Tuossa on vaan muutama kipupiste. Nykyisen ratikkaverkon käytännössä suosituin reitti kulkee Viiskulmasta Brahikselle, tuo 3/9 reitti olisi pakko lopettaa jos mentäisiin 1435 mm standardigeometriaan. 1435mm:n ratageometrialle ei siis voitaisi ajaa ratikkaa rautatieasemalta Punavuoreen eikä Karhupuistoon.
Kaupunkiliikenne Oy suunnittelee raitiovaunuhankintaa (MLNRV4?)
- Viestiketjun aloittaja EVhki
- Aloituspäivämäärä
Tuossa on vaan muutama kipupiste. Nykyisen ratikkaverkon käytännössä suosituin reitti kulkee Viiskulmasta Brahikselle, tuo 3/9 reitti olisi pakko lopettaa jos mentäisiin 1435 mm standardigeometriaan. 1435mm:n ratageometrialle ei siis voitaisi ajaa ratikkaa rautatieasemalta Punavuoreen eikä Karhupuistoon.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,854
Ei sinne nytkään rakenneta sellaisia, mutta siitä huolimatta HKL/PSKL on tähän asti halunnut, että kaikkien raitiovaunujen on pystyttävä kulkemaan joka paikassa. Mun mielestä sellainen vaatimus ei ole perusteltu. Lisäksi on niin, että vaikka tuo on ollut vaatimus, niin oikeasti jokeri-Articilla ei voi ajaa mistä vain, se raapii milloin mitäkin kantakaupungissa ja jos niillä nyt ryhdytään ajamaan esim. nelosella, kuten on väläytelty, niin kyllä se vaatii huolellisen läpikäymisen nelosen ja tavallisimpien poikkeusreittien osalta ennen liikenteen alkua.
Tämän nykyisen tarjouskilpailun speksejä ei ole haluttu julkisuuteen kertoa, mutta puhtaasti vaunun rakenteesta ja havainnekuvista on nähtävissä, että tuosta 15 metrin kaarresädevaatimuksesta on nyt sentään joustettu. Lyhyempi vaunu varmaan menee siitä läpi kyllä, mutta samalla konfiguraatiolla tehty pidempi vaunu ei mene. Eli jatkossa meillä on sitten harkitusti sellaista kalustoa, jolla ei voi ajaa joka puolelle rataverkkoa, kuten toivoitkin ja kuten minäkin olen toivonut.
Vanhallakin verkolla kaarteita on saatu loivennettua ja muistelen, että ns. Kusiputkan kurvissakin on nyt 16 m kaarresäde, linjaverkolla ei taida enää olla näinkään ahtaita missään. Liisan/Snellmanin kaarre lie yksi ahtaimpia ja sitä ei ole kaiketi levennettykään. Paljonkohan se mahtaa olla?
- Liittynyt
- 30 Toukokuu 2024
- Viestit
- 351
Paneutuisin näihin vähän syvemmin. Sillä nämä jäävät hiukan tyhjiksi väitteiksi.
Ensiksi törmäysturvallisuus, olisiko tulevat vaunut suunniteltu jotenkin väärin keularakenteeltaan vai turvallisuusjärjestelmiltään?
Jarrujärjestelmien osalta kyseenalaistan hiukan väitettä, luulisi että suomalaiset ymmärtävät puolalaisia paremmin miten liukkaalle kelille rakennetaan jarrujärjestelmiä. Ehkä kyseessä onkin hiukkaspäästöt levyistä?
Yleisesti esteettömyys on myös erikoinen perustelu, sillä skoda tuskin lähtee vaihtamaan järjestelyjä, jotka ovat nykyisissä vaunuissakin kelvanneet KLOY:n vaatimuksiin.
Vaunun sisämitat ovat kieltämättä tärkeä yksityiskohta, mutta mietin taas sitä miten ammattilaiset voivat mokata sen niin pahasti jotta se olisi selkeä hylkäysperuste. Kieltämättä penkkiasettelmat pikaratikassa ovat hiukan ahtaat ja jotenkin epätehokkaat, ehkä näistä on otettu liikaa mallia. Istuinten korkeus on myös erikoinen määritelmä sillä sehän riippuu ihan istujasta sekä eikös siihen ole jokin standardi olemassa Skodalla joka on aiemminkin kelvannut?
Melutason testauksen puute saattaa olla ehkä ainoa järkeenkäypä peruste. Ehkä Skodan kehittelemässä ratikassa oli samoja piirteita kuin jokerin kirskuvissa ja runkomelua tekevissä ratikoissa?
Kokonaisuus kuulostaa mielestäni sille, että asiattomilla vaikutusyrityksillä ja huonoilla väleillä firmojen välillä on ollut loppujen lopuksi enemmän painoarvoa päätöksessä kuin itse ratikan ominaisuuksissa.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,606
Kai niissä jotain vikaa on oltava, kun lähdettiin muuttamaan niitä vaatimuksia noin radikaalisti? Pitämällä samat standardit niin pitkään kuin mahdollista saataisiin varmasti enemmän ja edullisempia tarjouksia, kuin pistämällä paletti uusiksi joka kerta. Matkustajan näkökulmasta vaunuissa on kaikki mitä modernilta vaunulta voi olettaa, eikä rataverkkokaan ole muuttunut 20 vuodessa entistä haastavammaksi.
