Junatien metrosilta

Selvennetäänpä vielä mitkä linjat kulkevat tavallisesti minnekin:

11 – Kruunuvuorenranta–Pasila
12 – (Länsiterminaali–)Hakaniemi–Yliskylä
13 – (keskusta–)Nihti–Pasila

Katkon aikana linjaan 11 ei ole siis mitään syytä koskea. Linjojen 12 ja 13 jatkeet keskustan suuntaan olisivat sen sijaan logiisia ja järkeviä.

Kiitos selvennyksestä! Näinhän asia tietenkin loogisesti menisi, sillä tietenkin sekä Kalasatamasta että Laajasalosta tarvitaan katkon ajaksi korvaava keskustayhteys. Jostain syystä unohdin tuon nykyisen linjan 13 merkityksen tässä palapelissä Kalasatama-Rautatieasema-välillä, kun kirjoitin aiemman viestini.

Vaikuttaa siis siltä, että HSL pyrkii poikkeusreittejä suunnitellessaan välttämään tilannetta, jossa Rautatieaseman pysäkille Kaivokadulla tulisi nykyisten lisäksi vielä 1-2 linjaa lisää. Peruskuviohan on ilmeisesti se, että uusien linjojen tuominen Kaivokadulle edellyttää (ainakin pidemmän päälle) kahta raidetta ja pysäkkiä suuntaansa (vrt. Hakaniemi, jossa neljä linjaa haarautuu kahteen eri suuntaan), mutta koska näitä ei sinne taiota ihan tuosta noin vain, ja koska ne kannattaa tehdä metroaseman vesikaton (eli kadun) uusimisen yhteydessä, ei niistä ole nyt apua tähän härdelliin.

Tietenkään ei ole perusteltua keskittyä pelkästään raitiovaunuihin, koska hyvin olennainen osa puuttuvasta metroliikenteestä Herttoniemen ja Hakaniemen välillä tullaan korvaamaan busseilla. Olisikohan jopa sellainen vaihtoehto olemassa, että palattaisiin soveltuvin osin "aikaan ennen metroa", ja pidennettäisiin osa liityntäliikenteestä suoriksi keskustayhteyksiksi?

Eikös tuossa vaiheessa ole jo sen verran kaksisuuntaisia vaunuja, ettei kääntämisen pitäisi olla mikään ongelma? Alun perinkin täysin älytön idea kääntää 12 Hagiksessa voidaan näin heittää romukoppaan, vaikka kieltämättä lisälinjojen tunkeminen Pitkänsillan eteläpuolelle tulee tukkimaan raiteet aika pahoin, eikä kuvio kestä oikeastaan ollenkaan häiriöitä.

Eihän kaksisuuntavaunuakaan käännetä missä tahansa, vaan se vaatii jonkinlaisen puolenvaihtomahdollisuuden sekä tilan, jossa ajopään vaihto voidaan suorittaa. Tämä ei tapahdu sormia napsauttamalla.

Joka tapauksessa kuvaat tässä lainauksessa varsin osuvasti syyn, jonka vuoksi linjan 12 kääntäminen Hagiksessa nimenomaan ei ole täysin älytön idea - ainakaan siis niissä olosuhteissa, jossa metro kulkee mutta linjan vaatimaa infraa ei ole vielä Hakaniemestä eteenpäin. Tilanteessa, jonka äärelle nyt joudutaan, olisi tietenkin ollut optimaalisinta rakentaa myös osuus Hakaniemi-Rautatientori ykkösvaiheessa ja jättää vaikka sitten mahdollinen jatko Jätkäsaareen kakkosvaiheeseen, mutta näin tässä nyt kävi kun eräillä tahoilla oli kova tarve suojella paria autokaistaa rautatieaseman edessä pari vuotta pidempään.

