Kalasataman raitiotie

No siis karkeasti, jos ajattelee tilannetta. Vihreät aallot molempiin suuntiin ottavat valojen 120 sekunnin kiertoajasta (melko pitkä kiertoaika) noin 45-60 sekuntia (tämä on esimerkiksi Sörnäisten rantatien ruuhkaohjelmassa vihreän kesto). Tässä kohtaa jaettavaa on 60-75 sekuntia jäljellä, -vaihtumisajat. Vaihtumisajat voivat olla 10-15 sekuntia. Otetaan tähän vaikka 10 sekuntia, voisi sopia. Eli pääsuunnan vihreät vievät 80-95 sekuntia valokierrosta. Sekaan pitäisi vielä heittää sivusuuntien vuorot suojateiden vihreineen. Suojatiet vievät noin 30-40 sekuntia (plus nuo jo aiemmin huomioidu vaihtumisajat). Tällöin 110-125 sekuntia on mennyt, eli pahimmillaan kiertoaika on jo ylitetty. Pääsuunnan vasemmalle kääntyvä liikenne ei enää mahdu kiertoon. Toki voidaan kiertoaikaa nostaa 150 sekuntiin niin mahtuu.
Ja kaikki tämä, kiertoaika on jo täysi. Sitten jos pakotetaan valot vielä raitiovaunulle "vihreäksi", raitiovaunun "vihreä" voi osua mihin kohtaan vain kiertoa.

Eli ollaan tilanteessa, jossa:
a) Pääsuunnalle ei mahdu 120 sekunnin kiertoaikaan vasemmalle kääntyviä suuntia (eli kielletään ne)

b) Raitiovaunun pakkoetuus ei ole vielä lisättynä ohjelmaan

c) Autojen vihreä aalto saadaan sujumaan

Noh lisätään pakkaan vielä raitiovaunun pakkoetuus (kiertoaika on 120 sekuntia). Sivusuunnille ja jalankululle on varattu kierrosta noin 30-40 sekuntia. Raitiovaunu Kalasatamaan sattuu pyytämään etuutta 800 metriä ennen, sivusuunta olisi juuri tässä kohtaa päässyt. Sivusuunnan aloituslupaa ei voida antaa, koska se katkaisisi raitiovaunun kulun. Raitiovaunu tulee liittymään hieman ennen kuin sivusuunnan olisi pitänyt loppua. Sivusuunta ja jalankulku pääsuunnan yli jäi tässä kierrossa välistä, odotetaan ylimääräinen 120 sekuntia. Sitten kun tässä sattuukin tilanne, että raitiovaunu sattuu ajamaan seuraavassa Pasilaan, ollaankin tilanteessa, jossa jalankulkijat ja sivusuunta ovat odottaneet pääsyään 2 kiertoa (2x120 s) eli 240 sekuntia + se normaali puoli kiertoa pahimmillaan eli 60 sekuntia. Tässä kohtaa on sivusuunnat ja jalankulku odottaneet 300 sekuntia. Luulen, että tätä 5 minuuttia ei kovin moni jalankulkija suostu odottamaan.

Tässä esimerkiksissä uutta raitiovaunua ei saa tulla alle 5 minuutin päässä, koska muuten kuvio voi toistua joka kerta. Eli onnistuu vielä jotenkin harvemmalla vuorovälillä.
Jos pakkoetuudet puurouttavat liikennettä liikaa, voitaisiin ainakin vihreä aalto optimoida raitiovaunujen oletettuun kulkunopeuteen ja pidentää vihreitä, jos valo on vaihtumassa nenän edestä ratikalle. Vaikeinta valo-optimointi (molempiin suuntiin) on, jos valoristeyksiä on liian tiheästi. Ideaalitilanne olisi noin 500 metrin risteysvälit, jolloin joka toinen valo voisi olla punaisena ja joka toinen vihreänä pääsuunnalle kerrallaan ja ajoneuvojen liikuttua tuon tuon 500 metriä n. minuutissa, vaihtuisivat valot toisin päin. Tämä toki edellyttää 60 sekunnin kiertoaikaa, jolloin valovaiheita voi olla vain kaksi eikä erillistä vasemmalle kääntyvien valoa mahdu siihen. Sum summarum: vasemmalle kääntyvät pilaavat kaiken.