En ole edelleenkään Stadlerin vaunuja vastaan sinänsä, mutta tämä ainoa tarjous osoittautui niin paljon odotettua kalliimmaksi, että vaunujen osto Stadlerilta vaatisi lisäbudjetin Helsingin ja Vantaan kaupunginvaltuustoilta. Rakentaisivat vaunut jossain muualla sitten, jos Puola on noin kallis valmistusmaa. Tai sitten Helsingin vaatimukset vaunuille ovat niin yliampuvat, että niiden täyttäminen oikeasti ylittää budjetin ja karkottaa muut valmistajat. Näistäkin syistä odottaisin mieluummin markkinaoikeuden päätöstä kuin maksaisin sveitsiläisille "mitä vaan kehtaavat pyytää".
Jos ja kun puhutaan kuudesta valmistajasta, kaikkiin ei todellakaan ole oltu yhteydessä. Totta kai sillä voi spekuloida, mitä prosessissa olisi voinut tehdä toisin. Minähän en, onneksi, ole ollut prosessin kanssa tekemisissä.
Niin kuin tässä ketjussa on spekuloitu, Siemens ja Alstom saattaisivat hyvin olla ne, jotka ovat kieltäytyneet kehittämästä Helsinkiin uutta vaunutyyppiä, ellei vaunuja saman tien toimitettaisi vähintään noin 200 kappaletta. Erinäiset muut valmistajat listassani hyvin mahdollisesti eivät vastaisi mitään vaikka kysyttäisiin.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 6,045
Aika moni pitää leveämpiraiteisen vaunun kulkuominaisuuksia parempina kuin 1000 millisen.
Raide-Jokeri ketjussa on muutama nosto siitä että Latokartanossa oli pitkällä suoralla jouduttu nopeutta alentamaan 70 km/h:sta 50 km/h:hon kun, ja että se johtui vaunujen huojumisesta. Onko tällaista muillakin osuuksilla vai johtuiko se pelkästään radan kunnosta? Vaiko vaunuista?
Tampereen 1435 mm raitiotiellä en ole itse havainnut mitään huojuntaa tai ylimääräisiä nopeusrajoituksia Hervannan suunnan reitillä.
Kun Raide-Jokeria toteutettiin on monesta suunnitteluvaiheen tavoitteesta jouduttu tinkimään, kuten 25 km/h keskinopeudesta.
Malesian rautateillä raideleveys on 1000 mm ja 160 km/h on monilla osuuksilla suurin sallittu nopeus, näin esimerkiksi. Metrin raideleveys ei myöskään ole mikään este korileveyden kasvattamiselle: 2,6 metriä on korileveytenä metrin raideleveyden radalla yhä käytössä Trondheimissa ja on ollut käytössä aiemmin muualla, ainakin lakkautetuilla (myös metrisillä) Kairon raitioteillä. Sitä taustaa vasten ajatus metrin raideleveyden soveltumattomuudesta Helsinkiin on kaukaa haettu.
Jos Helsingissä ei olisi raitioteitä, ja sellaisen systeemin rakentamista aloitettaisiin nyt, raideleveydeksi toki silti kannattaisi valita 1435 mm. Metrinen raideleveys on polkuriippuvuuden seurausta, mutta ei se silti sellaisessa määrin ongelmallinen ole että muutos tai kahden raideleveyden rinnakkainolo Helsingissä kannattaisi.
Jos Helsingissä ei olisi raitioteitä, ja sellaisen systeemin rakentamista aloitettaisiin nyt, raideleveydeksi toki silti kannattaisi valita 1435 mm. Metrinen raideleveys on polkuriippuvuuden seurausta, mutta ei se silti sellaisessa määrin ongelmallinen ole että muutos tai kahden raideleveyden rinnakkainolo Helsingissä kannattaisi.
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 2,472
70km/h mennään edelleen monessa muussa kohtaa jokerin rataa ja niissäkin paikoissa on raideleveys 1000mm. 25km/h keskiinoupeudesta ei olla kuin parin minuutin päässä ja se varmaan usein toteutuukin, kun päätepysäkeille saavutaan useammin etuajassa kuin myöhässä ja syykin on enemmän aikataulusuunnittelussa kuin, että oltaisiin tehty radan kanssa jotain kompromisseja, saatikaan raideleveyden takia.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,854
Aika moni? Olisiko esimerkkejä?
Nämä kolme asiaa pitävät sinänsä paikkansa, mutta mikään niistä ei johdu raideleveydestä.
Aiemmin ketjussa linkatussa linkkariketjussa oli avattu tuota näin;
Tuo on nk. harkinnanvarainen poissulkuperuste, joka varmaan ottaisi MAO:sta vauhtia.
