Johdinautot

Tässä näyttää keskustelijoilla menevän ihan peruskäsitteetkin sekaisin. Johdinauto, jossa on täysikokoinen dieselmoottori sitä varten, että se voi ajaa täysipainoisesti, normaalin aikataulun puitteissa linjaliikennettä ilman ajonlankavirtaa, on nimentään duobussi. Johdinauto, jossa on pienikokoinen ja -tehoinen apumoottori, on johdinauto - ei duo- eikä hybridiauto. Hybridibussit taas ovat polttomoottoribusseja, joissa on jarrutusenergian talteenotto ja varastointitekniikka. Viimeksi mainituissa on jossain määrin samaa tekniikkaa kuin varsinaisissa sähköbusseissakin, kuten johdin- ja duobusseissa. Hybrideissä ei ole katolla virroitintankoja.

Aiemmassa viestissäni tarkoittamillani länsimailla tarkoitan Keski- ja Länsi-Euroopan maita kuten Alankomaita, Ranskaa, Saksaa, Sveitsiä ja Itävaltaa. Baltian maiden + Puolan, Tshekin, Unkarin jne. johdinautojärjestemät ja joukkoliikennekulttuurit perustuvat itäisiin perinteisiin hyvin pitkälti. Näin ollen Tallinnan uusissakaan trollikoissa ei ole apumoottoria (no Riiassa taas on). Hessin ja Irisbusin trolleybusseissa apumoottorit ovat vakiovaruste käytännössä. Solarikseen voi tilaaja valita, ottaako sellaisen vai ei. Apumoottorilla varustettuja Solariksia olen nähnyt mm. Sveitsissä.

Apumoottorin olemassaolo ei tietenkään tarkoita sitä, että johdinauto kulkisi sähkövedon sijasta jollain tapaa johdonmukaisesti tai säännöllisesti polttomoottorin voimalla. Se on varakäyttö erityistilanteita varten. Niitä voivat olla esimerkiksi reitin varrella sattuvat onnettomuudet tai muut tapaukset, jossa normaali ajoreitti on katkaistu tai pois käytöstä. Apukäyttöä voi tarpeen tulleen hyödyntää myös varikkoalueilla.
 
Aiemmassa viestissäni tarkoittamillani länsimailla tarkoitan Keski- ja Länsi-Euroopan maita kuten Alankomaita, Ranskaa, Saksaa, Sveitsiä ja Itävaltaa. Baltian maiden + Puolan, Tshekin, Unkarin jne. johdinautojärjestemät ja joukkoliikennekulttuurit perustuvat itäisiin perinteisiin hyvin pitkälti.

Eikös Euroopan Unioniin kuuluvat maat voisi jo tässä vaiheessa maailmanhistoriaa (vuonna 2011) lukea kuulumaan Länsi-Maihin? Vai onko meitä eteläisemmillä ja läntisemmillä asteilla olevat aina vasemmistolaisen, kommunistisen lyhyen poliittisen historiansa takia itämaita vielä pitkäänkin?
 
Tässä näyttää keskustelijoilla menevän ihan peruskäsitteetkin sekaisin. Johdinauto, jossa on täysikokoinen dieselmoottori sitä varten, että se voi ajaa täysipainoisesti, normaalin aikataulun puitteissa linjaliikennettä ilman ajonlankavirtaa, on nimentään duobussi. Johdinauto, jossa on pienikokoinen ja -tehoinen apumoottori, on johdinauto - ei duo- eikä hybridiauto. Hybridibussit taas ovat polttomoottoribusseja, joissa on jarrutusenergian talteenotto ja varastointitekniikka. Viimeksi mainituissa on jossain määrin samaa tekniikkaa kuin varsinaisissa sähköbusseissakin, kuten johdin- ja duobusseissa. Hybrideissä ei ole katolla virroitintankoja.
Eipä tässä keskustelussa ollut näitä määrittelyjä esitetty. Eikä ole vieläkään määritelty, mikä on apumoottorin ja täysikokoisen dieselmoottorin ero.

