Kalasataman raitiotie

339-DF sanoi:

Hesarin Vilma kirjoittelee koeajoista. On mennyt hyvin ja ilman ongelmia. Liikennetuotantopäällikkö Tero Hagbergia siteerataan: "Raitiolinjan 13 harjoituspäivä on sujunut hyvin, kertoo Kaupunkiliikenne oy:n liikennetuotantopäällikkö Tero Hagberg. [...] ”Positiivinen kokemus”, Hagberg kertoo. Hänen mukaansa kuljettajat eivät ole viestineet päivän aikana ilmenneen mitään ongelmia.

Voiko tosiaan olla, että liikennetuotantopäällikkö ei ole tietoinen Palkkatilanportin turvavaihteen ongelmista? Sehän on ollut todellinen känkkäränkkä tänään, väen väkisin tahtoo vaunut Eltsuun ja kuljettajat joutuvat sitten menemään ulos asti käsin kääntämään, että pääsevät sinne minne pitää. No, onneksi on tämä foorumi olemassa, niin saadaan tieto ehkä kulkemaan PSKL:lle asti. Pojilla on viikko aikaa saada se korjattua.

https://www.hs.fi/helsinki/art-v2000010606633.html

Klikkaa laajentaaksesi...

On tiedossa tuo kohta. Kyse on siitä, että vaihdeohjaus ja liikenteenohjauksen merkinnät eivät ole kuljettajille helpoimpia lukea ja käyttää. Kehitämme tähän paraikaa toimenpiteitä.

Linjan 13 Nylanderin puiston pysäkki on kyllä iso epäonnistuminen. Sijaitsee syrjässä useimmista kohteista ja yliopiston kampukselle on laaksosta mäen päälle yhtä korkea kipuaminen kuin länsimetron asemalta olisi maan pinnalle ilman hissiä tai rullaportaita. Raitiotie olisi pitänyt sijoittaa tunneliin nykyistä pohjoisemmas, vaikka se onkin iso investointi. Ja kaiken lisäksi pysäkiltä johtaa tosiaan kampukselle vain epävirallinen oikopolku, jota ei hoideta.

Lehdistössä on nyt väläytelty matkustajamääräarvioita. Alkuvaiheessa 12 000–15 000 matkustajaa arkivuorokaudessa. Historiallisesti se ei ole kovin suuri luku, mutta 2020-luvun romahtaneiden matkustajamäärien tilanteessa se on aika paljon, samaa luokkaa kuin linjalla 6.

Mitä arvelette, kerääkö linja 13 alkuvaiheessa tuollaisia matkustajamääriä?

Mä en itse oikein tiedä, mitä tuohon pitäisi arvata. Jos asuu Nihdissä, ja siellä kyllä asutaan jo, niin ratikalla pääsee metroasemalle, jos ei jaksa kävellä. Ja matka on jo valmiiksi maksettu, koska se metromatka maksetaan joka tapauksessa, eli liityntäratikka on siten ilmainen. Se varmaan generoi jotain varsinkin sitten, kun säät huononevat.

Hermannin rantatien varsi on vielä aika rakentamatonta, tuskin siellä tässä vaiheesa tungosta on pysäkeillä. Ruotsinkieliset koulut kyllä varmasti tuovat matkustajia, ratikasta tulee oikein hyvä yhteys Pasilaan, pysäkki on lähellä ja mäkiä ei ole.

Kumpulan kampus on minulle suurin kysymysmerkki. Ne opiskelijat ovat tottuneet kapuaan sinne mäelleen kuka mitenkin, varmaan Pasilasta tulevista suurin osa skuuteilla tai Alepa-fillareilla. Osa ehkä sillä bussilla, joka ajaa kampusmäen päälle. Jos taas haluaa kampukselta keskutan suuntaan taikka metroon, niin Kustaa Vaasan tieltä tulee busseja joka kerta, kun valot vaihtuvat vihreäksi. Minä vain jo kirjoittikin, miten hankala on matka kampusmäen ja linjan 13 pysäkin välillä, ja kun tämä ei " kuulu kenellekään", niin tokkopa sitä reittiä parannetaankaan. Eli generoiki se kampus lopultakaan juuri matkustajia linjalle 13? Talvella ei skuutit ja alepat toimi, mutta se hoitamaton, epävirallinen mäkipolkukin on talvella varmasti liukas ja epämiellyttävä.

