Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä

Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

...vieraileva suomea hädin tuskin ollenkaan osaava turisti ... itse Ruotsista tai Norjasta on vaikeuksissa pelkästään suomenkielisessä ympäristössä.

Olen pannut merkille että täällä vierailevat saksalaiset ja hollantilaisetkin käyttävät ruotsinkielisiä paikannimiä suunnistaessan.

Ei Suomen kaksikielisyys (suomenruotsi) olekaan tarkoitettu turistien olemisen helpottamiseksi vaan Suomessa asuvien suomenruotsalaisten eli meidän ainoiden vähemmistökielisten kielioikeuksien tukemiseksi. (+ lappalaiset saamen kielineen)

Eikä saksalaisten tai alankomaalaisten kannata kyllä Suomessa ollessaan ruotsiin tukeutua. Sillä ei pärjää kyllä yhtään minnekään. Tuskin Stokkalta kilometriä edemmäksi...

Ja ristiriitaisuutta vain jatkuu tarinassa, SFP-kielipolitiikkaa?

"vaikeuksissa pelkästään suomenkielisessä ympäristössä -- käyttävät ruotsinkielisiä paikannimiä suunnistaessan"

Mitenkä se on oikein mahdollista? Suomenkielisessä ympäristössä pärjää hollantilainen parhaiten siis käyttämällä ruotsinkielisiä nimiä... :)
 
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

Miten niin "O" on ennen "P":tä seuraava mahdollinen käytöön otettava tunnus? "O" pitää suomeksi lausua "ooo", mutta ruotsiksi "uuu". "P" on "pee" på båda inhemska eikä aiheuta sekaannuksia.

Enpä ole ennen kuullut tällaista suomenruotsalaisten lausumisongelmaa linjatunnusten luomisen yhteydessä! Tähän asti kirjaintunnusten ulkomuoto on ollut se tärkein huomion kohde, kuten O, Q tai Ö.

L-juna on äljuna ja suomenruotsiksi eltåg, eli sähköjuna. Siinäpä meillä on käsillä kaamea virhemahdollisuus, koska sähköjuna kulkee myös Kotkan ja Kouvolan välillä, mutta ei L-juna :)
 
Ruotsinkielinen kyltitys ja opastus on suuri helpotus germaaniselta ja anglosaksiselta kielialueelta vieraileville, jotka lienevät enemmistö kaikista turisteista ja liikemiehistä täällä. Sen hyväksikäyttöä neuvotaan jopa yleisesti Helsinkiä ja Suomea koskevissa ulkomaisissa turistiopaskirjoissa.

En ole koskaan tuollaisiin törmännyt, minkä nimisiä kirjoja ne mahtavat olla? Eli siis "yleisesti Helsinkiä ja Suomea koskevissa ulkomaisissa turistiopaskirjoissa". Ovatko nämä niitä kotona eli paikalla koskaan käymättä kirjoitettuja Lonely Planet -oppaita :)
 
Moni tällä foorumilla kirjoittava on alunperin käynyt ankkalammikkokoulua, mutta on jo aika nuorena ryhtynyt ottamaan kontakteja kielirajan yli. Ja on toisinkinpäin esimerkkejä. Vai johtuuko se se sitten siitä että joukkoliikenneasioista kiinnostuneet ovat avarakatseisempia ja ennakkoluulottomampia jotenkin? Jos tämä olisi "BMW-tuning forum", niin olisiko täällä omat osastot på vinska och på venska?

Suomessa joukkoliikenneharrastajat keskustelevat tietenkin suomeksi, jos haluavat saada sanottavansa julki. Ruotsissa keskustellaan ruotsiksi ja Norjassa norjaksi. Tanskaa ei jostain ihmeen syystä ole tässä säikeessä otettu esille, johtuneeko seikka siitä, että siinä tulee jo suomenruotsin kieliraja kynnykseksi?