Hieman ihmetyttää Koiviston Auton päätös myydä runkoscaaloja pois joilla olisi vielä tuolla vuonna 2027 2v käyttöikää.
--
Yksi vaihtoehto joka tulee mieleen olisi lauttaliikenne Itään päin Kalasatamasta ja Kauppatorilta, mutta sekin toimisi luultavasti sään mukaan vain kesällä. Toivottavasti järjestävät asian kunnolla, ettei HSL:tä lähde asiakaskuntaa kauheasti Bolteille ja Takseille.

Runko-scalat olivat kieltämättä sympaattisia kulkupelejä, mutta Koiviston auto on voittoa tavoitteleva yritys, jonka toimintaan ei taatusti kuulu käytöstä poistettujen bussien säilöminen ihan vaan varmuuden vuoksi. Mitä lauttakorvauksiin tulee, niin lautat voivat varmasti kesäaikana olla kiva lisä. Suosittelen silti kokeilemaan sellaista päättelyketjua, jossa lauttojen kapasiteettia, nopeutta ja mahdollista vuoroväliä verrataan metron vastaaviin ominaisuuksiin, ja tämän perusteella päätellään, miten hyvin lautat sopivat koko itäväylän suunnan joukkoliikenteen runkoyhteyden korvikkeeksi.
 
Vaikuttaa siis siltä, että HSL pyrkii poikkeusreittejä suunnitellessaan välttämään tilannetta, jossa Rautatieaseman pysäkille Kaivokadulla tulisi nykyisten lisäksi vielä 1-2 linjaa lisää. Peruskuviohan on ilmeisesti se, että uusien linjojen tuominen Kaivokadulle edellyttää (ainakin pidemmän päälle) kahta raidetta ja pysäkkiä suuntaansa (vrt. Hakaniemi, jossa neljä linjaa haarautuu kahteen eri suuntaan), mutta koska näitä ei sinne taiota ihan tuosta noin vain, ja koska ne kannattaa tehdä metroaseman vesikaton (eli kadun) uusimisen yhteydessä, ei niistä ole nyt apua tähän härdelliin.
HSL sanoi kesän 2024 metrokatkosta, että 5 linjaa on maksimimäärä, joka voi kulkee yhdellä ratikkaraiteella. Eli periaatteessa 3, 6, 9 ja 12 voi kulkee sujuvasti Kaisaniemen kautta, mutta ei Rautatieasemalle asti. Mutta 12 ja 13 voivat silti mennä ydinkeskustaan kokonaan välttäen Kaivokatua, esim. Vilhonkadun ja Kruununhaan kautta.
 
Hieman ihmetyttää Koiviston Auton päätös myydä runkoscaaloja pois joilla olisi vielä tuolla vuonna 2027 2v käyttöikää. Mikäli vuoteen 2027 asti ei tule paljoa lisää busseja, tulee myytyjä ikävä ja äiti mieleen. Lisäksi Pohjolan Liikenteen kannattaisi alkaa hankkia lisää kalustoa, sillä Volvoja ja VDL:iä on lähtenyt poistoon urakalla, heillä on etenkin oransseista busseista pulaa.
Korvaavassa liikenteessä tuskin pätee normaalit kalustovaatimukset, eli liikennöitsijä(t) voi ajaa korvausliikennettä aika lailla sillä kalustolla mitä pystyy haalimaan. Varsinkin, kun vaatimukset on matalalla, kalustoa saa suht. helposti esim. Fibusilta sekä erityisesti KA:lla, Nobinalla ja Pohjolalla isoina konserneina on mahdollista siirrellä kalustoa konsernin sisällä. Lisäksi PL ja Nobina pystyy myös tarvittaessa siirtämään kalustoa ulkomailta konsernin sisällä. Vajaakäytöllä ei kuitenkaan busseja kannata omistaa, vaan on luultavasti kustannustehokkaampaa vaikkapa myydä ne nyt pois ja ostaa parin vuoden päästä takaisin, kun on varmaa, että on edes liikennettä mitä niillä ajaa.
 
