Johdinautot

Näin ei ole asianlaita ainakaan Milanossa, jossa ajojohtimien hankauksesta ajolankoja vastaan johtuva vinkuna paljasti tulossa olevan johdinauton jo kaukaa. Kyseessä saattoi toki olla italialaisen laatuteknologian erikoisominaisuus.
Silloin kun on riittävän hiljaista, ajojohtimista aiheutuvat hankaukset ja ilmajohtovaihteiden kliks-kliks -äänet erottuvat. Mutta dieselin jyrinään (tai rengasemeluun suurilla nopeuksilla) verrattuna kysymys on erittäin hiljaisesta äänestä. Kuriositeettina nuo äänet kuitenkin ovat "maininnan arvoisia"...
 
Silloin kun on riittävän hiljaista, ajojohtimista aiheutuvat hankaukset ja ilmajohtovaihteiden kliks-kliks -äänet erottuvat. Mutta dieselin jyrinään (tai rengasemeluun suurilla nopeuksilla) verrattuna kysymys on erittäin hiljaisesta äänestä. Kuriositeettina nuo äänet kuitenkin ovat "maininnan arvoisia"...

Millä tavalla käytettävä polttoaine vaikuttaa rengasmeluun suurilla nopeuksilla? Vai eikö ne trollikat vaan kulje niin kovaa että niitten rengasmelu muodostuisi merkittäväksi "ongelmaksi"?
 
ELieneekö järkevää toimintaa jättää liikennettä kehittämättä vain sen takia, että ehkä joskus tulevaisuudessa olisi mahdollisesti käytettävissä jotain parempaa tekniikkaa? Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että jätetään kaikki nykyisen liikenteen parannustoimet tekemättä, jos tulevaisuudessa liikutaan lentävillä lautasilla, jotka eivät moista infraa tarvitse! :)

Toisaalta kun tavoitteena on nimenomaan parantaa bussien energiataloutta, on siihen olemassa muitakin keinoja saman tien. Hybridibussit voidaan ottaa käyttöön vaikka heti ilman infrainvestointeja. Ja niillä voidaan korvata vaikka koko seudun bussiliikenne, mihin johdinautot eivät ikinä kykene. Todennäköisesti parannus sijoitettua euroa kohden olisi paljon korkeampi kuin johdinautoilla.

Mikäli hybridibussi-investoinnin jälkeen vielä on parannuksille tarvetta, voidaan arvioida sen ajan teknologioilla uudestaan. Eikä nyt kuitenkaan puhuta mistään kaukaisessa tulevaisuudessa häämöttävistä kylmäfuusiobusseista vaan busseista, jotka vaativat enää vain hieman tuotekehitystä.
 
Millä tavalla käytettävä polttoaine vaikuttaa rengasmeluun suurilla nopeuksilla? Vai eikö ne trollikat vaan kulje niin kovaa että niitten rengasmelu muodostuisi merkittäväksi "ongelmaksi"?
Ei polttoaine - eikä energialähde yleensäkään - rengasemeluun vaikuta, miksi ihmeessä edes pitäisi vaikuttaa?

Nopeus sen sijaan vaikuttaa. Johdinautoilla ajetaan yleensä enintään 70 km/h, hyvin usein selvästi sen alle. Kaupunkien keskustoissa taitaa aika yleinen ajonopeus tuon sortin kaupunkiliikenneväleineillä olla neljänkympin korvilla. Niillä alueilla yleensä päiväsaikaan on jo niin paljon muita melun lähteitä, että trollikan rengasmelu ei sanottavasti nouse niiden yli.

