautuvat autot siirrettäisiin muualle.
Mutta kyllähän tässä selväksi on tullut, että kuka mihinkin laitteeseen on mieltynyt, niin meteliä tulee, koska Munkkivuoreenhan piti vetää raitiotie. Johdinautosuunnitelmat tulivat kuitenkin sen verran nopeasti, että vaikuttaa raitioteiden laajennusten uudelleenarviointiin. Tämä nyt sitten ylläpitää keskustelua välineiden paremmuuudesta ja huonommuudesta.
Ei kait ole erimielisyys siitä että raitiovaunu on ensisijaisesti tiheästi asutun kantakaupungin liikennemuoto ja johdinauto Helsingissä on parhaimmillaan pitkien kantakaupungin läpi kulkevilla linjoilla sekä Kampista Pitäjänmäen ja Haagan suuntaan lähtevillä linjoilla.
Näin sitten raitiolinja 1 voitaisiin säilyttää sellaisenaa tai jatkaa.
Tästä viestiketjusta löytyi linkki HKL:n selvitykseen, jossa oli grafiikalla kuvattu raitiovaunujen käyttäjämäärä linjojen eri kohdissa. Selvityksessä näkyi selvästi se, että Mannerheimintien loppupää , Aleksanterinkatu, Hämeentie ´Sörnäisten ja Hakaniemen välillä sekä Kaisaniemenkatu muodostivat oleellisimman osan kaikista nousuista. Näin ollen näillä lyhyillä matkoilla on merkityksellinen kun puhutaan käyttäjämääristä.
Nelonen oli mukana toisessa tutkimuksessa käsittääkseni vertailua varten. Kun asia on hioutunut, niin itse olen nähnyt paljon keskustelua linjojen 14 ja 39 sähköistämisestä. silloin 39 kulkisi Munkkivuoren kautta. Ilmeisesti on aika selvää että ensiksi korvataan Dielsel-käyttöisiä linjoja, vaikka 39:n autot kulkevat enimäkseen maakaasulla, mutta vapautuvat autot siirrettäisiin muualle.
Mutta kyllähän tässä selväksi on tullut, että kuka mihinkin laitteeseen on mieltynyt, niin meteliä tulee, koska Munkkivuoreenhan piti vetää raitiotie. Johdinautosuunnitelmat tulivat kuitenkin sen verran nopeasti, että vaikuttaa raitioteiden laajennusten uudelleenarviointiin. Tämä nyt sitten ylläpitää keskustelua välineiden paremmuuudesta ja huonommuudesta.
Ei kait ole erimielisyys siitä että raitiovaunu on ensisijaisesti tiheästi asutun kantakaupungin liikennemuoto ja johdinauto Helsingissä on parhaimmillaan pitkien kantakaupungin läpi kulkevilla linjoilla sekä Kampista Pitäjänmäen ja Haagan suuntaan lähtevillä linjoilla.
Näin sitten raitiolinja 1 voitaisiin säilyttää sellaisenaa tai jatkaa.