Kalasataman raitiotie

Yritän hieman laskea tarvittavia henkilötyötunteja (ilman tarkkaa tietoa todellisuudesta). Jos ajatellaan, että liikennöintiä olisi aikavälillä arkipäivisin 05.30 - 0.30 (hallista halliinta), saadaan 21 h / vrk / vuoro. Jos vuoroja olisi viisi -> 105 h / arkivrk. Lauantaina sitten 06.30 - 0.30 -> 100 h / lauantai. Sunnuntaina 07.30 - 23.30 -> 80 h / sunnuntai. Täten viikkotuntimäärä olisi 5*105 + 100 + 80 = 705 tuntia. Tästä tulisi 21 kertaa 35 tuntinen työviikko. Mutta, kun tauot ja ruokatunti lasketaan mukaan 35 - 5*3 (arvaus pävittäisten taukojen määrästä) -> 705 / 20 = 35,25 kuljettajaa.
Mikähän tällä hetkellä mahtaa olla sairauslomaprosentti? Se on ainakin joskus ollut kovin korkea ja vaikuttaa suoraan kuljettajatarpeeseen.

HS:n KLOY:n metro- ja ratikkasimulaattoreita käsittelevässä jutussa on KLOYn liikennöintiyksikön johtajan kommentti, jonka mukaan elokuun puolessa välissä olisi tarpeeksi kuljettajia linjalle 13
"Yhtiön koulutuksen perusteella". Mitähän se mahtaa tarkoittaa? Jos kurssin aloittaa 30 kokelasta, niin sehän ei tarkoita, että saadaan 30 uutta kuljettajaa ja vielä vähemmän sitä, että talossa olisi parin kuukauden päästä 30 kuljettajaa enemmän kuin ennen kurssia. Mutta varmaan nämä kaikki on huomioitu ja ehkä jäämme jännittämään sitä, onko ehjää kalustoa riittävästi.
 
Viimeksi muokattu:
Yritän hieman laskea tarvittavia henkilötyötunteja (ilman tarkkaa tietoa todellisuudesta). Jos ajatellaan, että liikennöintiä olisi aikavälillä arkipäivisin 05.30 - 0.30 (hallista halliinta), saadaan 21 h / vrk / vuoro. Jos vuoroja olisi viisi -> 105 h / arkivrk. Lauantaina sitten 06.30 - 0.30 -> 100 h / lauantai. Sunnuntaina 07.30 - 23.30 -> 80 h / sunnuntai. Täten viikkotuntimäärä olisi 5*105 + 100 + 80 = 705 tuntia. Tästä tulisi 21 kertaa 35 tuntinen työviikko. Mutta, kun tauot ja ruokatunti lasketaan mukaan 35 - 5*3 (arvaus pävittäisten taukojen määrästä) -> 705 / 20 = 35,25 kuljettajaa.

Onko tosiaan niin, että kuljettajilla on 15 tuntia taukoa 20 ajotuntia kohden?

Omalla matikalla saan 21*5+20+16=141 tuntia per vuoro viikossa eli 35 tunnin työviikolla 4,02 kuljettajaa per vuoro, mutta siinä ei ole taas taukoja ollenkaan.
 
Onko tosiaan niin, että kuljettajilla on 15 tuntia taukoa 20 ajotuntia kohden?

Omalla matikalla saan 21*5+20+16=141 tuntia per vuoro viikossa eli 35 tunnin työviikolla 4,02 kuljettajaa per vuoro, mutta siinä ei ole taas taukoja ollenkaan.
Noin karkeasti on niin, että yhtä ratikkavuoroa varten tarvitaan viisi kuljettajaa. Luku sisältää kaiken paitsi sairaus- ja vuosilomat.

En vielä tiedä, tuleeko linjalle 13 viisi vai kuusi vuoroa.
 
Nopeuden nostolla 50 km/h yläpuolelle ei paljoa voiteta, mutta se tuntuu paljon nopeammalta, ja nopealta tuntuminen on paljon tärkeämpää kuin oikea nopeus. Turhan usein liikennehankkeita tarkastellaan insinöörimäisesti eikä mietitä sitä, miltä matkustajista tuntuu. Samoin Raide-Jokerin ensiajoissa matkustajat valitti usein matkanteon hitautta, vaikkei vaunu olekaan kovin paljoa hitaampi prosentuaalisesti kuin bussi. Ja on se minustakin hermoja raastavaa, kun Raide-Jokeri nilkuttaa 10 km/h paikoissa, joissa kantakaupungissa ajettaisiin 25 km/h, ja seisoo jokaisella ajantasauspysäkillä 3 min.
Turhauttavaa tässä oli se, että suunnittelussa liikennevalo-ohjauksen ei haluttu hidastavan matkantekoa, jotta liikennöinti olisi nopeaa ja luotettavaa. Puhuttiin, ettei kuljettajan pitäisi joutua ottamaan kaasukahvaa valojen takia taaksepäin.