Joissain maissa vasemmalle kääntyminen hoidetaan U-käännöspaikoilla risteysten välissä, joka toimisi mikäli vasemmalle kääntyviä ei ole paljon ja ratikka kulkee kadun sivussa. Ja tietenkin U-käännöspaikka vaatii leveyssuunnassa tilaa, mutta tilastahan ei tosiaan ole uudisrakennusalueella puute jos ei tahallisesti liian ahtaasti rakenneta. Toinen vaihtoehto voisi olla ohjata vasemmalle kääntyvät pohjoisesta Kyläsaarenkadulle jo Hämeentien rampeista ja kieltää vasemmalle kääntyminen Hermannin rantatiellä kokonaan. Etelästä tuleville riittäisi yksi vasemmalle kääntymismahdollisuus Haukilahdenkujalle, josta pääsee Sörnäistenkadun tai Haukilahdenkadun kautta eteenpäin kaikille sivukaduille.
Tähän pakko kommentoida Konepajan alueen asukkaana että tilanne on täysin päinvastainen. Teollisuuskatu ruuhkautuu aamulla ja illalla ilman työmaitakin ja AKK:n länsipäästä voi katsoa aamuruuhkan aikaan tyhjää katua aina Sturenkadun risteykseen asti. Ruuhkaa saati häiriöitä ei ole koskaan.

Ja mikäli autoliikenne jonoutuu AKK:lla Sturen risteyksen kohdalla, ajavat bussit kuitenkin risteyksen läpi omalla kaistalla raitiovaunujen kanssa joukkoliikenneopastimen mukaan. Niin, ja AKK:lla on Sörkän ja Pasilan välissä kahdet (2) liikennevalot, Teollisuuskadulla kahdeksat (8). Että sikäli AKK on parempi reitti runkolinjoille kuin Teollisuuskatu.

Toki Teollisuuskatu vetää ruuhka-aikojen ulkopuolella hyvin, mutta matka-aika vaihtelee huomattavasti eri vuorokauden aikoina. AKK:lla matka-aika päästä päähän on aikalailla sama kellonajasta riippumatta.
Eikös koko Teollisuuskatu olla muutenkin rakentamassa uusiksi? Siellä eniten hidastaa vihreän aallon puute ja se, että lähes joka risteyksessä pääsuunnasta ja sivukujilta saa kääntyä vasemmalle sekä pienimmissäkin risteyksissä on valot. Pienimmistä sivukujista pitäisi tehdä valottomia, vain oikealle kääntymisen sallivia. Jalankululle toki valot tai alikulku. Kolmannet kaistat mahtuisivat Teollisuuskadulle, mikäli luovutaan kadun keskiviherkaistaleesta, vasemmalle kääntyvistä kaistoista ja kadunvarsipysäköinnistä - mielestäni se olisi hyvä vaihtokauppa.
 
Eikös koko Teollisuuskatu olla muutenkin rakentamassa uusiksi? Siellä eniten hidastaa vihreän aallon puute ja se, että lähes joka risteyksessä pääsuunnasta ja sivukujilta saa kääntyä vasemmalle sekä pienimmissäkin risteyksissä on valot. Pienimmistä sivukujista pitäisi tehdä valottomia, vain oikealle kääntymisen sallivia. Jalankululle toki valot tai alikulku. Kolmannet kaistat mahtuisivat Teollisuuskadulle, mikäli luovutaan kadun keskiviherkaistaleesta, vasemmalle kääntyvistä kaistoista ja kadunvarsipysäköinnistä - mielestäni se olisi hyvä vaihtokauppa.
Alkaa mennä tässä ketjussa jo Offtopicin puolelle, mutta;