HSL sanoi kesän 2024 metrokatkosta, että 5 linjaa on maksimimäärä, joka voi kulkee yhdellä ratikkaraiteella. Eli periaatteessa 3, 6, 9 ja 12 voi kulkee sujuvasti Kaisaniemen kautta, mutta ei Rautatieasemalle asti. Mutta 12 ja 13 voivat silti mennä ydinkeskustaan kokonaan välttäen Kaivokatua, esim. Vilhonkadun ja Kruununhaan kautta.
Tosin Oopperan ja Urheilutalon välillä kulkee tällä hetkellä jopa kuusi linjaa (tavallisen kahden sijaan), vaikka sitä pyritäänkin välttämään. Lisäksi kakkosen voisi tarvittaessa ohjata kulkemaan Arkadiankadun ja Ylioppilastalon kautta. Rautatientorin vaihtoehto on kuitenkin kustannustehokkain, ja siltäkin pysäkiltä pääsee Päärautatieasemalle hieman nopeamminkin kuin metrolaiturilta.
 
Tosin Oopperan ja Urheilutalon välillä kulkee tällä hetkellä jopa kuusi linjaa (tavallisen kahden sijaan), vaikka sitä pyritäänkin välttämään.
Se toimii vain koska Ooppera–Urheilutalo -osuuden pysäkkejä käytetään vähän. HSL sanoi, että 3 muutettiin kulkemaan Helsinginkadun kautta, koska...noh, en nyt muista syy, mutta se oli kerrottu Raitiossa 3/2024.
Lisäksi kakkosen voisi tarvittaessa ohjata kulkemaan Arkadiankadun ja Ylioppilastalon kautta.
Miksei Ylioppilastalon ja Kampin kautta?
 
Katkon aikana linjaan 11 ei ole siis mitään syytä koskea. Linjojen 12 ja 13 jatkeet keskustan suuntaan olisivat sen sijaan logiisia ja järkeviä.
Mä itse asiassa heräsin eilen pohtimaan, että Mikonkadulle kulkiessaan linja 12 ainakin (riippuen siitä syötetäänkö Roihuvuori ja Herttoniemenranta sille) ja ehkä myös linja 13 vaativat aika suurta kapasiteettia. Kun linja 11 ei oikeastaan tarjoa mitään varsinaista uutta, paitsi pari pysäkkiä Haakoninlahdessa, jonne ei vielä ole taloja rakennettu ja tässä tilanteessa tuskin rakennetaankaan (olemassa oleva asutus on lähellä Koirasaarentietä), niin olisikohan perusteltua lykätä linjan 11 aloitusta siten, että sille varatut vaunut olisivat linjojen 12 ja 13 käytössä metrokatkon ajan? Linja 11 ehtisi aloittaa liikenteen sitten metrokatkon jälkeen.
 
Se toimii vain koska Ooppera–Urheilutalo -osuuden pysäkkejä käytetään vähän. HSL sanoi, että 3 muutettiin kulkemaan Helsinginkadun kautta, koska...noh, en nyt muista syy, mutta se oli kerrottu Raitiossa 3/2024.
Entä jos poistettaisiin Kaisaniemen ja Varsapuiston pysäkit käytöstä ruuhka-aikaan? Hiljaiseen aikaan voitaisiin pitää ne yhä käytössä. Silloin ratikat pääsisivät ainakin läpi.
 
20250610_170419(1).jpg
Olen nyt kesälomallani kävellyt ja viettänyt paljon aikaa Kalasatamassa ja Sompasaaressa. Ne ovat kerta kaikkiaan ihastuttavia uusia helsinkiläisiä kaupunginosia, eikä vähiten niiden merellisen läsnäolon suhteen.

Jos tällä hetkellä haluaa siirtyä Sompasaaresta kävelleen esimerkiksi Merihakaan tai Pohjoisrantaan, joutuu kiertämään melkoisesti.