Kaksikielinen "BMV-tuning forum" kuulostaa jo ankkalammikko-touhulta. Tuo forum lienee keskittynyt jonkin kalliin materian keräilyyn, josta joukkoliikenteen harrastaminen on äärettömän kaukana. Tai sitten ei ole. Kuitenkaan asiayhteydet eivät ole yhteismitallisia vähimmässäkään määrin keskenään.

Jos halutaan keskustella joukkoliikenteestä suomenruotsiksi, uusia forumeitahan voinee perustaa. Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa kaikki puhuvat ja kirjoittavat suomea, jotkut vain ilmoittavat äidinkielekseen ruotsin saadakseen sitä kautta jotain aineetonta, historiallisen mielenrauhan tms., jota me tavalliset lähes sataprosenttisen kattavuuden suomenkieliset emme voi ymmärtää. Pelkästään suomenruotsia puhuvat, jotka eivät siis Suomessa asuessaan osaa vieläkään suomea, asuvat rajatulla saaristoseuduilla, joissa joukkoliikenne ei juurikaan aiheuta keskustelunaihetta.

Tulevaisuudessa Suomessa puhutaan edelleen lähes sataprosenttisesti suomea, kuten nykyäänkin, mutta kotona neljän seinän sisällä, siellä puhutaan varmasti suomen lisäksi ensiksi eniten viroa, venäjää, somaliaa, kiinaa, vietnamia, serbokroatiaa ja yllätys-yllätys myös suomenruotsiakin. Mutta ei noilla kielillä Suomessa "liikenteessä" pärjää. Ei pärjää nytkään.

Kannattaa ottaa nyt Suomen kartta esiin, ennen kuin ryhtyy vastaamaan päättömiä.

Eller hur?
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa ottaa nyt Suomen kartta esiin, ennen kuin ryhtyy vastaamaan päättömiä.
Ja minä en ole mitään sellaisia mahdottomia vaatinut kuten että pitäisi Suomen JLF:ssä muka muka oma osasto ruotsiksi. Viittaukseni "BMW-tuning foorumiin" oli tarkoitettu humoristiseksi vastaukseksi sille kirjoittajalle joka väitti että suomenruotsalaiset ovat aina muka omissa porukoissaan pyöriviä ja sisäänpäänkääntyneitä, mutta ainakin joukkolikenteestä kiinnostuneiden osalta yritin kumota väitteen. Toivottavasti näin asia myös olisi suomenkielisten osalta, vaikka poikkeuksia tietenkin taitaa valitettavasti olla.

t. Rainer
 
Vs: Linja 3B/T 1.1.2009 alkaen

Enpä ole ennen kuullut tällaista suomenruotsalaisten lausumisongelmaa linjatunnusten luomisen yhteydessä! Tähän asti kirjaintunnusten ulkomuoto on ollut se tärkein huomion kohde, kuten O, Q tai Ö.
Ei se ole ruotsinkielisten ongelma että O- ja U-kirjaimien ääntäminen menee pikkasen ristiin suomenkielisen ääntämisen kanssa. Mutta jos joukkoliikennelaitoksen kirjaintunnussuunnittelija ymmärtää vähän maalaisjärjen päälle, niin yrittää välttää selaisten kirjaintunnusten käyttöä jota kuullessaan voi tulkita väärin. Suomenkielinenkin voi joutua sellaiseen tilanteeseen että puhuu kännykkään ja kuulee kuulutuksesta vain ruotsinkielisen osan, ja joutuu vahingossa Lentokentän (?) O-junaan kun oli tarkoitus mennä Kirkkonummen U-junalla.