Tekisi mieli heittää jokin arvio ja katsoa sitten, miten lähelle todellista osuu oma arvio ja lehdistölle annettu HSL:n (?) arvio, mutta en uskalla. Todella vaikeaa.

339-DF sanoi:

Nyt en muista, mitä siinä kilvessä lukee ruotsiksi, mutta tuo kartan määräinen muoto ei tunnu tutulta. Se edellinen Velodromi-niminen pysäkki (joka muutettiin jostain syystä jossain vaiheessa muotoon Pyöräilystadion) oli melko varmasti ruotsiksi Velodrom, ja nimetty silloin kun liikennelaitoksella vielä osattiin ruotsia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo Velodrom - Velodromen -juttu on aika mielenkiintoinen. Kahlasin kartta.hel.fi -palvelusta Helsingin historiallisia opaskarttoja aikaväliltä 1940 - 1999. Koko tuona aikana Velodromi oli kartoilla ruotsiksi Velodrom. Suomeksi se oli opaskartoilla Pyöräilystadion.

Väitän että 1970-luvun alkupuoliskolla ainakin, kyseisen paikan pysäkit oli nimetty Velodromi - Velodrom. Jossain vaiheessa tosiaan suomenkielinen nimi oli päivitetty muotoon Pyöräilystadion, eli samaksi joka oli kartoillakin esiintynyt pitkään.

Helsingin (kaupungin) nykyisellä virallisella kartalla tuo paikka on todellakin ruotsiksi Velodromen. Suomeksi se on samalla kartalla Velodromi, ei siis enää Pyöräilystadion.

Minä vain sanoi:

Linjan 13 Nylanderin puiston pysäkki on kyllä iso epäonnistuminen. Sijaitsee syrjässä useimmista kohteista ja yliopiston kampukselle on laaksosta mäen päälle yhtä korkea kipuaminen kuin länsimetron asemalta olisi maan pinnalle ilman hissiä tai rullaportaita. Raitiotie olisi pitänyt sijoittaa tunneliin nykyistä pohjoisemmas, vaikka se onkin iso investointi. Ja kaiken lisäksi pysäkiltä johtaa tosiaan kampukselle vain epävirallinen oikopolku, jota ei hoideta.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kaikki on valintoja joita budjetissa lasketaan, linjan tavoitehan on tarjota poikkittaisyhteys, ei olle yliopistoa varten pelkästään.

samulih sanoi:

Kaikki on valintoja joita budjetissa lasketaan, linjan tavoitehan on tarjota poikkittaisyhteys, ei olle yliopistoa varten pelkästään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos Saksassa, Sveitsissä tai Ranskassa olisi tehty vastaavan mittakaavan eli lähes sadan miljoonan euron ratikkahanke, olisi täysin mahdotonta ajatella, että se hanke ikään kuin pyllistäisi radan varressa olevalle yliopistolle. Että jätettäisiin tekemättä yhteydet pysäkiltä kampukselle ja jätettäisiin hyödyntämättä tuhansien matkustajien potentiaali. Että kohdeltaisiin yliopisto-opiskelijoita niin alentuvasti, ettei heille viitsittäisi edes rakentaa kulkuväylää upouuden raitiotien pysäkille. Mutta Suomessa tuo on itsestäänselvyys, kas kun insinööri on excelöinyt, ettei sinne kannata mitään tehdä. Kai ne tulevat jotenkin sinne pysäkille muutenkin, jos on pakko, ja jos ei ole, niin menkööt muualle sitten vaan.