Nämä kuvassa näkyvää siltaa, Merihaansilta ja Finkensilta, ovat todellisia "game changereitä" tässä asiassa ja monet etäisyydet Helsingissä lyhenevät merkittävästi.

Itse ajattelin tätä Kalasataman metroaseman puolitoista vuotta kestävää täyssulkua ensin ongelmana, mutta eihän se sitä oikeasti ole. Meillä on koko sen ajan metroa kevyempi ja joustavampi urbaaniraideliikennemuoto käytössämme: uudet raitiotiet Kruunuvuorensiltojen kautta Laajasaloon, keskustaan ja Pasilan suuntaan. Se, että erittäin sekava ja sokkeloinen Redi kärsii siitä jonkin verran on vain hyvä asia (mielestäni Redi on Helsingin kauppakeskuksista huonoin). Ehkäpä lisää päivittäistavarakauppoja sinne, missä ihmiset asuvat eli Sompasaaren ja Kalasataman alueelle. Hyvät yhteydet joka puolelle säilyvät joka tapauksessa ja silloin näemme, mihin moderni raitioliikenne, yhdessä runkobussilinjojen kanssa, pystyy.

Tämä myös antaa mahdollisuuden kehittää Kalasataman metroaseman vaihtoyhteyksia Itäväylän ja Hermannin rantatien bussilinjoihin. Varsinkin ensiksi mainitut ovat Redin sokkeloista johtuen todella vaikeaselkoisia.
 
Mä itse asiassa heräsin eilen pohtimaan, että Mikonkadulle kulkiessaan linja 12 ainakin (riippuen siitä syötetäänkö Roihuvuori ja Herttoniemenranta sille) ja ehkä myös linja 13 vaativat aika suurta kapasiteettia. Kun linja 11 ei oikeastaan tarjoa mitään varsinaista uutta, paitsi pari pysäkkiä Haakoninlahdessa, jonne ei vielä ole taloja rakennettu ja tässä tilanteessa tuskin rakennetaankaan (olemassa oleva asutus on lähellä Koirasaarentietä), niin olisikohan perusteltua lykätä linjan 11 aloitusta siten, että sille varatut vaunut olisivat linjojen 12 ja 13 käytössä metrokatkon ajan? Linja 11 ehtisi aloittaa liikenteen sitten metrokatkon jälkeen.

Lähes välittömästi hesarin vuodentakaisen rakennusprojektien etenemättämyyden kauhisteluartikkelin jälkeen alkoi näkymään perustuksia Astridinkadun eteläpuolella ja sinne on noussut nyt yksi kortteli tasaista vauhtia ja Elonkujan eteläpuolella toinen on alkuvaiheessa

11 kuitenkin tuo lisäkapasiteettia myös sillalle ja antaa mahdollisuuden pitemmältä Laajasalosta Pasilaan vaihtavien vaihtaa saaren puolella, jotta nämä 12:sta keskustaan menevät pystyvät vielä nousta kyytiin näiden tilalle sillalle mentäessä. Tai jotta nämä eivät yritä kulkea Pasilaan Herttoniemen kautta, missä kapasiteettiongelmat tulevat olemaan paljon pahempia. 11 antaa myös mahdollisuuden lisätä kapasiteettia Laajasaloon yksisuuntaisella kalustolla.

Vaikka projektin kartta näyttää matka-ajaksi Hakaniemen ja Yliskylän välillä 17min, siinä on selvästi ylimääräistä ainakin 2 minuuttia sillan kohdalla (ks. viesti #92) eli Mikonkatu - Yliskylän pitäisi hoitua 20 minuutissa, mikä tarkoittaa kymmentä vaunua 5min vuorovälillä. Muun kantakaupungin liikenteen pitäisi sitoa jotakuinkin samat 88 vaunua nykyisten poikkeusreittien loputtua 4 ja 10 vuorovälin tihennytyakin eli yksisuuntaisia vaunuja jää ainakin 13kpl linjojen 11 ja 13 käyttöön eli yhteensä ainakin 23, jos linja 12 sitoo 10 kaksisuuntavaunua. Sen pitäisi riittää 5min vuoroväliin linjalle 13 Mikonkadulle ja 10min vuoroväliin 11:sta Haakoninlahteen.