Mielestäni junalinjoja alkaa olla muutenkin vähän liikaa. Sitä mukaa kun uusia ja nopeita junia saadan käyttöön, niin joitakin voisi ruveta yhdistelemään niin että vuorotiheys paranisi sellasisilla liikennepaikoilla joilla pysähtyvät nyt vain ns hitaat junat. Eli U ja S ja mahdollisesti Y:kin voitaisiin yhdistää, samoin H ja R. Tällä ei ole mitään tekemistä kielipolitikan kanssa, vaan sillä että joidenkin pienempien asemien palveleminen vain kerran tunnissa ei ole tänä päivänä enää oikein kilpailukykyinen vaihtoehto, jos ajatellaan matkustajien houkuttelemista raiteille.

t. Rainer
 
Sen verran nämä kiinan murteet eroavat toisistaan, ettei esimerkiksi mandariinia puhuva kiinalainen vaimoni ymmärrä juurikaan puhuttua kantonia, mutta osaa sitä kyllä lukea, johtuen juuri niiden kirjoitusasun samankaltaisuudesta.
Menee jo ohi aiheen, mutta jos ummikkomandariinikiinalainen ja ummikkokantoninkiinalainen kohtaavat, keskustelevatko nämä kirjallisesti (elekieltä hyödyntäen)?
 
Menee jo ohi aiheen, mutta jos ummikkomandariinikiinalainen ja ummikkokantoninkiinalainen kohtaavat, keskustelevatko nämä kirjallisesti (elekieltä hyödyntäen)?

Mä olen nähnyt omin silmin miten tämä tapahtuu. Paikka oli Shanghai, kahden tähden hotellin vastaanotto. Sitä en tiedä, oliko kyseessä juuri kantoni ja mandariini, niitä kiinalaisia kieliähän on muitakin.

Yhteistä puhekieltä vieraiden ja vastaanoton kanssa ei tahtonut löytyä, kunnes molempi osapuoli ryhtyi solkottamaan englantia. Sekään ei sujunut kovin hyvin, joten lopuksi kaivoivat esille paperia ja kynän. Paperi tuli täyteen kiinalaisia merkkejä ja johan lähtivät hommat sujumaan – eli keskustelivat, niin kuin arvasit, kirjallisesti!
 
Vs: Pysäkkikuulutukset

Monia ulkomaalaisia häiritsee kylläkin se, että samassa taulussa on määränpää, linja, "pysähtyy/stannar" ja seuraava pysäkki. Määränpää ja seuraava pysäkki vielä kahdella kielellä. Tämä kaikki valitettavasti sekoittaa pahasti.

Kyllä sekoittaa. Paikallisillekin informaatioarvo on vähäinen, koska varmasti jokainen ymmärtää nämä kyltit suomeksikin. Toisaalta, nämä kyltit ovat nykyään melkeinpä ainoita paikkoja, joissa ruotsin kieltä esiintyy. Tosiasiallisesti se alkaa olla pääkaupunkiseudulla jo aika kuihtunut kieli, kun enää viranomaisten lakiin perustuvat kyltit ja tiedotukset sekä pari suomenruotsalaisten säätiöiden omistamaa kauppaa (Stockmann ja Forum) käyttävät ruotsin kieltä edes suomen kielen rinnalla.

Pääkaupunkiseudulla alkaa olla niin paljon maahanmuuttajia, että englanti voisi olla sopivampi kieli suomen ohelle näihin julkisiin tiedotteisiin. Pienen maan pieni pääkaupunki voisi erottua edukseen muista Pohjoismaista sillä, että täällä olisi kattavasti palvelua englanniksi, jolloin ulkomaalaisilla olisi pienempi kynnys tulla tänne. Luulenpa, että naapurimaidemmekin asukkaita englanti palvelisi paremmin. Venäläiset ja virolaiset eivät osaa ruotsia. Ruotsalaiset turistit käyttävät mieluummin osaamaansa hyvää englantia, kuin tätä meidän muumiruotsiamme.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Pysäkkikuulutukset