Sitten HSL lätkäisi ajantasauspysäkkejä, joilla odotetaan minuutteja. Sama aiheuttaa ongelmat liikennevaloille, koska ei koskaan voida tietää jääkö vaunu tasaamaan aikaa vai ei. Tai se, että kauanko se odottaa. HSL dataa voisi jokseenkin käyttää, mutta se ei ole luotettavaa (tälläkin hetkellä sen käytössä on haasteista). Tarvitaan 100% varma tieto vaunusta.

Ajantasaaminen aiheuttaa sen, että raitiovaunu joutuu paikoin aina pysähtymään valoihin odottamaan. Hajontaa lisää se, että pyyntö tulee opastimelta, jolloin valokierron ajankohdasta riippuen ajolupa voi tulla 8 sekunnin tai 30 sekunnin kuluttua.

En siis näe kovin isoa tarvetta muutaman sekunnin säästöille kovemmalla nopeudella, koska HSL ei halua muutenkaan kaikkia sekuntteja hyödyntää.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Melkoista, että vuonna 2024 raitiovaunun vihreä voi osua mihin kohtaan vain kiertoa. Kuitenkin aikataulut olemassa ja käytössä paikannusjärjestelmät, joista vaunujen kulkua voi kuka tahansa seurata internetissä kartalta.

Ja silti vaunu voi osua risteykseen mihin kohtaan vain kiertoa.
Jos vaunut kulkisivat sekunnin tarkkuudella aikataulussa niin vaunu osuisi samaan kohtaan kiertoa. En usko, että tuohon tarkkuuteen ylletään ikinä, tai edes 30 sekunnin. Jos pysäkkiaikojen ennustamiseen on teknologia, jolla se voitaisiin ennakoida luotettavasti aina (sekunnin tai muutaman tarkkuudella) sen haluaisin kuulla/ostaa.
Viesti yhdistetty automaattisesti:

Valoetuudet on olemassa Hermannin rantatiellä, mutta ennakkotietojen mukaan eivät jostain syystä ole kovin tehokkaita, kunnianhimoa puuttuu.
Kuten taisin aiemmin todeta, kyseessä on kaupunkiratikka ei pikaratikka. Helsingissä ei ole muita pikaraitioteitä, kuin Raidejokeri. Tämä lienee tilanne vielä melko pitkään. Itsekään en ole tietoinen, että pakkoetuuksia oltaisiin muualle ottamassa käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
Jos vaunut kulkisivat sekunnin tarkkuudella aikataulussa niin vaunu osuisi samaan kohtaan kiertoa. En usko, että tuohon tarkkuuteen ylletään ikinä, tai edes 30 sekunnin. Jos pysäkkiaikojen ennustamiseen on teknologia, jolla se voitaisiin ennakoida luotettavasti aina (sekunnin tai muutaman tarkkuudella) sen haluaisin kuulla/ostaa.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Ei sen kierron pidä olla kiinteä. Risteyksen logiikka pystynee sovittamaan valokierron raitiovaunuille aika pienillä liukumilla sopivaksi, kunhan suunnilleen tiedetään, missä kohtaa vaunut kulkevat aiemmin.

Ja kun jokaisessa vaunussa on seuranta, niin tietenkin koko ajan kertyy dataa, joka auttaa kulun ennustuksessa. Vaikka joukkoliikenteen täsmällisyys ei Hgissä päätä huimaa, niin on siinä epätäsmällisyydessäkin säännönmukaisuutensa, ei se ihan lottoa voi olla.
 
Ei sen kierron pidä olla kiinteä. Risteyksen logiikka pystynee sovittamaan valokierron raitiovaunuille aika pienillä liukumilla sopivaksi, kunhan suunnilleen tiedetään, missä kohtaa vaunut kulkevat aiemmin.

Ja kun jokaisessa vaunussa on seuranta, niin tietenkin koko ajan kertyy dataa, joka auttaa kulun ennustuksessa. Vaikka joukkoliikenteen täsmällisyys ei Hgissä päätä huimaa, niin on siinä epätäsmällisyydessäkin säännönmukaisuutensa, ei se ihan lottoa voi olla.
Oli puhe, että pitäisi olla myös yhteenkytkentä ajoneuvoliikenteelle. Miten laitat 2 suuntaan menevät vihreät aallot ja eri aikaan meneville 2 suunnan ratikoille? Jo ilman ratikkaa tuo on usein mahdotonta, riippuen toki liittymävälistä ja liittymien koosta.

