Lähijunaliikenne Tampereen seudulla

Rautatiematkustajat pukkaavat lähijunaa Tampereen seudulle.

Kaikki rautatieliikenteen lisäysideat ovat ehdottoman tervetulleita. Puutun pikaisesti kuitenkin pariin kannanoton kohtaan:

Kannanotossa esitetään jokseenkin faktana, että Sm1/2-kalustoa voitaisiin hyvin myydä esim. Tampereen seudulle toisen yrityksen käyttöön. On kuitenkin olemassa varsin uskottavaa arviota siitä, että Sm1-junat ovat aivan oikeasti vanhentumassa käsiin. Muutama on jo virallisesti tai käytännössä hylätty ja toimivat varaosaluovuttajina muille. Ei VR niitä huvikseen tai kilpailijapelossa romuttele, kaikki lisäkalusto esim. viime talvena olisi tullut tarpeeseen.
Uskoakseni Sm1-kaluston kunto alkaa olemaan sellainen, että pitkällä aikavälillä uusi kalusto tullee kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi.

Lisäksi, Sm2-kalustoa on suunniteltu käytettävän vielä pitkään, ei niitä voi laskea potentiaaliseksi ostettavaksi kalustoksi nyt ainakaan 20 vuoteen.

Ja, VR:n (tai JKOY:n) uudet lähijunat eivät samassa suhteessa vapauta vanhempaa kalustoa pois käytöstä, sillä Kehärata ja etenkin tuleva Espoon kaupunkirata lisäävät kalustotarvetta.

Yksityisen operaattorin perään haikailevien kannattaa ottaa sekin huomioon, että mikäli kalustomäärä on pieni, täytyy varakalustomäärän olla suhteellisesti suurempi, mikä nostaa yksikkökustannuksia.
 
Rautatiematkustajat pukkaavat lähijunaa Tampereen seudulle.
Kannanotossa esitetyt aikataulut - vaikka ovatkin teknisessä mielessä varmasti toimivia - ovat kuitenkin ainakin Nokian osalta ongelmalliset aamuruuhkan osalta. Nokialta kun pitäisi lähteä tasatunnein lähtevään junaan, eli kuka siihen lähtisi, jos haluaisi ehtiä Tampereen keskustaan tasaksi? Mukana pitäisi olla myös puolelta starttaavia lähtöjä, jotta homma olisi houkuttelevaa. Sama ongelma näyttäis olevan myös Oriveden suunnasta tulevilla junilla tässä ehdotetussa aikataulussa. Mutta se ei olekaan ainakaan juuri nyt kovin iso juttu, kun en pidä kyseistä rataosaa lähijunaliikenteen kannalta kovin tärkeänä haarana - ainakaan juuri nyt.
 
Tässä näyttäisi olevan hyvä tilaisuus viritellä minuuttilukukeskustelua. Miten olisi vaikka jotain tällaista:

58 24 Lempäälä
X
16 42 Tampere
18 44 Tampere
X
42 08 Siuro

52 18 Siuro
X
16 42 Tampere
18 44 Tampere
X
36 02 Lempäälä

04 Orivesi (asema)
X
37-39 Tampere
X
51 Ylöjärvi

09 Ylöjärvi
X
21-23 Tampere
X
56 Orivesi (asema)

Koska Lempäälä-Siuro-reittiä pidetään tärkeämpänä, on sillä kaksi vuoroa tunnissa.
Lempäälä-Siuro-vuoroväli ei ole tasan 30min, jotta vältettäisiin kaukojunaruuhkaa, jota on Tampereen asemalla täyden tunnin kahta puolta, ts. lähijunia saapuisi aikaisintaan minuutilla 16 ja ne olisivat lähteneet viimeistään minuutilla 44. Matkustettaessa Siuro/Lempäälä-Orivesi (tai päinvastoin) vaihtoaika Tampereen asemalla on 7min. Ylöjärvi-Siuro, vaihtoaika Lielahdessa 9min. Haittana pitkä vaihtoaika matkustettaessa Ylöjärvi-Lempäälä ja että Orivedellä käännytään jo Asemalla (jatkoyhteys kiskobussilla Mänttään/Keuruulle tiettyinä tunteina). Lempäälässä on 22min päätepysäkkiaika, joten tarvittaessa juna ehtisi käydä Viialassa asti. Esimerkiksi jos Helsingin taajis kulkee 2h välein, voisi Lempäälän juna käydä Viialassa väliin jäävinä tunteina (2h välein).
 
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194692352622/artikkeli/vr+lupaa+routaongelmasta+paastaan+eroon+.html

Paperiversiossa oli, että tähänkin Lielahti-Kokemäki perusparannukseen on budjetoitu noin 140-150 milliä ja työt pitäis aloitaa ensi vuonna. Toivottavasti huomioivat myös Tampereen tulevan lähijunaliikenteen kun tekevät infraratkaisuja, ettei taas tarvitse muutaman vuoden päästä vääntää kaikkea uusiksi. Tokihan tämä on ennen kaikkea perusparannusprojekti, mutta oli sinne jonkun epämääräisen kehittämispykälän alle kuitenkin lyöty muistaakseni 50 milliä.
 
