Johdinautot

Vaikuttaa siis siltä, että trollikkasuunnitelmat voidaan laittaa mappi-öhön muiden toteutumattomien, kuten Castrenin metron, tai esimerkiksi ratikan Kanjo-projektin kanssa, kanssa.

Mielenkiintoinen prosessi kuitenkin ja toki olisin mielelläni nähnyt trollikoita Helsingin kaduilla, mutta nykyisessä maailman- ja muussa tilanteessa ei liene oikea aika kokonaan uuden tyypisen joukkoliikennemuodon aloittamiselle. Totta on myös tuo kaupunkisunnitteluviraston lausunnossa mainittu erikoisosaamista vaativa trollikankuljettaja työ sekä siihen liittyvät haasteet.

Molemmat, kaupunkisuunnitteluviraston sekä HKL-johtokunnan lausunnot ovat sinäänsä varsin asiallista tekstiä, joka ei varsinaisesti käy johdinautojen kimppuun järjestelmänä, vaan toteavat projektin aloittamiseen ja ylläpitoon liittyvät haasteet ja vaikeudet Helsingin nykyisessä tilanteessa.

Odotan kuitenkin niitä suunnitelmia ja toimenpiteitä, joita ksv:n lausunto esittää mm. bussien, ratikoiden sekä raskaan raideliikenteen roolien selkeyttämisestä ja vaikkapa runkolinjojen tarpellisuudesta.

Mutta ei hätää, me trollikkaharrastajat: Euroopan trollikkakaupungit ja -järjestelmät ovat vaivattoman lentomatkan päässä ja ehkäpä onkin parempi, että ne ovat siellä osaavissa käsissä.

Tampereen uudisrollikka

Mikko Laaksonen sanoi:

Johdinautojen oikea liikennöintialue Suomessa olisivat joko erilliset raideliikennettä syöttävät linjastot tyyliin Itä-Helsingin metron liityntälinjasto tai esimerkiksi Keravan, Järvenpään, Hyvinkään tms. bussit tai nk. keskisuurten kaupunkien runkobussiliikenne (Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu). Helsingin keskeiselle alueelle tai Tampereen ja Turun seutujen päälinjoille ne eivät liian pienen kapasiteetin vuoksi sovellu, jos juhlapuheiden joukkoliikenteen käytön lisäystavoitteet halutaan toteuttaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen itse järkeillyt trolleybusseille sopivaksi käyttökohteeksi Tampereella kahden linjan linjastoa (n. 10 rollikan systeemi, 10 min linjakohtainen vuoroväli), jossa:

• toinen linjoista koostuisi nykyisen linjan 15 osuudesta Keskustorilta Turtolaan ja linjan 13 osuudesta Turtolasta Lukonmäen kautta Hermiaan sekä 2006 lakkautetun linjan 24 reitistä Keskustorilta Laukontorin kautta Eteläpuistoon (Viialan ja Kaukajärven liikenne voitaisiin tällöin hoitaa jatkamalla 21 Turtolasta Viialan kautta Kaukajärvelle sekä liikennöimällä esim. Iidesrannan bussilinja Kaukajärvelle Hervannan ratikan toteutuessa)
• toisen rollikkalinjan ollessa keskustalinjana nykyisen linjan 2 reitillä sillä erotuksella, että lännessä mennään Pyynikintorin sijaan Laukontorin ja Satamakadun kautta joko Eteläpuistoon tai Rosendahlille. (Linja 21 siirtyisi tällöin kulkemaan Pyynikinharjun kautta Tahmelaan)
• rollikkavarikko olisi olemassaolevan bussivarikon tiloissa Jokipohjantiellä.

Olisiko tässä mitään laitaa? Onko tällainen minirollikkajärjestelmä liian pieni? Perusteina tällaiselle linjastolle pidän nyk. linjan 15 Nekalan kuormitusta (10 min vuorovälillä, 2-aks. busseilla ajetaan tällä hetkellä hyvällä, vaan ei vielä liian täydellä pokalla) yhdistettynä linjan 13 Lukonmäen ja Hermian todella suureen kysyntään (olisi jo nyt paikallaan liikennöidä 10 min välein telibussilla) sekä Lukonmäen todella jyrkkään ahteeseen, jossa dieselkalustolla on liukkaalla kelillä ja isolla pokalla vaikeuksia nousta ylös.