Kiinteää kiertoa ei käytetä Suomessa käytännössä missään liikennevaloliittymässä (pois lukien jotkut lyhytaikaiset työnaikaiset). Kiinteä kiertoaika on eri asia taas.

Kiinteä kiertoaika taas on pakko olla, jos halutaan liittymien välille yhteenkytkentä eli käytännössä vihreä aalto. Tuolloin on pakko varata "aikataulu" molempien suuntien vihreille ja siten myös muiden vihreiden ajoituksille.

Hermannin rantatien pitkien ylityksien takia takuuvihreiden pituus on n. 25-35 sekunttia. Siihen vaihtumisajat niin jalankulku syö kiertoajasta noin 40-50 sekuntia. Kiertoajan pitäisi olla erittäin pitkä, että siihen mahtuisi vielä muitakin konfliktissa olevia suuntia. Pääsuunnat tarvitsevat varmasti vähintään 20 sekunnin vihreät (vaihtumisajat päälle n. 7-10 sec molempiin päihin), todennäköisesti pitemmätkin, ainakin ruuhkassa (en ole seurannut liikennemääriä, mutta olettamus). Pääsuunnan vasemmat vielä tuohon samaan niin laitetaan vaikka lyhyet 5 sec vihreät (+vaihtumisajat 2 x n. 8 sec). Olettaen, että sivusuunnat ehtivät pääsuunnan ylittävien suojateiden vihreiden aikana siis on vihreän tarvetta näillä määrillä (otin pienimmät määrät):
+40 sec
+34 sec
+21 sec
=95 sec

Ja tässä ei ole otettu huomioon sitä, jos pääsuunnan eri suunnat tarvitsevat vihreänsä eri kohdissa

Siinä ei montaa sekuntia jää joustolle mahdollisuuttaa, vaikka olisi pitkä, 120 sec kietoaika.

Haluaisin nähdä semmoisen ajoitus- tai yhteenkytkentäkaavion, jossa olisi tilaa noin isolle joustolle.

Otan esimerkin, Sörnäisten rantatien ja Haapaniemenkadun liikennevalo. Ruuhka-aikaan kiertoaika on 120 sekunttia. Sivusuunnat eivät aina ehdi purkautua, pääsuunta ei saa tarpeeksi vihreää, jalankulkijat valittavat liian lyhyistä vihreistä. Sivusuunnan vihreä on 7 sekunttia, jonoa tyypillisesti n. 10 autoa. Ei liittymä ehdi purkautua. Keneltä otat sen?

Liikennevaloissa yleisesti puhutaan, että niukkuutta jaetaan.

Haluaisin nähdä miten sinä jakaisit tuon ajan paremmin, että saataisiin vaikka 60 sekunnin jousto "odottaa" ratikkaa, ihan oppimiskin mielessä. Haluan kehittää osaamistani🙂
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on myös yksisyy, miksi kannatan raitiovaunun kulkemista kadun sivussa, sen sijaan, että kulkisi keskellä. Sivussa voidaan toteuttaa eriaikainen jalankulun ylitys, tekemällä sivuttais siirtymä, jolloin ylitys ei olekaan enää peräkkäinen. Sivuttaissiirtymällä voidaan myös jättää esim kadun osuudella valo-ohjaus pois ja järjestää vain rataosuuden ylitys. Tästä esimerkkejä on Raidejokerin varrella useampia. Esimerkiksi Haagassa Poutunpolun ylitys.
Sivuttaissiirtymä on toki aina turvallisin vaihtoehto, mutta jos tilaa sille ei ole, niin peräkkäisissä ylityksissä voidaan jättää kadun osuudelta valo-ohjaus pois käyttämällä varova-opastimia kiskojen ylityksessä. Tämä toimii myös kadun keskellä kulkevien kiskojen kanssa, jolloin katuylitykset reunoilla ovat valo-ohjaamattomia ja keskellä kiskojen ylityksessä on varova. Tämä on yleinen käytäntö liikenneympyröissä, joissa käytetään ratikkavaloja. Jostain syystä jokerilla näitä jk-ylityksiä ei haluttu aina ottaa ohjaukseen mukaan, jolloin jouduttiin hakemaan poikkeuslupaa uudelle joukkoliikenneopastimille, jossa nuolen sijasta näytetään kolmiota, koska kaikki raitiovaunun konfliktit eivät ole suojattuja. Vantaan ratikassa kaikkiin ympyröihin tulee varovat, joten poikkeusopastinta ei tarvita.
 
Jonkin verran tihkuu tietoja eri suunnista linjaa 13 koskien.