Hybridi on yleissana, joka kuvaa sitä, että jossain on yhdistetty yleensä erilaisia ominaisuuksia. Minulle hybridi on tässä tapauksessa siis sitä, että kulkuneuvo toimii sekä sähköllä että polttoaineella. Myönnän kyllä, että otan ajattelun tutkijantyöstäni, joka keskittyy henkilökohtaisiin kulkupeleihin. Ei ole olemassa duoautoa, mutta on olemassa erilaisia hybridejä. Apumoottorihybridi on amerikaksi sähköauto, jossa on range extender. Johdinauton apumoottori ei kuitenkaan ole range extender, koska johdinautossa ei ole akkuja, joita tämä aggregaatti lataa. Vaan aggregaatin täytyy olla kyllin tehokas, jotta se kykenee tuottamaa virtaa kylliksi myös johdinauton kiihdytykseen.

Jos tosiaan on niin, että suuri osa johdinautoista on jonkinlaisia hybridejä (oli niiden nimi sitten mitä vaan), niin vaikuttaa kyllä aika kevyeltä. Aggregaatti painaa ja vie tilaa sekä maksaa. Jos käyttöosuus kilometreistä on prosentin osia, minun on vaikea ymmärtää, että se on kannattavaa. Mutta ehkä asia onkin niin, ettei niitä kauppoja tehdäkään sillä tarkkuudella ja niillä vaatimuksilla kuin täällä tehdään ratikkakauppaa. Suhteessa ratikan painoon, tilavuuteen, matkustajamäärään ja hintaan kun tuollainen apumoottori olisi huomattavasti pienempi asia, eikä sellaista kuitenkaan edes tule mieleen harkita kuin ihan oikeasti ajojohdotonta linjaosuutta varten.

Antero
 
Eikös Euroopan Unioniin kuuluvat maat voisi jo tässä vaiheessa maailmanhistoriaa (vuonna 2011) lukea kuulumaan Länsi-Maihin?
Ilman muuta. Euroopan Unioniin, NATOon, EMUun jne. kuuluvat valtiot aivan yksiselitteisesti mielletään läntiseen yhteisöön kuuluviksi. Tästä huolimatta jotkin asiat tietyissä uusissa tai uudehkoissa EU-maissa edustavat itämaisia traditioita, kuten Baltian maiden johdinautojärjestelmät (tiettyjen ratkaisujen osalta). Ja eiköhän suurin osa foorumin lukijoista tämän ymmärtänytkin.
 

Kiitos linkistä.

KSV:n lausunto sanoi:
Bussilinjaston selkeyttäminen ja runkolinjojen perustaminen ovat hyviä lähtökohtia myös mahdolliselle myöhemmälle johdinautojen käyttöönotolle. Samalla on syytä kehittää bussien ja raitiovaunujen työnjakoa, jotta raitioliikenteellä hoidettaisiin raskaimmin kuormitetut runkolinjat. Riittävä kokonaisnäkemys bussi- ja raitiovaunuverkkojen tulevasta kehityksestä on edellytys tuleville investoinneille.

Jestas, järjen ääni, kesken kaiken. Toivottavasti tuo työnjaon kehittäminen oikeasti tarkoittaa jotain.
 
Asiallinen lausunto, joka ei juuri yllätä. Tiivistelmä on kohtelias tapa sanoa, ettei Helsingissä ole sijaa johdinautoille.

Toivoa sopii, että lautakunta tässä yhteydessä käyttäisi tilaisuuden hyväkseen ja kehottaisi virastoa kiirehtimään lausunnossa mainittua kantakaupungin bussilinjojen korvaamista raitioteillä.
 
Joo, musta tää on hyvä:
KSV sanoi:
Kantakaupungissa on nykyisin erittäin paljon bussiliikennettä. Vilkasta bussiliikennettä on vaikeaa suosia liikenteen ohjauksessa ja linjastoa on paikoitellen vaikeaa hahmottaa. Osalla linjoista liikennöinti on jatkuvasti epäsäännöllistä. Tavoitteena onkin korvata bussiliikennettä kantakaupungissa sekä raitioliikenteellä että raskaaseen raideliikenteeseen perustuvalla liityntäliikenteellä. Parhaillaan selvitetään myös bussiliikenteen selkeyttämistä perustamalla runkolinjoja.
 