Kun tämä ääniasia nyt näinkin suurta mielenkiintoa näyttää herättävän, ehkäpä on syytä tarkentaa, mitä tuolla aiemmin ajoin takaa. Olen jonkin verran liikkunut eurooppalaisissa johdinautokaupungeissa ja päässyt toteamaan, että katua ylitettäessä paikassa, jossa on vilkas johdinautoliikenne, saakin katsella sivuille silmä todella tarkkana. Vähänkään meluisammissa oloissa niitä ei aisti äänen perusteella samalla tavoin kuin monia muita liikenteen osapuolia. Ei tätä nyt niin tule tulkita, että ne olisivat kokonaan äänettömiä. Niistä lähtee mallista ja iästä riippuen monenlaisia suht vähäisiä ääniä: vanhoissa malleissa vetävän akselin napavälityksen ujellus / mourunta, rengasmelu (yleensä vähän isommilla nopeuksilla), tuulettimien puhallinten kohina, virroittimien hankaaminen ajojohtoon ja ilmajohtovaihteissa naksuminen (kuuluu vain jos muut taustaäänet puuttuvat tai ovat erittäin vähäiset) jne.

Edit: Typo pois.
 
Viimeksi muokattu:
Ei polttoaine - eikä energialähde yleensäkään - rengasemeluun vaikuta, miksi ihmeessä edes pitäisi vaikuttaa?

En tiedä - kerro sinä, kun kerran asian otit esille yllä nimenomaan dieselin yhteydessä.

Jos tässä oikeasti on tarkoitus suorittaa rehellistä vertailua, niin rengasmelusta ei kannata puhua, jos allaoleva pitää paikkansa.

Nopeus sen sijaan vaikuttaa. Johdinautoilla ajetaan yleensä enintään 70 km/h, hyvin usein selvästi sen alle. Kaupunkien keskustoissa taitaa aika yleinen ajonopeus tuon sortin kaupunkiliikenneväleineillä olla neljänkympin korvilla.

Mikäli trollikassa on(/olisi) toteutettu jarrutusenergian talteenotto ja sähköjarrut yleensäkin, se veisi jarrutusmeteliä pois jonkin verran. Vaikka nykyään busseissa harvemmin enää jarrut pitävät niin korviahuumaavaa kitinää kun joskus kultaisella 70-luvulla. Sama pätee toki myös hybrideihin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
En tiedä - kerro sinä, kun kerran asian otit esille yllä nimenomaan dieselin yhteydessä.
Vertasin rengasmelua dieselin aiheuttamaan nk. kiihdytysmeluun. Itse rengasemelu käsittääkseni on kaikissa sama ja samalla tavoin nopeuteen sidoksissa. Kiihdytysmelu ei enää olekaan sama. Polttomoottorin melu ylittää vedon ollessa päällä ainakin kaupunkinopeuksilla rengasmelun, rullatessa välttämättä ei, varsinkin jos moottori on tyhjälläkäynnillä. Toivottavasti nyt selkeni.
Jos tässä oikeasti on tarkoitus suorittaa rehellistä vertailua, niin rengasmelusta ei kannata puhua, jos allaoleva pitää paikkansa.
Nähdäkseni tuon ohittaminen kokonaan herättää närää johdinautokriittisessä leirissä.
Mikäli trollikassa on(/olisi) toteutettu jarrutusenergian talteenotto ja sähköjarrut yleensäkin, se veisi jarrutusmeteliä pois jonkin verran. Vaikka nykyään busseissa harvemmin enää jarrut pitävät niin korviahuumaavaa kitinää kun joskus kultaisella 70-luvulla. Sama pätee toki myös hybrideihin.
Johdinautoissa on ollut sähköjarru jo hyvin pitkään. Dieseleissä puolestaan on nykyään hydraulinen hidastin vaihteiston yhteydessä, joka vähentää käyttöjarrun osuutta vastaavassa määrin. Jarrujen aiheuttama meteli on jäänyt kaupunkilinja-autoissa koko lailla pieneen rooliin.
 
Toivottavasti nyt selkeni.

Selkeni, kiitos.

Nähdäkseni tuon ohittaminen kokonaan herättää närää johdinautokriittisessä leirissä.

Jaa-a, tuolla saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että johdinautopositiivinen leiri pyrkii suunnitelmallisesti vähättelemään tai jättämään huomiotta kaikki ne ominaisuudet, jotka ovat yhteneväisiä trollin ja dieselin välillä, olivat ne sitten hyviä tai huonoja. Ja päinvastoin.