Teollisuuskadun akselina tunnettu kadun ja sitä ympäröivien kortteleiden uudistamista koskeva hanke on elänyt hiljaiseloa kohta 5 vuotta. Hankkeen arvioitu valmistumisvuosi on kaupungin tietokannassa merkitty vuodelle 0 ja viimeisimmät dokumentit ovat vuodelta 2021 (nopealla haulla). Kadun perusparannuksen yhteydessä sinne varataan tila raitiotielle kadun keskialueelle, eli toisin sanoen nykyistä viherkaistaa levennetään tai siihen rakennetaan bussikaistat kuten Koirasaarentiellä oli aiemmin ennen raitiotietä (en löytänyt vastausta kumpaan päädyttiin/päädytään). Lisäksi Dallapenpuistoa mahdollisesti laajennetaan ja pyöräteitä kehitetään. Tämä kaikki tehdään nykyisen kaupunkisuunnittelun strategian mukaan nipistämällä tilaa autoliikenteeltä. Mikäli kadunvarsipysäköinti säilyy, tarkoittaa tämä yhden kaistan poistamista suuntaansa, mutta toisaalta joukkoliikenteen kehittäminen kadulla puoltaa pysäköintipaikkojen poistamista, jolloin 2 kaistaa suuntaansa voidaan tilan puolesta säilyttää.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Alkaa mennä tässä ketjussa jo Offtopicin puolelle, mutta;

Teollisuuskadun akselina tunnettu kadun ja sitä ympäröivien kortteleiden uudistamista koskeva hanke on elänyt hiljaiseloa kohta 5 vuotta. Hankkeen arvioitu valmistumisvuosi on kaupungin tietokannassa merkitty vuodelle 0 ja viimeisimmät dokumentit ovat vuodelta 2021 (nopealla haulla). Kadun perusparannuksen yhteydessä sinne varataan tila raitiotielle kadun keskialueelle, eli toisin sanoen nykyistä viherkaistaa levennetään tai siihen rakennetaan bussikaistat kuten Koirasaarentiellä oli aiemmin ennen raitiotietä (en löytänyt vastausta kumpaan päädyttiin/päädytään). Lisäksi Dallapenpuistoa mahdollisesti laajennetaan ja pyöräteitä kehitetään. Tämä kaikki tehdään nykyisen kaupunkisuunnittelun strategian mukaan nipistämällä tilaa autoliikenteeltä. Mikäli kadunvarsipysäköinti säilyy, tarkoittaa tämä yhden kaistan poistamista suuntaansa, mutta toisaalta joukkoliikenteen kehittäminen kadulla puoltaa pysäköintipaikkojen poistamista, jolloin 2 kaistaa suuntaansa voidaan tilan puolesta säilyttää.
Koska muokkaamisaika meni umpeen niin lisätään tähän:

Kaavarungon selostus -dokumentissa on havainnekuvia ja katuleikkauksia sekä 2+2 että 2+1 kaistajärjestelyillä (+raitiotie ja pyörätiet).
 
Viimeksi muokattu:
^kolmannet kaistat, tavoite taitaa kuitenkin olla autolla ajamisen vähentäminen.
Tarkoitin toki bussikaistoja, kun BRT:stä kirjoitin edellisessä viestissä. Teollisuuskatu olisi luotisuora reitti busseille ja nopeakin, jos ne saisivat omat kaistat. Ellei sitten tehdä suoraan niitä rv-kaistoja, mutta mihin ne kytkeytyisivät itäpäässä - rampilla Kalasataman raitiotiehen? Vaikea uskoa, että metron rinnalle rakennettaisiin toinen rata tässä taloustilanteessa ja näillä matkustajamäärillä. Itäväylän ratikka tulee todennäköisesti olemaan korkeintaan Raide-Jokerin jatko Itäkeskuksesta itään.