Minunkin täytyy tunnustaa, että tämä lausunto on tämän johdinautoselvittelyprosessin parasta antia ja se antaa mielestäni hyvän lähtökohdan joukkoliikenteen kehittämiseen Helsingissä.
 
HKL samoilla linjoilla
HKL johtokunnan lausuntoluonnos sanoi:
HKL:n näkökulmasta tässä vaiheessa ei ole syytä lähteä toteuttamaan johdinautoliikenteen käyttöönottoa, jossa sitouduttaisiin johtimia vaativaan, lähimmän 10 - 20 vuoden aikana vanhentuvaan tekniikkaan. Sähköteknologian edistyneempiä sovelluksia odottaessa tulee suosia nykyisessä bussiteknologiassa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten hybridibusseja.

Johtokunta katsoo, että johdinautoliikenteen käyttöönottoa ei ole tarvetta valmistella tässä vaiheessa pidemmälle. Johdinautoliikenteen hankeselvitys ei myöskään anna aihetta muihin lisäselvityksiin.
http://www.hel.fi/static/public/hel...seudun_liikenne_-kuntayhtyman_lausuntopy.html
 
HKL:n lausunnossa ollaan KSV:tä jyrkempiä. Sopii minulle. Perustelut voisivat ehkä kuitenkin olla vähän monipuolisempia ja seikkaperäisempiä, kuten epävarmuustekijöiden osoittaminen suunnitelmasta (KSV:n viittaamat 5% ja 2% jne).
 
->Eiköhän johdinautojen tuleminen tyssännyt näihin lausuntoihin. Helsingin joukkoliikennepäätösten suhteen ainakin sivuunkirjoittaneella on aina pieni pelko takalistossa - koskaan ei voi tietää mihin typeryyksiin ryhdytään - mutta tällä kertaa järki voitti, eivätkä KSV:n tai HKL:n lausunnot jätä sijaa jossittelulle. Kumpikin taho tyrmää johdinautot yksiselitteisesti.

Huomionarvoista on myös se, että KSV:n lausunnosta on luettavissa vahvaa ja (ainakin meikäläisen mielestä) oikeansuuntaista näkemystä kaupungin liikennejärjestelmien kehittämisestä. Nähtäväksi jää, miten hyvin tuota näkemystä lähivuosina onnistutaan toteuttamaan.
 
Eiköhän johdinautojen tuleminen tyssännyt näihin lausuntoihin.

Eiköhän. KSV:n ja HKL:n lausunnot kuitenkin ovat ne, joilla on merkitystä, kun kaupunginhallitus tekee omansa. Muut lautakunnat lausuvat lämpimikseen. Olettaisin, että ainakin ympäristölautakunnalta on lausuntoa pyydetty, varmaan yleisten töiden lautakunnaltakin. Mutta harvemmin niiden lausumisilla on suurempaa todellista merkitystä.

Huomionarvoista on myös se, että KSV:n lausunnosta on luettavissa vahvaa ja (ainakin meikäläisen mielestä) oikeansuuntaista näkemystä kaupungin liikennejärjestelmien kehittämisestä. Nähtäväksi jää, miten hyvin tuota näkemystä lähivuosina onnistutaan toteuttamaan.

Minusta tässä olisi nyt kslk:n poliitikkojen paikka tarttua noihin näkemyksiin ja ilmoittaa kokouksessa, että ne ovat hyviä ja niitä tulee myös toteuttaa. Kslk voisi halutessaan lisätä jopa sinne lauseen, jossa KSV velvoitetaan (vuoden aikana, muuten tuo ei valmistu ikinä) laatimaan runkolinjastosuunnitelma, jossa ensin määritellään vahvat runkolinjat, sitten etsitään niille sopivin kulkumuoto (rv tai bussi) jne.
 
Takaisin
Ylös