Oma kantani on se, että ne sarvijaakot eivät tuo yhtään mitään sellaista lisäetua jolla olisi jotain oikeaa merkitystä muittenkin kuin viheruskovaishörhöjen mielestä. Jossain ne saasteet kuitenkin tuotetaan ja jonnekin ne kuitenkin kulkeutuvat. Se, että ne eivät ole tuotettuja omalla takapihalla on joittenkin mielestä etu jota pitää tavoitella hinnalla millä hyvänsä, minua asia ei jaksa kiinnostaa ihan niin paljoa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Onkos kuva sen näköinen että on bussinkori, jonka katolle on läpätty johdot ?

Mikähän tämä on? Johtoja ei ole, mutta ilmeisesti kyseessä ei ulkonäkönsä takia voi olla bussi?

Oli muuten aika kauhea muovinen sistustus ja heikko yleisolemus ainakin Leedsin ftr-busseissa. Minä ainakin pidän enemmän tavallisesta laadukkaasta nivelbussista.
 
Jossain ne saasteet kuitenkin tuotetaan ja jonnekin ne kuitenkin kulkeutuvat.
Ensinnäkin, sähkökulkuneuvojen energiatehokkuus on parempi kuin polttomoottorikäyttöisien. Toiseksi, sähkö voi olla myös nk. vihreätä sähköä. Kolmanneksi, kaupunkiliikennevälineet liikkuvat yleensä alueilla, joissa on paljon ihmisiä altistumassa liikenteen päästöille. Lähipäästöttömyys ei ole ainakaan minun mielestäni lainkaan mikään toisen luokan juttu. Mutta meillä on mielipiteemme jokaisella ja varmasti monenlaisille näkemyksille riittää tilaa.
 
Lieneekö järkevää toimintaa jättää liikennettä kehittämättä vain sen takia, että ehkä joskus tulevaisuudessa olisi mahdollisesti käytettävissä jotain parempaa tekniikkaa? Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että jätetään kaikki nykyisen liikenteen parannustoimet tekemättä, jos tulevaisuudessa liikutaan lentävillä lautasilla, jotka eivät moista infraa tarvitse! :)

Jätät nyt ilmeisesti tahallaan huomiotta tässä kaksi muuttujaa. Varmaan niitä on muitakin, mutta nopeasti mieleen tuli nämä kaksi: aika ja ennustusten tarkkuus.

Jos otetaan kaksi meille läheistä esimerkkiä, niin ei ole järkevää lykätä Munkkivuoren ratikkaa siksi, että Töölöön ehkä tulee 40 vuoden kuluttua metro. 40 vuotta on niin pitkä aika, että ratikka on jo kuoletettu ja kalusto sekä suoratkin kiskot uusimisiässä. Eipä siinä mitään siis menetetä, jos tehdään 40 vuodeksi "tilapäinen" ratikka. Sen sijaan voitetaan 40 vuoden säästöt liikennöintikustannuksissa ja raideliikennekertoimen tuoma uusien joukkoliikennematkustajien joukko. Lisäksi ei ole mitään takeita siitä, että Töölön metro oikeasti tulee vuonna 2050.

Toinen esimerkki on sitten uuden johdinautojärjestelmän käyttöönotto tilanteessa, jossa 5-10 vuoden sisällä on mahdollista ajaa kätevästi sähkökäyttöisellä bussilla ilman ajolangoista johtuvaa infrakustannusta, kiskosidonnaisuutta ja maisemahaittaa. En osaa ottaa kantaa siihen, miten hyvin tuo WSP:n ennustus pitää paikkansa, eli onko kaupallinen sovellus oikeasti noin nopeasti käyttökelpoinen. Mutta jos oletetaan että ennuste on tarkka ja aikaväli noin lyhyt, niin toki tilanne on ihan eri kuin tuossa Töölön metron esimerkissä.