Puoli-ilmaiseksi linjasto olisi jatkettavissa idässä Tammelan puistokadun läpi Rauhaniemeen, jonne ajetaan nyt 15 min välein perushyvällä pokalla sekä lännessä Rosendahlille tai Eteläpuistoon.


EDIT: Tokihan tämä voidaan toteuttaa myös akkubusseilla, heti kun akkubussin kantama yhdellä latauksella on vähintään noin 300 km, tai kun pääteasemalla on riittävän toimintavarma ja nopea akustonvaihtolaite. Mutta jos tämä systeemi toteutettaisiin tällä vuosikymmenellä, voisi kaluston tullessa poistoikään n. 2040-luvulla rollikkalinjat korvata sitten sen ajan langattomalla bussijärjestelmällä tai tarvittaessa raitiotiellä.

Rollikan etu tällä linjastolla olisi myös se, että HKL:n ja TKL:n periaatteessa ajokuntoiset museorollikat voitaisiin asettaa kulkuun

Vs: Tampereen uudisrollikka

ultrix sanoi:

sekä Lukonmäen todella jyrkkään ahteeseen, jossa dieselkalustolla on liukkaalla kelillä ja isolla pokalla vaikeuksia nousta ylös.

Rollikan etu tällä linjastolla olisi myös se, että HKL:n ja TKL:n periaatteessa ajokuntoiset museorollikat voitaisiin asettaa kulkuun

Klikkaa laajentaaksesi...

ainoat ongelmat lukonmäen nousussa on olleet tietyn mallisilla nivelbusseilla. Nyt kun niitä ei enää ole kuin muuatama liikenteessä eikä ainoatakaan tampereen tässä suunnassa ei lukonmäki tuota sellasia ongelmia jotka olisivat rollikalla ratkaistavissa. Toisekseen takavetoisena rollikka ei olisi yhtään parempi liukkaalla kuin dieselkään, ehkä kevyempänä jopa huonompi nousemaan mäkeä. Jos ajolankojen rakentamis- ja ylläpitorahat panostaisi sitten vaikka tiestön talvikunnossapitoon olisi se monta kertaa hyödyllisempää.

Jos museokamaa oikeasti haluaisi tuoda (vaikka ilmeisesti kirjoitus vitsi olikin) ajoon niin dieselbussejahan on kasapäin museoituna, niin siitä sitten vaan. Taitaisi vaan kelpo joukko vakimatkustajia marssia oikopäätä autokauppaan ja siirtyä yksityisautoiluun jos eläkevehkeillä ajettaisiin yhtä linjasivua enemmän.
Museorollikoilla on nyt hyvä koti Mobiliassa, olkoot ne siellä vaan kaiksessa rauhassa. Siellä ovat museoautot asiantuntevassa huolenpidossa ja valmiina näytteilleasetettavana aina tarvittaessa.

j-lu sanoi:

->Eiköhän johdinautojen tuleminen tyssännyt näihin lausuntoihin. Helsingin joukkoliikennepäätösten suhteen ainakin sivuunkirjoittaneella on aina pieni pelko takalistossa - koskaan ei voi tietää mihin typeryyksiin ryhdytään - mutta tällä kertaa järki voitti, eivätkä KSV:n tai HKL:n lausunnot jätä sijaa jossittelulle. Kumpikin taho tyrmää johdinautot yksiselitteisesti.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on hyvä asia, koska johdinautot (niveletkään) eivät lisää kapasiteettia verrattuna busseihin ja ne kulkevat samoja väyliä kuin bussit, joten ne eivät kulje yhtään sujuvammin kuin bussitkaan. Toivoa sopii, että raitioliikennettä kehitetään oikeasti, niin kuin tuossa lausunnossa luvataan ja niillä korvataan bussit raskaimmilla runkolinjoilla täysin omilla kaistoillaan ja täysillä valoetuuksilla. Eli täysin oikea päätös unohtaa uuden joukkoliikennejärjestelmän luominen ja keskittyä kehittämään vanhoja.

Muuten, jos johdinautot olisivat Helsingissä säilyneet, niin missäköhän laajuudessa linjasto olisi tänä päivänä? Tuskinpa vain yhden linjan.