Liikennemäärät Teollisuuskadulla ovat niin suuret, ettei ajokaistoja voi vähentää puoleen ilman että katu ruuhkautuisi täysin ja liikenne valuisi asuinkaduille. Silmämääräisesti kadulla kulkee paljon jakeluliikennettä, postiautoja, raksapakuja, poliiseja ja pitkän matkan läpiajoliikennettä, jotka eivät siirtyisi ratikkaan vaikka kuinka poliitikot niin toivoisivat. Sörnäisistä Triplaan kulkevat yksityisautoilijat ovat vain pisara siinä meressä, ja nämä viimeiset kantakaupungin "vannoutuneet" autoilijat sekä isojen ostosten kanssa kulkevat tuskin vievät ostoksiaan ratikalla jos eivät kerta bussillakaan. Jotta liikenne jotenkin kulkisi yhdellä ajokaistalla suuntaansa se vaatisi sen, ettei reitillä ole lainkaan liikennevaloja, suojateitä tai muutakaan liikennettä katkovaa - käytännössä risteykset pitäisi sulkea tai tunneloida.
 
Nopeuden nostolla 50 km/h yläpuolelle ei paljoa voiteta, ellei pätkä ole yli kilometriä ilman liikennevaloja.

Nopeuden nostolla 50 km/h yläpuolelle ei paljoa voiteta, mutta se tuntuu paljon nopeammalta, ja nopealta tuntuminen on paljon tärkeämpää kuin oikea nopeus. Turhan usein liikennehankkeita tarkastellaan insinöörimäisesti eikä mietitä sitä, miltä matkustajista tuntuu. Samoin Raide-Jokerin ensiajoissa matkustajat valitti usein matkanteon hitautta, vaikkei vaunu olekaan kovin paljoa hitaampi prosentuaalisesti kuin bussi. Ja on se minustakin hermoja raastavaa, kun Raide-Jokeri nilkuttaa 10 km/h paikoissa, joissa kantakaupungissa ajettaisiin 25 km/h, ja seisoo jokaisella ajantasauspysäkillä 3 min.
 
Viimeksi muokattu:
Sitten jos pakotetaan valot vielä raitiovaunulle "vihreäksi", raitiovaunun "vihreä" voi osua mihin kohtaan vain kiertoa.
Melkoista, että vuonna 2024 raitiovaunun vihreä voi osua mihin kohtaan vain kiertoa. Kuitenkin aikataulut olemassa ja käytössä paikannusjärjestelmät, joista vaunujen kulkua voi kuka tahansa seurata internetissä kartalta.

Ja silti vaunu voi osua risteykseen mihin kohtaan vain kiertoa.

Sen ei pitäisi olla niin. Tässä on nyt joku virhe.
 
^Eikös se ole myös rahasta kiinni, varmaankin kaikenlaisia järjestelmiä olemassa mutta eivät taida olla ihan ilmaisia?

Liikennemäärät Teollisuuskadulla.....
Eihän tuon kadun tapaisia pakokaasuviemäreitä olisi syytä edes olla noin lähellä keskustaa.....
 
Jonkin verran tihkuu tietoja eri suunnista linjaa 13 koskien.

Linjan aloitus elokuussa 2024 on epävarma. Koeajot on aika lailla päätöksessä ja infra sillä tavoin valmis, että liikenne voisi alkaa aikaisemminkin. Mutta kuljettajia ei ole tarpeeksi. Aloituspäivämäärä on ollut kyllä tiedossa jo pari vuotta ainakin, mutta nyt kuitenkin näin. Omana kommenttina voisin todeta, että voisi sen liikenteen aloittaa rajoitetumminkin, jospa vaikka 12 tai 15 minuutin vuorovälillä klo 7-19 taikka muuta vastaavaa. Parempi sekin kuin ei mitään, kun nyt jotenkin ihmeellisesti on päässyt syntymään tilanne, jossa kuljettajat eivät riitäkään.