Mikä niissä trollikoiden ajolangoissa ja virroittimessa muuten erityisesti kiehtoo? Eli jos käytettävissä olisi hinnaltaan kilpailukykyinen ja luotettavuudeltaan vastaava sähköbussiratkaisu, jossa pärjättäisiin ilman trollin lankoja ja virroitinta, niin pitäisikö siltikin saada nimenomaan se trolli?

---------- Viesti lisätty kello 16:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:16 ----------

Hybridibussit voidaan ottaa käyttöön vaikka heti ilman infrainvestointeja. Ja niillä voidaan korvata vaikka koko seudun bussiliikenne, mihin johdinautot eivät ikinä kykene. Todennäköisesti parannus sijoitettua euroa kohden olisi paljon korkeampi kuin johdinautoilla.

Tämä on se suunta, johon minäkin haluaisin viedä keskustelua. Jos trolleja halutaan siksi, että pitäisi vähentää päästöjä ja siksi, että saataisiin laadukkaampaa bussiliikennettä, niin kyllä nuo tavoitteet ovat saavutettavissa silläkin, että hankitaan vaikka hybridejä (jotka voi vaihtaa sitten 10 vuoden kuluttua silloin markkinoilla oleviin sähköbusseihin).

Hybridit voidaan maalata vihreä-keltaiseksi, niissä voi olla avorahastus ja lippuautomaatit, niitä voi huoltaa nykyisiä busseja paremmin ja niiden kuljettajilta voi vaatia parempia asiakaspalvelutaitoja. Ei mikään näistä ominaisuuksista liity nimenomaan trolliin. Bussiliikenteessä varmasti on paljon kehittämisen varaa, ja jonkinlainen stombuss-ratkaisu voisi hyvinkin selkeyttää bussijärjestelmää ja tuoda lisämatkustajia sekä parantaa liikenteen laatua ilman että tuodaan kaupunkiin johdinautoja.
 
Akkubusseja on tehty, joku sähköautoharrastaja uhosi ajaneensa sellaisella Tuusulasta keskustaan ja ihmetteli miksei Helsinkiä kiinnosta. Minulle tulee vaan mieleen pari teknisluonteista pulmaa, ensinnäkin akut painaa eli energiaa kuluu enemmän ja toiseksi kauanko niiden lataaminen kestää?
 
Jätät nyt ilmeisesti tahallaan huomiotta tässä kaksi muuttujaa. Varmaan niitä on muitakin, mutta nopeasti mieleen tuli nämä kaksi: aika ja ennustusten tarkkuus.

Jos otetaan kaksi meille läheistä esimerkkiä, niin ei ole järkevää lykätä Munkkivuoren ratikkaa siksi, että Töölöön ehkä tulee 40 vuoden kuluttua metro. 40 vuotta on niin pitkä aika, että ratikka on jo kuoletettu ja kalusto sekä suoratkin kiskot uusimisiässä. Eipä siinä mitään siis menetetä, jos tehdään 40 vuodeksi "tilapäinen" ratikka. Sen sijaan voitetaan 40 vuoden säästöt liikennöintikustannuksissa ja raideliikennekertoimen tuoma uusien joukkoliikennematkustajien joukko. Lisäksi ei ole mitään takeita siitä, että Töölön metro oikeasti tulee vuonna 2050.

Toinen esimerkki on sitten uuden johdinautojärjestelmän käyttöönotto tilanteessa, jossa 5-10 vuoden sisällä on mahdollista ajaa kätevästi sähkökäyttöisellä bussilla ilman ajolangoista johtuvaa infrakustannusta, kiskosidonnaisuutta ja maisemahaittaa.
Eikö raitiovaunujen ajojohtimet ole maisemahaitta? ;) Mitkäs kummat hämähäkinseitit Arabianrannasta löytyvät? On muuten yleisesti ottaen ruma asuinalue.

En osaa ottaa kantaa siihen, miten hyvin tuo WSP:n ennustus pitää paikkansa, eli onko kaupallinen sovellus oikeasti noin nopeasti käyttökelpoinen. Mutta jos oletetaan että ennuste on tarkka ja aikaväli noin lyhyt, niin toki tilanne on ihan eri kuin tuossa Töölön metron esimerkissä.