Kyllä sekoittaa. Paikallisillekin informaatioarvo on vähäinen, koska varmasti jokainen ymmärtää nämä kyltit suomeksikin. Toisaalta, nämä kyltit ovat nykyään melkeinpä ainoita paikkoja, joissa ruotsin kieltä esiintyy. Tosiasiallisesti se alkaa olla pääkaupunkiseudulla jo aika kuihtunut kieli, kun enää viranomaisten lakiin perustuvat kyltit ja tiedotukset sekä pari suomenruotsalaisten säätiöiden omistamaa kauppaa (Stockmann ja Forum) käyttävät ruotsin kieltä edes suomen kielen rinnalla.
Ruotsinkielisten tekstien sijoittelua joukkoliikennevälineiden kylteissä pitäisi monissa paikoissa miettiä uudelleen, mutta ei missään nimessä ottaa kokonaan pois. Helsinki ja lähes koko Uusimaa on kaksikielistä aluetta, ja alunperin ruotsinkieli on ollut täällä enemmistön kieli, ja pelkästään pk-seudulla asuu n 70000 ihmistä joiden äidinkieli on ruotsi. Se on monta kertaa enemmän kuin mitkään muunkieliset. Ei se tarkoita sitä tietenkään etteikö suomen ja ruotsin rinnalla voisi käyttää myös englannin- tai venäjänkielistä tekstiä. Stockmannin ja Forumin lisäksi on monta muuta kauppaa ja palvelupistettä Helsingin keskustassa jotka käytävät ruotsin kieltä ilmoittelussaan.

t. Rainer
 
Vs: Pysäkkikuulutukset

Joo, ei ruotsin kieltä kannata ruveta poistamaan joukkoliikenteestä. Ensinnäkin -kuten Rainer jo kirjoitti- se palvelee tiettyä asiakasryhmää ja toiseksi ruotsin kielen poistaminen ajoneuvojen info-tauluista aiheuttaisi melkoisen myrskyn. Se olisi huonoa julkisuustyötä.

Sitäpaitsi kaksi tai jopa kolme kieltä saataisiin hyvin ja havainnollisesti aiemmin mainitsemaani suurempiin monitoreihin joita löytyy yhä useammasta kaupungista eikä pelkästään raitivaunuista. Sekoittavaahan on tällä hetkellä se, että pysäkki-info, määränpää-info ja tieto siitä, että vaunu pysähtyy seuraavalla pysäkillä on kaikki samalla aivan liian pienellä näytöllä.
 
Vs: Pysäkkikuulutukset

Kyllä sekoittaa. Paikallisillekin informaatioarvo on vähäinen, koska varmasti jokainen ymmärtää nämä kyltit suomeksikin. Toisaalta, nämä kyltit ovat nykyään melkeinpä ainoita paikkoja, joissa ruotsin kieltä esiintyy. Tosiasiallisesti se alkaa olla pääkaupunkiseudulla jo aika kuihtunut kieli, kun enää viranomaisten lakiin perustuvat kyltit ja tiedotukset sekä pari suomenruotsalaisten säätiöiden omistamaa kauppaa (Stockmann ja Forum) käyttävät ruotsin kieltä edes suomen kielen rinnalla.
Siitä ei päästä mihinkään, että HKL kunnallisena laitoksena on velvollinen palvelemaan kaksikielisen kaupungin asukkaita kummallakin kielellä. Oman kielen käyttö julkisessa asioinnissa on subjektiivinen oikeus. Sitä paitsi juuri viikonloppuna Primulassa joku suomalainen mies keskusteli saksalaisen miehen kanssa saksaksi, ja erotin mm. sanat "Skillnaden" (tai pikemminkin Schillnaden) ja "Mannerheimvägen" (Mannerheymwegen).

Pääkaupunkiseudulla alkaa olla niin paljon maahanmuuttajia, että englanti voisi olla sopivampi kieli suomen ohelle näihin julkisiin tiedotteisiin.
Mikäpä siinä, että suomen ja ruotsin ohelle otettaisiin englanti. Esimerkiksi näin: Viiskulma - Femkanten - Five Corner ;)

Jos venäjänkielisiäkin palveltaisiin samoin perustein kuin suomen- ja ruotsinkielisiä, olisi venäjä kaiketi jo virallinen kieli. Tällöin Ogelin asemalla lukisi Oulunkylä, Åggelby ja Оггель-бю.
 