Joonas Pio sanoi:

Muuten, jos johdinautot olisivat Helsingissä säilyneet, niin missäköhän laajuudessa linjasto olisi tänä päivänä? Tuskinpa vain yhden linjan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Siitä oli suunnitelmia kyllä. Silloiset bussilinjat 17, 18 ja 55 olisi muutettu johdinautoiksi. 17 ja 55 olivat suurin piirtein samat kuin 2000-luvullakin, 18 kulki tuohon aikaan pohjoisessa vain Meilahden klinikoille asti.

Vs: Tampereen uudisrollikka

ultrix sanoi:

EDIT: Tokihan tämä voidaan toteuttaa myös akkubusseilla, heti kun akkubussin kantama yhdellä latauksella on vähintään noin 300 km, tai kun pääteasemalla on riittävän toimintavarma ja nopea akustonvaihtolaite. Mutta jos tämä systeemi toteutettaisiin tällä vuosikymmenellä, voisi kaluston tullessa poistoikään n. 2040-luvulla rollikkalinjat korvata sitten sen ajan langattomalla bussijärjestelmällä tai tarvittaessa raitiotiellä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Itsekin johdinautojen ystävän toivoisin, että Tampereelta voisi löytyä saumaa johdinautoille, mutta en pidä ajatuksesta että tehtäisiin tällainen kallis välivaihe. Varsinkin jos tulevaisuudessa langaton ajo on järkevämpää kuin ajolankoihin sidottu. Tekniikka kehittyy ja sitä mielenkiinnolla seurataan ja runkolinjoilla ratikka on luonnollisesti Tampereella se oikea ratkaisu.

ultrix sanoi:

Rollikan etu tällä linjastolla olisi myös se, että HKL:n ja TKL:n periaatteessa ajokuntoiset museorollikat voitaisiin asettaa kulkuun

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuli rollikoita Tampereelle uudelleen tai ei, niin haluaisin silti nähdä nämä liikenteessä. Miten? Perustamalla tietysti museolinja. Hyvänä kohteena voisi olla linja 4: Särkänniemi - Rautatieasema - Linja-autoasema. Kalustona voisi olla yksi Tamperelainen ja kaksi Helsinkiläistä rollikkaa, joista toinen ainakin olisi HKL 1. Linjalla olisi myös paikallaan olla yksi matalalattiainenkin auto liikenteessä, joka voisi olla tavallinen dieselbussi, jollei haluta hommata matalalattiaista rollikkaa varta vasten siihen hommaan. Duoratkaisu kenties? Kesät rollikkana ja talvet dieselbussina. :roll:

Tällöin saataisiin paitsi varikoiden hämärissä olevaa kalustoa näkyviin, niin myös tarjota elämyksellinen matka näillä (suomessa) menneen ajan liikennemuodoilla. Reitin pituus ei olisi kuin vähän päälle kaksi ja puoli kilometriä eli ajolankojen ripustuskaan ei olisi paha juttu. Onhan sitä pidempiä museoraitioteitäkin rakennettu. Varikko on vähän kysymysmerkki. Särkänniemen parkkikselta löytyisi varmasti tila kolmipilttuiselle tallille. Söisi autopaikkoja joo, mutta jo nyt paikat ovat niin kortilla, että Särkkä on joutunut järjestämään paikoitusta kaiken maailman joutomaille ja jäähallin parkkikselle. Museorollikat voisivat siirtyä varmasti akuilla hallista linjalle ja toisin päin joten kalliita ajolangan vaihteitakaan ei tarvitsisi rakentaa.

Tampere on ollut aikoinaan rollikkakaupunki, joten se ansaitsisi ehdottomasti oman museolinjansa näille Sarvijaakoille. Halpaa tällaisen linjan rakentaminen ei olisi, mutta yhteistyössä kaupungin ja Särkän kesken ei uskoisi rahan olevan ongelma. Maksaahan Särkän laitteetkin monasti enemmän kuin tällainen museolinjan perustaminen. Ja tuloilla voisi kattaa juoksevia kuluja. Hyvin näyttää maailmalla museoraitioteillä toimivan. Miksei siis myös museojohdinautoillakin?

1980-luvulla oli suunnitelmia bussilinjojen 14, 18, 32, 36 sekä 55 muuttamiseksi trollikkalinjoiksi. Kuten nykyään tiedämme, on osa noista linjoista yhdistetty toisiin ja siten ne ovat myös linjanumeroina kadonneet Helsingistä.