Mikä niissä trollikoiden ajolangoissa ja virroittimessa muuten erityisesti kiehtoo? Eli jos käytettävissä olisi hinnaltaan kilpailukykyinen ja luotettavuudeltaan vastaava sähköbussiratkaisu, jossa pärjättäisiin ilman trollin lankoja ja virroitinta, niin pitäisikö siltikin saada nimenomaan se trolli?
Entäpä jos tulevaan trollikkakalustoon voisi asentaa joskus tulevaisuudessa, jos tekniikka on kehittynyt, superakut (tai ehkäpä jopa joku muu mukana kulkeva energialähde), jolloin ajolangat jäisivät työttömiksi mutta kalustoa ei tarvitsekaan uusia.

Tämä on se suunta, johon minäkin haluaisin viedä keskustelua. Jos trolleja halutaan siksi, että pitäisi vähentää päästöjä ja siksi, että saataisiin laadukkaampaa bussiliikennettä, niin kyllä nuo tavoitteet ovat saavutettavissa silläkin, että hankitaan vaikka hybridejä (jotka voi vaihtaa sitten 10 vuoden kuluttua silloin markkinoilla oleviin sähköbusseihin).

Hybridit voidaan maalata vihreä-keltaiseksi, niissä voi olla avorahastus ja lippuautomaatit, niitä voi huoltaa nykyisiä busseja paremmin ja niiden kuljettajilta voi vaatia parempia asiakaspalvelutaitoja. Ei mikään näistä ominaisuuksista liity nimenomaan trolliin. Bussiliikenteessä varmasti on paljon kehittämisen varaa, ja jonkinlainen stombuss-ratkaisu voisi hyvinkin selkeyttää bussijärjestelmää ja tuoda lisämatkustajia sekä parantaa liikenteen laatua ilman että tuodaan kaupunkiin johdinautoja.
Viestistäsi käy erittäin selvästi ilmi, että olet hätätapauksessa valmis hyväksymään ihan minkä tahansa muun kulkuneuvon ja käyttövoiman mutta et johdinautoa. Ilmeisesti pelkäät ja pidät johdinautoa niin suurena uhkana raitioliikenteelle!
 
Eikö raitiovaunujen ajojohtimet ole maisemahaitta? ;) Mitkäs kummat hämähäkinseitit Arabianrannasta löytyvät? On muuten yleisesti ottaen ruma asuinalue.

Ei hyvänen aika, mitä keskustelutekniikkaa. Tuossahan verrattiin johdinautoa akkubussiin, ja siihen verrattuna johdinautoista aiheutuu jonkin verran maisemahaittaa. Toki sama haitta (lievempänä!) on raitiovaunuillakin, ei sitä kukaan ole yrittänyt kiistää edes.
 
Eikö raitiovaunujen ajojohtimet ole maisemahaitta? ;)

Riippuu paikasta. Risteyksettömällä radalla metallia on ilmassa vain 50% siitä mitä johdinautoilla, ja risteyksissä ratikoiden langat on periaatteessa jo huomattavasti kevyempi ratkaisu kuin trollikan.

Mutta jos menee katsomaan vaikka Simonkadun/Kaivokadun risteystä, niin ei nekään langat siellä mikään kaupunkikuvaa kohentava näky kyllä ole.

Viestistäsi käy erittäin selvästi ilmi, että olet hätätapauksessa valmis hyväksymään ihan minkä tahansa muun kulkuneuvon ja käyttövoiman mutta et johdinautoa. Ilmeisesti pelkäät ja pidät johdinautoa niin suurena uhkana raitioliikenteelle!

Hätätapaus tai ei, mä vaan en näe mitään järkeä siinä, että Helsinkiin tuotaisiin johdinautoja.

Ja onko johdinauto suuri uhka raitioliikenteelle? No, muualla maailmassa asia on tavallisesti juuri päinvastoin. Mutta Helsingin erikoisoloissa en olisi ollenkaan yllättynyt siitä, että tulkintasi osuisi oikeaan. :(

---------- Viesti lisätty kello 17:18 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:13 ----------

Ei hyvänen aika, mitä keskustelutekniikkaa.