Aikataulut on suunniteltu ihan tavalliselta pohjalta eli ei mitään ajantasauksia kesken linjan eikä joka pysäkillä väkisin pysähtymisiä tms.

Valoetuudet on olemassa Hermannin rantatiellä, mutta ennakkotietojen mukaan eivät jostain syystä ole kovin tehokkaita, kunnianhimoa puuttuu.

Vielä sellainen oma kommentti, että kävin sitä Verkkosaarenkadun risteystä katsomassa uudemman kerran ja tällä hetkellä siellä kyllä todella on sellainen ratkaisu, että suunnassa etelään vasemmanpuoleiselta ajokaistalta ajetaan sekä suoraan että vasemmalle, nuolivaloa ei ole eli vasemmalle käännytään kiskojen yli tilanteessa, jossa myös ratikalla on ajolupa suoraan. En tiedä, poistuuko tuo kääntymismahdollisuus sitten, kun ratikka aloittaa. Toivotaan niin. Tietääkö joku?
 
^Eikös se ole myös rahasta kiinni, varmaankin kaikenlaisia järjestelmiä olemassa mutta eivät taida olla ihan ilmaisia?
Eivät tietenkään ihan ilmaisia, mutta melko ilmaisia, jos suhteuttaa infrarakentamisen kustannuksiin noin yleensä ottaen.

Automaatiojärjestelmät ovat nykyään halpoja ja niiden asentaminen on halpaa.
Kallista on rakenteiden, tässä tapauksessa kadun, avaaminen asentamista varten ja rakenteiden kursiminen umpeen.

Tietenkin kun katu nyt vasta rakennettiin, niin valoautomaation asentaminen siinä samassa olisi ollut hankkeen kokonaiskustannuksiin suhteutettuna pyöristyksessä katoava summa. Jostain syystä tahto puuttui?
 
huoh, eikös ajantasaus ole "väkisin pysähtyminen"..... ja miksi olisi tällä linjalla`?
Ajantasaus on toki väkisin pysähtymistä, mutta väkisin voidaan pysähtyä ihan joka pysäkillä ilman varsinaista aikatauluun lisättyä ajantasaustakin, kuten tehdään linjalla 15.
 
Esimerkiksi Kalasatama-Pasila raitiolinjalle tarvitaan yhteensä 35 kuljettajaa,

Kuinkas kuljettajamäärä on seitsenkertainen verrattuna vuormäärään? Vai onko tuossa mukana myös Haakoninlahteen menevä linja ja 13:sta jatko keskustaan?
 
Kuinkas kuljettajamäärä on seitsenkertainen verrattuna vuormäärään? Vai onko tuossa mukana myös Haakoninlahteen menevä linja ja 13:sta jatko keskustaan?
Yritän hieman laskea tarvittavia henkilötyötunteja (ilman tarkkaa tietoa todellisuudesta). Jos ajatellaan, että liikennöintiä olisi aikavälillä arkipäivisin 05.30 - 0.30 (hallista halliinta), saadaan 21 h / vrk / vuoro. Jos vuoroja olisi viisi -> 105 h / arkivrk. Lauantaina sitten 06.30 - 0.30 -> 100 h / lauantai. Sunnuntaina 07.30 - 23.30 -> 80 h / sunnuntai. Täten viikkotuntimäärä olisi 5*105 + 100 + 80 = 705 tuntia. Tästä tulisi 21 kertaa 35 tuntinen työviikko. Mutta, kun tauot ja ruokatunti lasketaan mukaan 35 - 5*3 (arvaus pävittäisten taukojen määrästä) -> 705 / 20 = 35,25 kuljettajaa.
 
Takaisin
Ylös