Vs: Tampereen uudisrollikka

kalle. sanoi:

Toisekseen takavetoisena rollikka ei olisi yhtään parempi liukkaalla kuin dieselkään, ehkä kevyempänä jopa huonompi nousemaan mäkeä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Entäpä jos perinteisen voimansiirron sijaan sähkömoottorit ovat suoraan pyörien navoissa? Tässä konseptissa napamoottorit olisivat vain takana, mutta ei liene mahdotonta moottoroida etupyöriäkään?

kalle. sanoi:

Jos museokamaa oikeasti haluaisi tuoda (vaikka ilmeisesti kirjoitus vitsi olikin) ajoon niin dieselbussejahan on kasapäin museoituna, niin siitä sitten vaan. Taitaisi vaan kelpo joukko vakimatkustajia marssia oikopäätä autokauppaan ja siirtyä yksityisautoiluun jos eläkevehkeillä ajettaisiin yhtä linjasivua enemmän.
Museorollikoilla on nyt hyvä koti Mobiliassa, olkoot ne siellä vaan kaiksessa rauhassa. Siellä ovat museoautot asiantuntevassa huolenpidossa ja valmiina näytteilleasetettavana aina tarvittaessa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kuten Jykke jatkoi, ei kyseessä ollut vitsi vaan loppukevennys. Jos rollikoita Tampereelle tuodaan, järjestelmästä pitää ottaa kaikki ilo irti ja ajaa nostalgialiikennettä kesäaikaan. Rollikka näyttelyesineenä Mobiliassa on yhtä tyhjän kanssa, koska yhtä hyvin sellaista voi mennä katsomaan Vapriikkiinkin. Liikennemuseoiden sijaan pitäisi olla museoliikennettä; toki osa liikennevälineistä on niin hauraassa kunnossa tai muuten niin arvokkaita, että niitä ei vain uskalla liikenteeseen enää ottaa.

Yksi vaihtoehto olisi tehdä kuten Ruotsissa yhdistäen Malmköpingin ja Landskronan konseptit paikallis-/ liityntäliikenteen museorollikkaradaksi jossain eteläsuomalaisessa pikkukaupungissa, esim. Hyvinkäällä. Museokaluston lisäksi olisi viisasta hyödyntää investointi ja asettaa moderniakin kalustoa liikenteeseen.

Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että jos jotkin reitit ratikka-Tampereella ovat rollikan kannalta ideaaliset, niin keskusta-Tammela-Rauhaniemi ja keskusta-Nekala-Lukonmäki-Hervanta. Näille linjoille on odotettavissa 10 minuutin vuorovälille pysyvää kysyntää aamusta iltaan, ne kulkevat pääosin katuja, joita pitkin ei kulje paljoakaan muuta raskasta liikennettä ja ovat oman alueensa selkeitä runkolinjoja, ollen suurimman osan reitistä kadun ainoa bussilinja.

Jos rollikka osoittautuu akkubussia huonommaksi välineeksi näillä reiteillä, niin sitten hankittakoon akkubusseja. Ja vaikka alkuvaiheessa liikennöitäköön dieselbusseilla, mutta omassa runkolinjavisiossani Tampereelle tällainen kiinteänkin infran mahdollistava super-13+15 on ja toistaiseksi myös pysyy.

On olemassa hiljainen ja saasteeton joukkoliikennemuoto. Valtuusto halutessaan voi ottaa asian käsittelyynsä. Tällöin keskustelu olisi avoimempaa eikä tarkoitushakuista ja itse pääkysymys kaupunkilaisten liikkumisesta ilman tunnepohjaista paino(s)tusta tulisi objektiivisemmin esiin.

Salomaa sanoi:

Valtuusto halutessaan voi ottaa asian käsittelyynsä. Tällöin keskustelu olisi avoimempaa eikä tarkoitushakuista ja itse pääkysymys kaupunkilaisten liikkumisesta ilman tunnepohjaista paino(s)tusta tulisi objektiivisemmin esiin.

Klikkaa laajentaaksesi...

Salomaa kuule, valtuusto jos mikä on se paikka tässä kaupungissa, jossa puheet perustuvat luuloihin ja tunteisiin ja päätöksentekokin lähtee siltä pohjalta liikkeelle. Poliitikot kun ovat vain tavallisia ihmisiä. Ei ne ymmärrä johdinautoista mitään muuta kuin mitä ovat Tallinnan-reissulla nähneet tai mitä lapsuudesta muistavat. Jos luulet, että joku valtuutettu on esim. lukenut HSL:n trolliselvitykset, niin ei kannata antaa huijata itseään. Ei ne sellaisia lue.