Linjan aloitus elokuussa 2024 on epävarma. Koeajot on aika lailla päätöksessä ja infra sillä tavoin valmis, että liikenne voisi alkaa aikaisemminkin. Mutta kuljettajia ei ole tarpeeksi. Aloituspäivämäärä on ollut kyllä tiedossa jo pari vuotta ainakin, mutta nyt kuitenkin näin. Omana kommenttina voisin todeta, että voisi sen liikenteen aloittaa rajoitetumminkin, jospa vaikka 12 tai 15 minuutin vuorovälillä klo 7-19 taikka muuta vastaavaa. Parempi sekin kuin ei mitään, kun nyt jotenkin ihmeellisesti on päässyt syntymään tilanne, jossa kuljettajat eivät riitäkään.
Tarvitaanko Kalasatamaan jo nyt oma uusi linja? Entäs jos vaikka kakkosia pidentäisi Kalasatamaan? Ei kai ne nykyisessä poikkeuslinjastossa vaihda numeroa? Jos ei kaikkia niin sitten vaikka osan vuoroista?
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on yleinen käytäntö liikenneympyröissä, joissa käytetään ratikkavaloja. Jostain syystä jokerilla näitä jk-ylityksiä ei haluttu aina ottaa ohjaukseen mukaan, jolloin jouduttiin hakemaan poikkeuslupaa uudelle joukkoliikenneopastimille, jossa nuolen sijasta näytetään kolmiota, koska kaikki raitiovaunun konfliktit eivät ole suojattuja.
Näinpä, lisäätkö vielä mihin viittaat "yleinen käytäntö"? Onko näitä Tampereella vai jossain ulkomailla? Pk-seudulla ei näitä käytännössä ole. Linnoitustien ja Alberganesplanadilla yksi kohde tämmöiseksi juurikin liikenneympyrän vieressä muutettiin VAROVAksi.

Ylipäätään kyllä liikenneympyrä ja ratikka on melko huono vaihtoehto, koska ihmiset kokevat ne "epäselviksi" osittaisine ohjauksineen.
 
Viimeksi muokattu:
Tarvitaanko Kalasatamaan jo nyt oma uusi linja? Entäs jos vaikka kakkosia pidentäisi Kalasatamaan? Ei kai ne nykyisessä poikkeuslinjastossa vaihda numeroa? Jos ei kaikkia niin sitten vaikka osan vuoroista?
Mä en muista, miltä se linjasto juuri nyt näyttää, kun kaikki on niin sekaisin, mutta 2/3 on normaalisti kytkyssä, ja jos sen haluaa vielä Kalasatamaan, niin eihän sille teoriassa mitään estettä ole. Käytännössä en haluaisi olla Kalasatamassa sellaisen ratikan varassa, joka kulkee miten sattuu siksi, että Punavuoressa on taas joku niveldösä poikittain kadulla. Vuoroväli noilla kaikilla on 10 min, eli sen puolesta ei olisi estettä.

Mun mielestä on luotettavuuden nimissä ihan perusteltua, että 13 on oma linjansa. Sitähän kestää vain kolmisen vuotta, sitten 2027 Haakoninlahden linja kulkee tuota reittiä Pasilaan ja vaikka siitä vielä puhutaan omana linjanaan (11), niin pitäisin oikeasti todennäköisempänä, että tuosta tulee linjan 13 pidennys vaan, mahdollisesti uudella numerolla PR-syistä. Ellei sitten 13 kerää sellaisia kuormia, että oikeasti tarvitaan 5 min vuoroväli Nihdistä Pasilaan, jolloin 11 ja 13 kulkisi sitten liminä.
 
Mun mielestä on luotettavuuden nimissä ihan perusteltua, että 13 on oma linjansa. Sitähän kestää vain kolmisen vuotta, sitten 2027 Haakoninlahden linja kulkee tuota reittiä Pasilaan ja vaikka siitä vielä puhutaan omana linjanaan (11), niin pitäisin oikeasti todennäköisempänä, että tuosta tulee linjan 13 pidennys vaan, mahdollisesti uudella numerolla PR-syistä. Ellei sitten 13 kerää sellaisia kuormia, että oikeasti tarvitaan 5 min vuoroväli Nihdistä Pasilaan, jolloin 11 ja 13 kulkisi sitten liminä.
Sellainen huomio, että Haakoninlahden ratikka on täysin kaupunkiratikka (pois lukien siltojen osuudet). Haakoninlahdenkadulle ei tule edes valo-ohjattuja liittymiä (pois lukien liittyminen sekaliikenteeseen). Eli aika kantakaupunkimainen linja tuo on.
 
Takaisin
Ylös