Tiheämmillä vuoroväleillä tulee ongelmia Mikonkadulla, ja sitä ennenkin kuinka vaunut osuvat oikeassa järjestyksessä sinne, ettei myöhästymiset rupea kertautumaan tai vaunut joudu lähtemään etuajassa päästääkseen vaunun takaa. Ehkä sitten toisen linjan jatkamiseen Kolmikulmaan asti saadaan pari vaunua riipuen kuinka paljon yli 85% käyttöasteen päästään.

Joka tapauksessa 13 kapasiteettia pystyy helpommin kompensoimaan bussiliikenteellä ja se on myöskin otollisempaa, kun voidaan käyttää reittiä, mikä ohittaa Hakaniemen risteyksen ja Pitkänsillan sekaliikennekaistat Hakaniemensillan ja SIltavuorenrannan kautta, mitä 55 käyttää nytkin toiseen suuntaan
 
Helsingissä ei ole viimevuotisesta steissin katkoksestakaan opittu sitä, että sadan vuoden takaiseen infraan perustuvalla ratikalla ei modernihkoa metroa pysty korvaamaan. Tehdään tässä mitä ja miten tahansa, huonosti tulee käymään ainakin jonkun vakikäyttäjän mielestä. Itse en onneksi tähän joukkoon kuulune.
Junatien siltaremontti ei ajoittune samaan hetkeen Kulosaaren sillan uudelleenrakentamisen kanssa? Itäisen Helsingin liikenteelle, puhuttiin sitten joukkoliikenteestä, yksityisautoilusta tai mistä tahansa muusta, sekä metron katkeaminen että Kulosaaren sillan huomattava kaventaminen (kuten ainakin tietääkseni tällä hetkellä on aikomuksena remontin aikainen liikenne hoitaa) olisi... No, ainakin äärimmäisen kiintoisa tilanne.

Mitä vesiratikkayhteyksiin tulee, ainakin linjan 17 lakkauttaminen (kuten Kruunusiltain ratikan aloittaessa on ilmeisesti tarkoitus tehdä) olisi äärimmäisen harkitsematonta toimintaa. Jos 12:n poka tulee jo Yliskylästä täyteen (kuten käy, jos osa metron syöttöliikenteestä ohjataan sinne), tarjoaisi vesiyhteys ainakin Kruunuvuorenrannasta keskustaan kulkijoille käyvän yhteyden -puhumattakaan siitä, että lautta saattaa lisätä työmatkafillarointia, kun vastatuuleen polkeminen silloilla ei kuitenkaan enemmistöä potentiaalisista työmatkafillaristeista innosta, eikä metrolla pääse.
Vesiratikkalinja 16 keskustasta Kulosaaren kasinonrannan kautta Herttoniemenrantaan saattaisi myös olla hyvinkin järkevä korvaava linja.
 
Kaupunkiliikenteen sivulta:
Metroliikenne on sillan uusimisen ajan kokonaan poikki alustavasti Hakaniemen ja Kulosaaren välisellä osuudella. HSL suunnittelee metroliikenteen katkon ajaksi korvaavaa bussiliikennettä Hakaniemen ja Herttoniemen välille, ja lisäksi useiden normaaliliikenteen bussien liikennettä on tarkoitus tihentää.
Raitioliikenteessä selvitetään mahdollisuutta jatkaa linjojen 12 (Yliskylä–Hakaniemi) ja 13 (Länsi-Pasila–Nihti) reittejä Rautatientorin laidalle Mikonkadulle, jolloin Kalasatamasta ja Laajasalosta olisi suora yhteys Helsingin keskustaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä vesiratikkayhteyksiin tulee, ainakin linjan 17 lakkauttaminen (kuten Kruunusiltain ratikan aloittaessa on ilmeisesti tarkoitus tehdä) olisi äärimmäisen harkitsematonta toimintaa. Jos 12:n poka tulee jo Yliskylästä täyteen (kuten käy, jos osa metron syöttöliikenteestä ohjataan sinne), tarjoaisi vesiyhteys ainakin Kruunuvuorenrannasta keskustaan kulkijoille käyvän yhteyden -puhumattakaan siitä, että lautta saattaa lisätä työmatkafillarointia, kun vastatuuleen polkeminen silloilla ei kuitenkaan enemmistöä potentiaalisista työmatkafillaristeista innosta, eikä metrolla pääse.
Vesiratikkalinja 16 keskustasta Kulosaaren kasinonrannan kautta Herttoniemenrantaan saattaisi myös olla hyvinkin järkevä korvaava linja.