Jos tosissaan haluat johdinautoja, niin sun pitäisi vakuuttaa siitä KSV:n liikennesuunnitteluosaston virkamiehet ja pomo, HKL:n toimitusjohtaja ja raitioliikennejohtaja sekä kaupunkisuunnittelusta ja joukkoliikenteestä vastaavat apulaiskaupunginjohtajat. Vaikka valtuusto kumileimasimena toimisikin (tässä asiassa ei edes toimi), niin todelliset päätökset tehdään tässäkin asiassa virkamiesvoimin. Virkamiehistö ei trolleja halua, mitä en lainkaan ihmettele. Ja näiden virkamiesten tieto tässä asiassa ei tietenkään perustu vain HSL:n outoon selvitykseen vaan myös itse nähtyyn, opittuun ja koettuun.

Salomaa, jos katsoisit asiaa objektiivisesti kuten KSV ja HKL:n lautakunta, päätyisit samoihin johtopäätöksiin. Helsingissä on jo saasteeton ja hiljainen keskustan kulkumuoto, jota voidaan laajentaa ja parantaa.

Kaupunkilaisten liikkumista ei edistä se, että Helsingin keskustan oloihin liian pienen yksikkökoon liian hidasta bussiliikennettä lisätään ja sen ongelmallinen reittiverkko sementoidaan rakentamalla sille johtimet.

Johdinautoille voisi varmasti olla Suomessa toimivia käyttöalueita, mutta Helsingin keskustassa raitiotien kanssa päällekkäinen bussiliikenne nyt vain ei yleisesti ole tarkoituksenmukaista, ei nykymuodossaan eikä johdinautoina.

Helsingin raitioteiden tekniset ja toiminnalliset ongelmat tulee ratkaista eikä väistää ongelmanratkaisua.

Johdinautoihin palataksemme:

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli johdinautoja kokouksessaan 16.8. ja päätti esitteljän ehdotuksen mukaan eli sanoi johdinautoille "ei".

HKL:n johtokunta käsitteli johdinautoja kokouksessaan tänään 18.8. ja päätti samoin esittelijän ehdotuksen mukaan eli sanoi johdinautoille hitusta jyrkemmän "ei:n" kuin kslk

Kaupunkisuunnittelulautakunta muuten lausuu trollilausunnossaan 16.8. mm. näin: "Riittävä kokonaisnäkemys bussi- ja raitiovaunuverkkojen tulevasta kehityksestä on edellytys tuleville investoinneille." En aiemmin reagoinut tuohon sen kummemmin, mutta tuo on itse asiassa aikamoinen piikki HSL:n suuntaan. Rivien välistä pystyy lukemaan, että Helsingiltä ei heru euroja HSL:n ehdottamiin (trolli-)infrainvestointeihin, koska HSL:llä ei ole kokonaisnäkemystä siitä, miten Helsingin ratikka- ja bussiliikennettä tulisi kehittää.

Pekka Sauri on kirjoittanut muutama vuosi sitten Hesarissa, että valtuusto voi käyttää halutessaan sitä valtaa, joka sille kuuluu. Daniel halveksii suoraan ylintä päättävää elintä, joka on meidän kaupunkilaisten valitsema. Kokonaisnäkemyksen puutteesta syyttäminen käy mihin yhteiskunnalliseen kysymykseen tahansa ja sen voi helposta heittää koskemaan mitä tahansa päättävää elintä. Milloin se puuttuu terveydenhuollosta, milloin asuntopolitiikasta, milloin koulutuspolitiikasta, milloin EU-poliitikasta, milloin ulkopolitiikasta.

Vakiovastaus "Nyt ei tässä tilanteessa ole syytä ......" käy näppärästi myös kielteisenä vastauksena johdinautokysymykseen. Keskeisenä syynä lienee se totuus, että johdinautoilla olisi voitu korvata osa suunnitelluista raitioteiden laajennuksista. Johdinautojen kiistottamat edut pyrittiin tällä palstalla ampumaan savikiekkona alas. Kaikkia ei edes keritty tälläkään palstalla käsitellä. Esim. johdinauton ajo kaarteessa. Nyt laitetaan aikamoinen satsaus raitioteiden kaarteiden korjaukseen. Taas on työmaita siellä ja täällä. Paljonkohan palaa rahaa.

