Nähdäkseni Konginkankaan onnettomuuden yhteydessä arvioitiin kyllä sitä, onko 60 t painavia rekkoja ylipäätään mahdollista kuljettaa turvallisesti talvikelillä.
Niin arvioitiinkin. Ja tutkimuksia asian suhteen on tehty toki aiemminkin. Tuota onnettomuutta ennen asiasta keskusteltiin paljon muunmuassa silloin kun nuo 25-metriset moduuliyhdistelmät sallittiin. Asiaa toki kannattaa kysyä heiltä, jotka noita yhdistelmiä ajavat ja onneksi tuota kokemusta omaavia tutkijoita on ollutkin työssä mukana ettei mene pelkäksi työpöydän äärestä huuteluksi.
Itseasiassa Suomi ja Ruotsi ovat ton 60t painon suhteen Euroopassa aikamoisia poikkeuksia. Ja ruotsalaiset itseasiassa ovat kokeiluluontoisena projektina testanneet puuautokäytössä 30 metristä ja 90tonnista yhdistelmää, jonka kantavuus olisi 60 tonnia. Olkoonkin, että ainakin jossain vaiheessa sallittuja tuollaiselle yhdistelmälle oli ainoastaan määrätyt tiet. Turvallisuusmielessä toki yksittäisen yhdistelmän ohittaminen henkilöautolla pitkittyy, mutta yhdistelmiä liikkuu tiestöllä sitä vastoin vähemmän ja kustannustehokkaammin. Ruotsalaisten kuorma-autovalmistajien uudet isot vetäjät kyllä jaksaa tekniikan puolesta moisia kuormia kiskoa.
Korkeimman kokonaismassan alentaminen 60 tonnista 40-44 tonniin epäilemättä oleellisesti muuttaisi sitä pistettä, missä rautatierahti olisi maantiekuljetuksia edullisempaa.
Jos puhutaan pitkistä etäisyyksistä, niin on oikeasti hyvä kysyä, miksi Suomessa suositaan eri tavoin maantierahtia. Toki ymmärrän, että maantierahtiliikkeet, niiden ay-liike ja luotettavia ja nopeita kuljetuksia vaativa elinkeinoelämä ovat todella vahva lobby. Mutta silti: olisi hyvä pyrkiä siihen, että rautatierahti olisi nykyistä luotettavampi, nopeampi ja laajemmin käytettävissä oleva vaihtoehto.
Toki noin periaatteessa on selvää, että jos toisen kuljetusmuodon tuottavuutta vähennetään keinotekoisesti niin varmasti se alentaisikin tuota pistettä. Tosin kun kaikessa aina ajatellaan ympäristöä, niin on tutkittu myös sitä, että tuo rapia 40tonnin yhdistelmä käyttää suhteessa enemmän energiaa kuin 60tonninen. Jos molemmat on täydellä kuormalla. Suomalaisten maantierahdin suosiminen "epäreiluine" kokonaispainoineen koskee kyllä myös Ruotsia, kuten ylempänä mainitsin, ei se ole siis mikään täkäläinen erityisolosuhde.
Siitä olen samaa mieltä, että rautateille mahtuisi enemmänkin rahtia. Luotettavaa se tosin nähdäkseni on jo nykyään, mutta nopeutta ja laajuutta varmaan voisi kehittää. Mutta ei se ole länsimaissa oikea tie, että toista kuljetusmuotoa väkisin kehitetään ja toisessa saavutettuja parannuksia kiellettäisiin.
En ole aikeissa unohtaa suuronnettomuuksia enkä niiden osasyitä.
Jos VR yhtymä olisi kuljettanut raskaan paperirullakuorman Oulusta Helsinkiin rautateitse maantien sijaan, 23 ihmistä ei olisi kuollut.
Ei onnettomuuksia pidäkään unohtaa jo yksistään siksi, että niistä ja niiden syistä voidaan oppia ja siten mahdollisesti välttää vastaavia seurauksia.
Tottakai jos tuota paperirulla-autoa ei olisi ollut liikenteessä tai jos vaikkapa sen kuljettaja olisi ollut tupakkimiehiä ja poltellut sätkää ylimääräisen minuutin ennen liikkeellelähtöä niin eihän sitä onnettomuutta olisi juuri tuossa sattunut samaan aikaan kun bussi tuli vastaan.
Saman logiikan mukaan myös vuonna 1994 sattunut autolautta Estonian onnettomuus tai ainakin ihmisuhrit olisi vältetty, jos nuo ihmiset olisi lennätetty lentokoneella laivan sijaan. Ja miten moni lento-onnettomuus olisi jäänyt tapahtumatta, jos mannertenvälinen liikenne tehtäisiin edelleen pelkästään laivoilla? Tämä nyt näin hieman hassutellen todettuna
Kuljettajalle sattui haastavassa tilanteessa ja olosuhteessa virhe, se oli sen onnettomuuden syy. Erittäin huono sattuma oli, että vastaan tuli bussi juuri sillä "nanosekunnilla". Inhimillisiä eli ihmisen toiminnasta johtuvia virheitä valitettavasti sattuu tulevaisuudessakin vaikka toki niiden poistamiseen täytyisi tekniikan ja muiden menetelmien avulla pystyä puuttumaan ja minimoimaan.
