Elikkä samoihin valmistuneet kuin HKL NR ratikkasarja ja ne kun ovat vasta puolessavälissä elinkaartaan ja niihin luetetaan välipala-asennusten vuoksikin.
Tietty nuo leveämmät ovat rasittavammassa käytössä.
Ratikat ovat kyllä kovemmassa käytössä kuin kaukojunien matkustajavaunut.
Esimerkkisi ratikoista oli Jusa hyvä oivallus. Niissä on lisäksi vaativampaa ja nopeammin vanhenevaa tekniikkaa kuin matkustajavaunuissa. Mutta niitä ylläpidetään, koska halutaan. HKL:llä ei ole itsetarkoituksena hankkia uusia vaunuja, vaan uutta hankitaan todellisen tarpeen mukaan.
Jos ajatellaan Nr-vaunuja ja sinisiä matkustajavaunuja, Nr-vaunuissa on rakenteellisesti paljon merkittävämpi ikäongelma kuin junanvaunuissa. Se on korkealattiaisuus. Esteettömyys ja nopeus pysäkeillä edellyttävät matalaa pysäkin tasolla olevaa lattiaa. Sellaista ei Nr-vaunuihin saa täydellisesti millään muutoksella, mikä olisi pätevä syy Nr-vaunuista luopumiseksi. Mutta välipalalla saadaan edes osa matalalattiavaatimuksesta täytetyksi. Eli vaunuihin pääsee esteettömästi, edes yhdestä ovesta.
Nr-vaunujen muu ylläpito perustuu siihen, että vanhentuneet komponentit korvataan peruskorjauksessa uusilla. Tätä on tehty "maailman sivu" raideliikennekalustossa, eikä varaosien saannin tyrehtyminen siten ole lainkaan pätevä syy romutukselle. Jos vain halutaan, sinisiin vaunuihin voi rakentaa ilmastoinnin, uusia instrumentointia tarpeen mukaan, lisätä teknistä varustusta kehittyneiden vaatimusten mukaiseksi (kuten automaattiset ovien lukitukset) jne. Koevaunujahan VR Oy teetti muistaakseni 3 kpl. Ne lienee romutettu, jotta kukaan ei älyäisi, että vaunuja on mahdollista modernisoida.
Vaunujen runko ei ole muuttunut käyttökelvottomaksi, ja se on kallis osa vaunua. Käytännössä niin kallis, että "uuden" vaunun tekeminen sisustamalla ja varustamalla vanha runko on hyvin usein edullisempaa kuin tekemällä uusi runko.
Antero