Tämä suomalainen äärimmilleen viety insinööriajattelu on merkillinen ilmiö. Pidän sitä surullisena ja raivostuttavanakin, samaan aikaan en voi olla hiukan ihailemattakin sitä, miten meillä aivan pokkana voidaan todeta kirkkain silmin, että näin se menee välittämättä lainkaan siitä, miten muu maailma pyörittelee silmiään, että oletteko te nyt aivan tosissanne.

339-DF sanoi:

Jos Saksassa, Sveitsissä tai Ranskassa olisi tehty vastaavan mittakaavan eli lähes sadan miljoonan euron ratikkahanke, olisi täysin mahdotonta ajatella, että se hanke ikään kuin pyllistäisi radan varressa olevalle yliopistolle. Että jätettäisiin tekemättä yhteydet pysäkiltä kampukselle ja jätettäisiin hyödyntämättä tuhansien matkustajien potentiaali. Että kohdeltaisiin yliopisto-opiskelijoita niin alentuvasti, ettei heille viitsittäisi edes rakentaa kulkuväylää upouuden raitiotien pysäkille. Mutta Suomessa tuo on itsestäänselvyys, kas kun insinööri on excelöinyt, ettei sinne kannata mitään tehdä. Kai ne tulevat jotenkin sinne pysäkille muutenkin, jos on pakko, ja jos ei ole, niin menkööt muualle sitten vaan.

Tämä suomalainen äärimmilleen viety insinööriajattelu on merkillinen ilmiö. Pidän sitä surullisena ja raivostuttavanakin, samaan aikaan en voi olla hiukan ihailemattakin sitä, miten meillä aivan pokkana voidaan todeta kirkkain silmin, että näin se menee välittämättä lainkaan siitä, miten muu maailma pyörittelee silmiään, että oletteko te nyt aivan tosissanne.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mä allekirjoitan täysin tuon.

Jos Kumpulan kampuksen liikenneyhteydet olisivat millään tavalla tärkeitä, se ei sijaitsisi Kumpulan kampuksen paikalla vaan jossain muualla kuin umpikujamaisen mäen päällä. Se, että kampukselle ei voi eikä ainakaan kannata hyviä kulkuyhteyksiä järjestää ei ole kenenkään muun vika kuin yliopiston.

On ylipäätään kummallista rakentaa kampus ilman riittävää opiskelija-asuntotarjontaa jotta kaikki halukkaat opiskelijat pääsevät tuosta noin vain asumaan kävelymatkan päähän oppilaitoksestaan.

Itse olen kokenut helpon ja sujuvan vaihtoyhteyden puutteen Kustaa Vaasan tien busseilta Pasilaan ongelmaksi. Eipä tämä uusi linja kauhean kätevä vaikkapa Tilanhoitajankaarelta Pasilaan bussilla 78 tai Arabianrannasta Pasilaan ratikalla haluavalle ole. Yksi huono vaihtoehto lisää ennestään huonojen vaihtoehtojen rinnalle. Runkoliikenteen risteys, jossa ei oikein pysty vaihtamaan...

hylje sanoi:

Jos Kumpulan kampuksen liikenneyhteydet olisivat millään tavalla tärkeitä, se ei sijaitsisi Kumpulan kampuksen paikalla vaan jossain muualla kuin umpikujamaisen mäen päällä. Se, että kampukselle ei voi eikä ainakaan kannata hyviä kulkuyhteyksiä järjestää ei ole kenenkään muun vika kuin yliopiston.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on kyllä sinänsä ihan totta, mutta turha se on sitä enää murehtia, kun se kampus siellä nyt on. Modernia termistöä käyttääkseni olisi kuitenkin tuon vuoksi kohtuullista osallistaa yliopistoa tässä. Kyllä kai tuohon mäkeen saisi rakennettua vaikkapa katetut rullaportaat, pitää vaan sopia kustannusten jaosta rakentamisen ja kunnossapidon osalta. Luulisi yliopiston oleva halukas osallistumaan.