Kun asia on valtuuston käsitettelyssä, niin sittenhän lehteriltä tai Stadi-kanavalta nähdään mikä on osaaminen tässä johdinautoasiassa. Silloin päättäminen on ainakin läpinäkyvää. Hiljaista ja saasteetonta joukkoliikennemuotoa ei Helsingin katuverkossa tällä hetkellä ole, joten asian luonnollinen käsittelypaikka on valtuusto. Uskon itse, että näin tulee käymään. Siis se, että valtuusto ottaa asian käsittelyynsä.

---------- Viesti lisätty kello 22:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:41 ----------

Johdinautojen kokeilu linjoilla 14 ja 39 ei olisi millään tavalla edes sotkenut nykyisiä raitioteiden kehittämissuunnitelmia. Ehkä Munkkivuoren raitiotie olisi jollain tavalla vaikeutunut ja muodosti lisää "pelkoa" raitiovaunupiireissä. Jos investoinnin hintaan kiinnitetään huomiota, niin linjan 14 johdottaminen ennen Jokerin raiteita ei pitäisi kuulosta järjettömältä hankkeelta.

Sekin on realismia, että linjalla 14 on ajojohdot ennenkuin Jokerilla raiteet, pisarasta puhumattakaan.

339-DF sanoi:

Kaupunkisuunnittelulautakunta muuten lausuu trollilausunnossaan 16.8. mm. näin: "Riittävä kokonaisnäkemys bussi- ja raitiovaunuverkkojen tulevasta kehityksestä on edellytys tuleville investoinneille." En aiemmin reagoinut tuohon sen kummemmin, mutta tuo on itse asiassa aikamoinen piikki HSL:n suuntaan. Rivien välistä pystyy lukemaan, että Helsingiltä ei heru euroja HSL:n ehdottamiin (trolli-)infrainvestointeihin, koska HSL:llä ei ole kokonaisnäkemystä siitä, miten Helsingin ratikka- ja bussiliikennettä tulisi kehittää.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tässäpä asian ydin onkin. Ensin täytyy saada selvyys siitä, millainen raskasraideliikenteen verkko tulee olemaan, sen jälkeen voidaan päättää, millainen rooli raitioteillä tulee olemaan. Sitten voidaan miettiä bussiliikennettä ja sen järjestämistä runkolinjoiksi. Kun on olemassa selvä näkemys tavoitellusta bussiliikenteen laajuudesta ja runkolinjastosta, voidaan vasta arvioida, olisiko johdinautoille tarvetta. Vasta tämän päätöksen jälkeen on jokin järki tehdä hanketason suunnitelmia.

Plussan puolelle jää sen verta, että ammattitaitoista konsulttitoimistoa on työllistetty, siis on edesautettu joukkoliikenneasiantuntemuksen kehittymistä varsinkin kun selvitettiin meikäläisittäin uutta aihealuetta. Osaaminen on maassamme sen verran kapealla pohjalla, että tämä itsessään on arvokas asia ja muutenkin Helsingille voi nostaa hattua ihan siitä, että se on alkanut selvityttämään meikäläisittäin uusia ratkaisuja. Eiköhän se ajan kanssa merkitse uudenlaista ajattelua ja uusia ratkaisujakin.

Salomaa sanoi:

Vakiovastaus "Nyt ei tässä tilanteessa ole syytä ......" käy näppärästi myös kielteisenä vastauksena johdinautokysymykseen. Keskeisenä syynä lienee se totuus, että johdinautoilla olisi voitu korvata osa suunnitelluista raitioteiden laajennuksista.

Klikkaa laajentaaksesi...

No niin, vai raitioliikennettä te johdinautofriikit haluattekin siis hävittää. Olen aina tätä epäillytkin. Hyvä että tuollainen vanhentuneeksi todettu johdinautohössötys saa nyt lopullisen pisteen Suomessa. Nehän tulivat meille toisen maailmansodan jälkeisessä pula-ajan puutteessa ja vieläkin niitä näemmä jotkut hinkuavat katujen tukkeeksi...

Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan päätösasiakirja 18.8.2011:
"HKL:n näkökulmasta tässä vaiheessa ei ole syytä lähteä toteuttamaan johdinautoliikenteen käyttöönottoa, jossa sitouduttaisiin johtimia vaativaan, lähimmän 10-20 vuoden aikana vanhentuvaan tekniikkaan."