Vs: Pysäkkikuulutukset

Pääkaupunkiseudulla alkaa olla niin paljon maahanmuuttajia, että englanti voisi olla sopivampi kieli suomen ohelle näihin julkisiin tiedotteisiin. Pienen maan pieni pääkaupunki voisi erottua edukseen muista Pohjoismaista sillä, että täällä olisi kattavasti palvelua englanniksi, jolloin ulkomaalaisilla olisi pienempi kynnys tulla tänne. Luulenpa, että naapurimaidemmekin asukkaita englanti palvelisi paremmin. Venäläiset ja virolaiset eivät osaa ruotsia. Ruotsalaiset turistit käyttävät mieluummin osaamaansa hyvää englantia, kuin tätä meidän muumiruotsiamme.

Mitä ihmettä sä tarkoitat tällä? Sitäkö, että nelosen ratikan tuulilasissa lukisi Monk Peninsula - Juniper End? Toivon, että tuota ei ollut tarkoitettu tosissaan otettavaksi kommentiksi. Mun on hyvin vaikea nähdä, että ulkomaalaisia jotenkin auttaisi tuollaiset keksityt nimet, joita kukaan suomalainen ei tuntisi.
 
Vs: Pysäkkikuulutukset

Kyllä sekoittaa. Paikallisillekin informaatioarvo on vähäinen, koska varmasti jokainen ymmärtää nämä kyltit suomeksikin. Toisaalta, nämä kyltit ovat nykyään melkeinpä ainoita paikkoja, joissa ruotsin kieltä esiintyy. Tosiasiallisesti se alkaa olla pääkaupunkiseudulla jo aika kuihtunut kieli, kun enää viranomaisten lakiin perustuvat kyltit ja tiedotukset sekä pari suomenruotsalaisten säätiöiden omistamaa kauppaa (Stockmann ja Forum) käyttävät ruotsin kieltä edes suomen kielen rinnalla.

Suosittelen tutustumista vaikkapa sellaisiin kahviloihin kuin Esplanad, Strinberg, Ekberg, Succès tai vaikkapa Hagelstamin antikvariaattiin. Ja mitä HBL:ään tulee, sillä ei luulisi tulevan kriisiä, sillä journalistiselta tasoltaan se ylittää usein reippaasti hesarin, etenkin kulttuurisivujen kohdalla. Muutoinkin ruotsinkielistä taidetta ja tiedettä tehdään sangen korkealla tasolla. Se, että ruotsinkielisiä on vähän, ei tarkoita, etteikö kieltä käytettäisi ja eikö sitä olisi oikeus käyttää täysipainoisesti. Yhtä laillahan voisimme esittää, että sloveeninkieliset kyltit tulisi ottaa EU:sta pois, koska sitä tarvitsee vain kaksi miljoonaa eli reilusti alle prosentti unionin väestöstä.
 
Vs: Pysäkkikuulutukset

Mitä ihmettä sä tarkoitat tällä? Sitäkö, että nelosen ratikan tuulilasissa lukisi Monk Peninsula - Juniper End? Toivon, että tuota ei ollut tarkoitettu tosissaan otettavaksi kommentiksi. Mun on hyvin vaikea nähdä, että ulkomaalaisia jotenkin auttaisi tuollaiset keksityt nimet, joita kukaan suomalainen ei tuntisi.
Paikannimiä ei yleensä voi, eikä pidäkään kääntää suoraan: Munkkiniemi on myös englanniksi Munkkiniemi. Sen sijaan sellaiset nimet kuten Rautatieasema, jotka eivät ole erisnimiä, voisi olla hyvä kertoa myös englanniksi.

Rautatieasemasta tulikin mieleeni, että varsinkin Elielinaukiolle tulevissa busseissa olisi hyvä olla määränpäänä Rautatieasema. Ulkopaikkakuntalainen ei välttämättä arvaa että Elielinaukiolle menevä bussi meneekin oikeasti rautatieasemalle. Ihmiset kuitenkin ovat varmaan useammin menossa asemalle kuin Elielinaukiolle.. :)
 
Takaisin
Ylös