Linjan 17 liikennöintiä ei kannata jatkaa kapasiteetin takia, koska sen merkitys on melko pieni.

Artic X54 -vaunussa on 78 istumapaikkaa. Jos linja 12 jatketaan keskustaan, se kulkee 5 minuutin välein ja sitä liikennöidään Artic X54 -vaunuilla, kapasiteetti tunnissa on 936 istumapaikkaa.

Linjalla 17 aloitti huhtikuun alussa Suomen Saaristovarustamon yhteysalus M/S Kökar, joka vetää n. 140 matkustajaa. Esimerkiksi Sun Linesin M/S Torissa on puolestaan istumapaikkoja sisätiloissa 68.

Matkustajapalvelun näkökulmasta jatkaminen voisi olla sen sijaan perusteltua. Matka Kruunuvuorenrannasta Meritullintorille kestää noin 15 minuuttia ja matka Kruunuvuorenrannasta Mikonkadulle noin 15 minuuttia suoralla raitiovaunulla, eli raitiovaunu ja lautta ovat suunnilleen yhtä nopeita. Raitiovaunu kulkee selkeästi keskeisemmällä paikalla kaupunkirakenteessa ja sillä on enemmän pysäkkejä, mutta 17 tarjoaisi paremman palvelutason Kruunuvuorenrannasta Meritullintorin ympäristöön kuin raitiovaunu.

Esitetty linja 16 olisi minusta myös järkevä, koska tuossa pääsisi Meritullintorille suoralla lauttayhteydellä monen kulkuneuvon kiertelevän yhdistelmän sijaan. Kapasiteetin kannalta linjalla 16 ei ole myöskään merkitystä, mutta 16 tarjoaisi paremman palvelutason niille, jotka ovat menossa Meritullintorin ympäristöön. Linjan 16 voisi siis ajatella ikään kuin pienempiä matkustajavirtoja palvelevana bussina, joka ei tarjoa kapasiteettia, mutta tarjoaa suoran ja nopeamman yhteyden jollekin yhteysvälille.
 
Ehdotetussa Herttoniemenrannan lauttayhteydessä on kaksi oleellista ongelmaa verrattuna Kruunuvuorenrannan lauttaan. Ensinnäkin matka on huomattavasti pidempi: siinä missä Kruunuvuorenrannan lauttamatka kestää 15 minuuttia, Herttoniemenrantaan menisi lähemmäs puoli tuntia (tai enemmän jos lisätään pysähdys Kulosaareen).

Toinen ongelma on kulkuyhteyksissä. Kruunuvuorenrannassa lauttalaituri on keskellä asutusta ja bussi 87:n päättäri on aivan sen vieressä. Herttoniemenrannassa lauttalaituri on kaupunginosan vihoviimeisessä nurkassa, joka ei ole kävelyetäisyydellä suurimmasta osasta Herttoniemenrantaa, ja lähimmältä linjan 81 pysäkiltäkin on melkein 300m kävelymatka lautalle. Herttoniemenrannan lautta ei siis tosiasiassa palvelisi kuin ehkä kolmasosaa Herttoniemenrannasta, kun mistään kävelyetäisyyden ulkopuolelta lautalle vaihtaminen olisi aivan liian hidasta ja työlästä.