Kunhan provosoi. Itse asiassa täältä foorumilta ei taida kovin monta sellaista Camon viestiä löytyä, jossa se ei yrittäisi provosoida jotakuta tai joitakuita kirjoittajia. No, tyylinsä kullakin. Ja siinä mielessä nostan hattua Camolle, että hyvinhän hän onnistuu.
 
Viestistäsi käy erittäin selvästi ilmi, että olet hätätapauksessa valmis hyväksymään ihan minkä tahansa muun kulkuneuvon ja käyttövoiman mutta et johdinautoa. Ilmeisesti pelkäät ja pidät johdinautoa niin suurena uhkana raitioliikenteelle!

Minä taas en ymmärrä, miksi bussiliikenteen puolestapuhujat haluavat väkisin tehdä busseille niitä haittavaikutuksia, joista raitiovaunujakin arvostelevat: investoinnit linjoihin, linjausten pysyvyys sekä osa häiriöalttiudesta. Kun bussi joka tapauksessa on pienen kapasiteetin ja hajautuneiden linjausten kulkuneuvo, miksi yrittää väkisin kehittää suuren kapasiteetin runkolinjabussejakin, kun niille on jo olemassaoleva ja maineeltaan hyvä (objektiivisia mittareita paljon parempi) raideliikennemuoto?

Miksei ennemmin haeta maksimaalisesti molempien kulkumuotojen parhaita ominaisuuksia sen sijaan, että pitäisi löytää jokin huono kompromissi niiden välille? Kun tiedetään, että se kompromissi yksinään ei riitä, vaan kysyntää on sekä perinteisille wireless-busseille että raitiovaunuille jatkossakin. Jommalla kummalla pystytään hoitamaan aivan hyvin kaikki se liikenne, johon johdinautot soveltuvat. Ja sen lisäksi sähkökäytön eduista osa saadaan kaikille busseille käyttöön välittömästi hybrideillä ja myöhemmin hyvin todennäköisesti sähkövarastobusseilla.

Bussien kehittäminen raitioliikennettä korvaamaan ei ole kokonaisnäkökulmasta järkevää, vaan paljon suuremmat tuotot saadaan, kun kehitetään sitä bussiliikennettä, joka tulee aina olemaan bussiliikennettä. Samalla raitioteitä tulisi selkeästi enemmän eriyttää busseista ja tehdä niistä paljon selkeämmin suuren kapasiteetin ja korkean luotettavuuden runkolinjoja. Kun vasta sillä saadaan irti niitä raideliikenteen hyötyjä.

Se, että nykyisen kaltainen raitioliikenne tai sen laajentamissuunnitelmat vaihdettaisiin johdinautosuunnitelmiksi, ei vain hyödytä ketään eikä mitään. Saadaan edelleen merkittävä osa nykyisen raitioliikenteen huonoista puolista, kun parempaan suuntaan päästäisiin varmasti niin täysverisillä wireless-sähköbusseilla kuin hyvin toimivilla runkolinjaratikoillakin.

Johdinautot ovat uhka sille, että huomattaisiin, mitä parannustoimenpiteitä kantakaupungin liikenneverkostolle ja läheisille esikaupunkialueille pitäisi oikeasti tehdä. Johdinautoista yritetään tehdä ongelmanratkaisija ongelmiin, joita se ei pysty ratkaisemaan. Kun se on vain sähkölangoitettu bussi. Todellinen ongelma on joukkoliikenteen väylissä, ei kalustossa. Ensin pitää tehdä tarkoituksenmukainen väylä, ja sen jälkeen valita sille tarkoituksenmukainen kalusto. Hyvin vähän pystytään tekemään sellaisia väyliä, jotka eivät olisi hyvin tarkoituksenmukaisia joko wireless-busseille tai raitiovaunuille. Eikä ainakaan niillä alueilla, jonne raitioteitä on ehdotettu.
 
Takaisin
Ylös