LateZ sanoi:

Itse olen kokenut helpon ja sujuvan vaihtoyhteyden puutteen Kustaa Vaasan tien busseilta Pasilaan ongelmaksi. Eipä tämä uusi linja kauhean kätevä vaikkapa Tilanhoitajankaarelta Pasilaan bussilla 78 tai Arabianrannasta Pasilaan ratikalla haluavalle ole. Yksi huono vaihtoehto lisää ennestään huonojen vaihtoehtojen rinnalle. Runkoliikenteen risteys, jossa ei oikein pysty vaihtamaan...

Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, eihän se siihen kyllä ole hyvä, mutta se ei varsinaisesti ehkä ole tarkoituskaan, kun yksi ratkaisu ei voi sopia kaikkeen. Tässä olisin taipuvainen vähän lainaamaan Samulihia ja toteamaan, että ei sitä siihen ole tarkoitettukaan. Se on sitten eri juttu, että Pasilaan olisi kyllä suotavaa päästä sujuvasti myös koillisista kaupunginosista, jos siitä kerran halutaan keskustamaista tehdä.

Kenenköhän matematikka tässä nyt ei pelaa? Höseli on kovasti mainostanut, kuten tässäkin ihan omalla kotisivullaan, että linjan 13 keskinopeus olisi 19–21 km/h. Sama on sitten siirtynyt ainakin Helsingin Uutisiin ja Länsiväylään, sen sijaan HS ei ole tätä ilmeisesti kirjannut uutiseensa. Ehkä siellä faktantarkistus pelaa.

Nihdistä Maistraatintorille on matkaa 5822 metriä ja siihen kuluu 21 minuuttia, jolloin keskinopeus tähän suuntaan on 16,63 km/h. Maistraatintorilta Nihtiin puolestaan 5934 metriä ja 22 minuuttia eli 16.18 km/h. (Lisäksi tulee 458 metriä Nihdistä Nihtiin eli päättärin jättöpysäkiltä ottopysäkille, ja sitä emme tässä huomioi.)

Jos lasketaan eri suuntien keskiarvo, niin linjan 13 keskinopeus todellisuudessa on 16,4 km/h eli huomattavasti vähemmän kuin mitä mainostetaan ja kaiken kaikkiaan hirvittävän vähän, kun katsotaan, mihin liikenneympäristöön se sijoittuu.

Helsingin kantakaupungin raitioteiden keskinopeus on noin 14km/h, kun linjalla 13 tavoitteena on 19-21km/h.

Klikkaa laajentaaksesi...

Onkohan tässä avainsanana "tavoite".
Taisi Raide-Jokerillakin olla 25km/h tavoite eli 60 minuutin matka-aika.

Nii-i. Onhan se hyvä, että on tavotteita, vaikka ne niin kaukana ovatkin.

Yritin tuossa tulkita tuota Höselin lukemaa positiivisen kautta ja laskeskella vain uudisradan keskinopeutta, mutta ei se mitään auta, sekin jää jonnekin 18 kieppeille.

Jos ajoaika olisi 18 min / suunta, niin päästäisiin aika lähelle 20 km/h keskinopeutta. Se vaatisi kuitenkin 3 + 4 min pois, mikä on aika paljon. Saa nähdä, saavutetaanko tuota tavoitetta milloinkaan.

Ensimmäisen vuoron Koskelasta Nihtiin ja Nihdistä Länsi-Pasilaan ajoi pride-ratikka. Heti Sumatrantien pysäkiltä nousi parisenkymmentä matkustajaa ja Nihdistä lähti täysi ratikka. En ole varma, jäikö matkalla Nihtiin pois ketään, lisää matkustajia kyllä nousi matkan varrelta.

Polariksenkadulla kuulutetaan siltayhteydestä Mustikkamaalle ja Korkeasaareen.

435 lähti Sumatrantieltä niin myöhässä, että se käännettiin Messukeskuksen kautta suoraan Nihtiin, ei Länsi-Pasilan kautta.