Kuvassa 500m ympyrät Kruunuvuorenrannan ja Herttoniemenrannan lauttalaiturien ympärillä sekä lähimpien bussipysäkkien sijainnit sinisellä.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot 2025-06-11 at 21.04.16.png
    Screenshot 2025-06-11 at 21.04.16.png
    1 MB · Lukukerrat: 20
Ehdotetussa Herttoniemenrannan lauttayhteydessä on kaksi oleellista ongelmaa verrattuna Kruunuvuorenrannan lauttaan. Ensinnäkin matka on huomattavasti pidempi: siinä missä Kruunuvuorenrannan lauttamatka kestää 15 minuuttia, Herttoniemenrantaan menisi lähemmäs puoli tuntia (tai enemmän jos lisätään pysähdys Kulosaareen).

Toinen ongelma on kulkuyhteyksissä. Kruunuvuorenrannassa lauttalaituri on keskellä asutusta ja bussi 87:n päättäri on aivan sen vieressä. Herttoniemenrannassa lauttalaituri on kaupunginosan vihoviimeisessä nurkassa, joka ei ole kävelyetäisyydellä suurimmasta osasta Herttoniemenrantaa, ja lähimmältä linjan 81 pysäkiltäkin on melkein 300m kävelymatka lautalle. Herttoniemenrannan lautta ei siis tosiasiassa palvelisi kuin ehkä kolmasosaa Herttoniemenrannasta, kun mistään kävelyetäisyyden ulkopuolelta lautalle vaihtaminen olisi aivan liian hidasta ja työlästä.

Kuvassa 500m ympyrät Kruunuvuorenrannan ja Herttoniemenrannan lauttalaiturien ympärillä sekä lähimpien bussipysäkkien sijainnit sinisellä.

Tässä tiivistyy hyvin, miksi vesijoukkoliikenne ei voi olla oikein minkään alueen primaarinen joukkoliikenneyhteys. Vesijoukkoliikenne on hidasta ja palvelee yhtä pistettä, jonne vain harvasta paikasta on kävelymatka. Koska laituriin kiinnittämiseen menee aikaa, laiva ei edes voi kulkea rantaa pitkin pysähdellen bussimaisen tiheästi. Vesijoukkoliikenne on kuitenkin monessa tapauksessa hyvä sekundaarinen joukkoliikenneyhteys, esimerkiksi tässä tapauksessa tarjoamaan yhteyden lähiöstä metron liityntäliikennealueelta sellaiseen paikkaan kantakaupungissa, jonne metro ei mene. Siis vähän kuin moni bussilinja tarjoaa jonkinlaisen sekundaarisen yhteyden.

Tukholmassa vesijoukkoliikenne on erittäin kehittynyttä ja linja 80 on hyvä esimerkki tällaisesta pääasiassa sekundaarisia joukkoliikenneyhteyksiä tarjoavasta linjasta. Esimerkiksi Saltsjöqvarnin, Finnboda hamnin, Kvarnholmenin ja Nacka strandin laitureilta primaarinen yhteys on tiheä bussiliikenne Slussenille (sijainti näkyy kartassa), mutta linja 80 tarjoaa laivayhteyden sellaiseen osaan kantakaupunkia, johon matka olisi erittäin vaivalloinen kyseiseltä neljältä laiturilta. Blockhusuddenilta matka ei ole samalla tavalla vaivalloinen, mutta laiva tarjoaa siinä kohtaa puolestaan mahdollisuuden ylittää salmi, jossa muuten ei mene siltoja tai tunneleita.

https://sl.se/reseplanering/kartor/kartor-for-pendelbatslinjerna
https://sl.linjetidtabeller.se/?9213_product_cat[0]=28&9213_filtered=true

pendelbat-linje80-maj2025.png
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös