Sikäli kun olen ymmärtänyt oikein, niin pikaraitiotien ei tarvitse kulkea katuja pitkin kovin pitkiä osuuksia muun liikenteen seassa, tai muuten se ei ole pikaraitiotie.
Olet oikeassa, mutta pikaraitiotien etu on myös se, että se voi kulkea katuja pitkin silloin, kun:
- kadulla kulku ei hidasta matkantekoa
- kadulla kulku parantaa saavutettavuutta ja palvelutasoa
Siksi ei ole viisasta estää kadulla kulkua mitoitusratkaisuilla. Niin tehden pikaraitiotiehen tuodaan metron ongelmat.
Helsngin nykyisten vanhojen raitioteiden osalta on kiistatonta että yli 2,3 m ei voida mennä...
Nyt hankitaan 2,4 m leveitä vaunuja. Kynnyskorkeudella vaunu on 2,3 m, jotta ei tarvitse lähteä muuttamaan laitureita vaan ne toimivat samalla tavoin vielä kymmeniä vuosia käytössä olevan nykyisen kaluston kanssa.
Jos Jokerille valittaisiin kalustoleveydeksi 2,65 m joka on sarjavalmisteisten vaunujen maksimileveys lattian korkeudella, niin on sekin huomattavasti tilavampi sisältä kuin ne vaunut jotka HKL:llä nyt ovat.
Liikenteen hoidon kannalta oleellisinta on vaunun kapasiteetti, ei pelkästään leveys. Helsingin olosuhteissa näyttäisi siltä, että n. 175-paikkainen vaunu olisi optimaalinen. Tämä paikkamäärä saavutetaan eri pituisin vaunuin riippuen vaunun leveydestä ja kalustuksesta sekä muusta rakenteesta, kuten nivelien määrästä.
2,65 leveä vaunu on 10 % leveämpi kuin 2,4-metrinen. Teoriassa siis vaunut ovat samankokoisia, jos 2,4-metrinen on 10 % pidempi. Käytännössä ei kuitenkaan ole näin, jos leveys käytetään esim. väljempiin istuimiin, kuten usein tehdään. Sen sijaan 2,3-metrinenkin voi olla kapasiteetiltaan suurempi, jos sen kalustus on 1+2 ja 2,65:n kalustus 2+2 istuinta.
2,65-metrinen vaunu siis on väljempi, mutta ei välttämättä tilavampi. Esim. käytävän levennyksestä ei ole paljon hyötyä, kun käytävällä seisominen riippu otetangoista eikä pelkästä pinta-alasta. Toinen kysymys on istumapaikkojen määrä ja väljyys. Lyhyillä matkoilla raideliikenteessä monet eivät edes välitä istua, vaikka paikkoja olisi (istumapaikka ei ole sama asia bussissa ja raiteilla). Ja jos väljyyden ja saavutettavuuden panee vastakkain, saavutettavuus lienee kuitenkin arvokkaampaa.
Mutta minä korostan että pelkkiin synergiaetuihin Helsingin nykyisten raitioteiden kanssa tuijottaminen voi pilata koko Jokerin palveluidean, jos sen on tarkoitus olla pikaraitiotie.
Mitä nyt palveluidealla tarkoitat? Jokerin palveluidea on ollut ja on tarjota kehämäinen joukkoliikenneyhteys, jotta ei tarvitse aina matkustaa keskustan kautta vaihtaen vaan joukkoliikenne palvelee suoraan kuten autojen kehätiet. Tämä palveluidea on toiminut kaikki ennakko-odotukset ylittäen. Raide-Jokerilla ei ole tarkoitus muuttaa tätä ideaa vaan taata sen toimivuus ja riittävä tarjonta.
Tätä palveluideaa vain parantaa se, että rata on teknisesti yhteensopiva muun raitioverkon kanssa. Tällä estyy Jokerin muuttuminen metromaiseksi, muusta joukkoliikenteestä irralliseksi erillisjärjestelmäksi. Siitä on enemmän haittaa kuin lähinnä teoreettisista muutaman prosentin säästöistä joita voi kuvitella saavutettavan poikkeavasta mitoituksesta.
Joukkoliikenteen tarkoitus ei ole olla mahdollisimman halpaa vaan mahdollisimman hyvin palvelevaa ja matkustajia autoista houkuttelevaa.
Antero