Toki pelkästään tilaisuuden järjestäminen jossa meneillään olevaa hankintaa käsitellään taitaa mennä sille alueelle, että tarjous on tarjoajien tasapuolisen kohtelun vuoksi hylättävä. Sen takia tarjouspyynnössä on hyvin tarkat ohjeet miten ja milloin hankintayksikköön saa olla yhteydessä.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 6,045
Nämä eivät ole vertailukelpoisia koska 1000 mm rautatiet ovat raskasta raideliikennettä ja niillä ajetaan oikeilla sitä varten rakennetuilla junilla eikä raitiovaunuilla. Trondheimin raitiovaunut ovat korkealattiavaunuja.
Tarkoitin sitä että Raide-Jokeri ja muut kehäykkösen ulkopuolelle kulkevat pikaraitiotiet Vantaan ratikka, Espoon mahdollisesti tulevat linjat sekä Malmin raitiotie olisi kannattanut rakentaa 1435 mm raideleveydelle. Kyyti olisi ollut mukavempaa eikä olisi niin ahdasta, ja vaunuja olisi voinut tilata kimpassa Tampereen ja Turun tai jonkun skandinaavisen kaupungin kanssa.
Raide-Jokeriin valittiin 1000 mm pelkästään siksi että ajateltiin että se yhdistettäisiin kantakaupungin verkkoon tai käyttäisi kantakaupungin varikkoja.
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,246
Väitteesi vaatisi kyllä perusteluja.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Väite ei pidä paikkaansa. 1000 mm raideleveys ei tee järjestelmästä raskasta raideliikennettä eikä rajoita vaunun kokoa. Samaa raideleveyttä käytetään nykyaikaisissa matalalattiaraitioteissä, kuten Zürichissä ja Bernissä – ja myös Bielefeldin Stadtbahnissa, jonka uusin kalusto on 2,65 metriä leveää. Trondheimin korkealattiavaunut ovat vain historiallinen kalustovalinta, eivät raideleveyden seuraus. Nykyaikainen raitiovaunu on teknisesti täysiverinen moottorijuna – vain mitoitettu kaupunkiliikenteen olosuhteisiin.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Entä Roslagsbanan uusi X15p-juna Tukholmassa? Raideleveys 891 millimetriä ja huippunopeus 120 km/h.
Vagnguide - Motorvagn X15p - järnväg.net
Allt om elmotorvagnen X15p som används av SL på den smalspåriga Roslagsbanan i Stockholm. Bilder, fakta och historia.
www.jarnvag.net
Viimeksi muokattu:
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,854
Sori nyt, mutta mikään tästä ei ole totta. Ainoa asia, jonka voi ajatella pitävän paikkansa, on ahtaus sikäli, että suuremmalla raideleveydellä voi saada leveämmän käytävän telin kohdalle. Mutta sekin on osin teoriaa, koska moottorien sijoittelu on 1000/1435 teleissä erilainen ja se lisätila taitaa mennä siihen. Nyt en muista ulkoa, paljonko käytävän leveys telin kohdalla on Hgin ja Treen Articeissa, jos jollain on mitat, olisi mukava nähdä.
Jokerilla oli tarkoitus varautua myös leveään kalustoon, vaikka raideleveys on metri. Se jäi sitten käsittääkseni kustannussyistä pois, mikä on vähän sääli.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 6,045
Väitteesi vaatisi kyllä perusteluja.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Väite ei pidä paikkaansa. 1000 mm raideleveys ei tee järjestelmästä raskasta raideliikennettä eikä rajoita vaunun kokoa. Samaa raideleveyttä käytetään nykyaikaisissa matalalattiaraitioteissä, kuten Zürichissä ja Bernissä – ja myös Bielefeldin Stadtbahnissa, jonka uusin kalusto on 2,65 metriä leveää. Trondheimin korkealattiavaunut ovat vain historiallinen kalustovalinta, eivät raideleveyden seuraus. Nykyaikainen raitiovaunu on teknisesti täysiverinen moottorijuna – vain mitoitettu kaupunkiliikenteen olosuhteisiin.
Viesti yhdistetty automaattisesti:
Entä Roslagsbanan uusi X15p-juna Tukholmassa? Raideleveys 891 millimetriä ja huippunopeus 120 km/h.
Vagnguide - Motorvagn X15p - järnväg.net
Allt om elmotorvagnen X15p som används av SL på den smalspåriga Roslagsbanan i Stockholm. Bilder, fakta och historia.
Bielefeldin Stadtbahnissa on vaunujen lattiat ja asemalaiturit korkealla eli on käytännössä metro eikä raitiotie. Samanlaisia 1000 mm metrojärjestelmiä ovat Valencian, Bilbaon ja Palma de Mallorcan metrot.
Roslagsbanan on rautatie eikä raitiotie.
Missään päin maailmaa ei ole 1000 mm raideleveyden matalalattiaraitiovaunuja joiden korileveys ylittäisi 2.4 m.