Toivottavasti huomioivat myös Tampereen tulevan lähijunaliikenteen kun tekevät infraratkaisuja, ettei taas tarvitse muutaman vuoden päästä vääntää kaikkea uusiksi. Tokihan tämä on ennen kaikkea perusparannusprojekti, mutta oli sinne jonkun epämääräisen kehittämispykälän alle kuitenkin lyöty muistaakseni 50 milliä.

Onhan se tavallaan huomioitu, lehden mukaan tarpeettomaksi jääneet asemalaiturit puretaan ja jäljelle jäävät korotetaan... No, eihän sen laiturin uudelleentekeminen mikään kallis homma ole, kunhan vain ratalinjausta ei muuteta, eli vanhat asemat olisi edelleen käyttöönotettavissa. Pitäisi etsiä itse hankesuunnitelma ja katsoa sieltä, onko mahdollista lähijunaliikennettä lainkaan huomioitu. Päätöstä siitä ei tietenkään ole, mutta kun tuollaisia suunnitelmia kuitenkin on, niin pitäisi ne kohtuudella ottaa huomioon.
 
Ei ole tainnut vielä täällä olla?

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=tampereen%20seudun%20l%C3%A4hijunaliikenteen%20kehitt%C3%A4misohjelma&source=web&cd=1&ved=0CBwQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.tampereenseutu.fi%2F%40Bin%2F2015159%2F155%25A7_L%25C3%25A4hijunaliikenteen_raportointi.pdf&ei=pEHWTousGYj54QTJ0qDACg&usg=AFQjCNGVuhD6ae0pR00ISYlaTTsReQsXRQ&cad=rja

Ihan toimivalta vaikuttava etenemispolku, tosin aikataulua voisi vähän kiristää. Investointikustannusten osalta halpaa kuin saippua aina viimeiseen vaiheeseen asti (ja siinäkin lähinnä maksaa tuo uusi raide Tampereen ja Toijalan välille, joka ilmeisesti toteutetaan joka tapauksessa lähiraideliikenteestä huolimatta). Toivottavasti ei jää vaan väliraportiksi. VR:ltä toki varmasti "painavia" syitä tipahtelemassa siihen miksi edes tuohon ykkösvaiheeseen ei voida edetä.
 
Viimeksi muokattu:
Päivän Aamulehti uutisoi lähijunaliikenteen vaiheittaisesta aloittamisesta ja seutulipun käyttöönottamisesta.

Varsin mielenkiintoinen kohta joka mainittiin lehtiversiossa oli lähijunien ja ratikan mahdollisesti yhteen nidottava kilpailuttaminen.
 
Päivän Aamulehti uutisoi lähijunaliikenteen vaiheittaisesta aloittamisesta ja seutulipun käyttöönottamisesta.

Varsin mielenkiintoinen kohta joka mainittiin lehtiversiossa oli lähijunien ja ratikan mahdollisesti yhteen nidottava kilpailuttaminen.

Tulee mieleen, että jos lähijunien operaattori ei ole VR ja ratikasta tehdään rautateiden kanssa yhteensopiva, niin voisiko lähijunilla ja ratikoilla olla yhteinen varikko?
 
Tulee mieleen, että jos lähijunien operaattori ei ole VR ja ratikasta tehdään rautateiden kanssa yhteensopiva, niin voisiko lähijunilla ja ratikoilla olla yhteinen varikko?

Voisi periaatteessa. Esim. Lielahdessa tai Hakametsässä (Hervannan valtaväylän ja Jyväskylän radan risteämäkohdassa) voisi olla sopivat paikat. Tosin jos ratikoilla ja lähijunilla ei ole mahdollisuus hyödyntää samaa sähköistystä, niin tiedä sitten olisiko yhteisestä varikosta riittäviä synergiaetuja?

Tuosta ehdotuksestahan ei olisi enää kuin pieni askel siihen että olisi yhteinen kalusto, jolloin ajatus duoratikoista saataisiin taas heräteltyä henkiin. Tällöin voisi saada poistettua ainakin Lielahti - keskusta - Hatanpää/Hakametsä väliltä mahdolliset lisäraiteiden rakentamistarpeet tulevaisuudessa. Toki muutama ruuhka-aikojen ns. pikavuoro voisi kulkea aseman kautta tarjoten nopean vaihtoyhteyden kaukojuniin.
 
Linkki on rikkinäinen, saatko lähetettyä toimivan linkin?
Kokeilkaa tätä kautta: http://www.tampereenseutu.fi/paatoksenteko/seutuhallitus/

(joulukuun esityslistan tullessa nettiin klikatkaa pöytäkirjat-osiota ja valitkaa marraskuun 2011 kokous, tätä kirjoittaessani on vielä suoraan linkin takana esityslistalla)

Siinä kohtaa olen nimimerkki kouvon kanssa eri mieltä, että lähijuna olisi esitetyssä muodossaan halpaa kuin saippua. Jos keskimääräinen seisakkeen rakentamiskustannus on 3,5 M€, niin mihin ne eurot oikein käytetään? Näillä hinnoilla viimeinen vaihe saisi jäädä toteuttamatta, jos lisäraiteilla 140M€ saatava ainoa lisäarvo on vuorovälin lyhentäminen tunnista puoleen tuntiin. Jos lisäraiteet maksaa valtio ja niillä kulkee kauko- ja tavaraliikennettä sekä jos lähiliikenteen vuoroväli saadaan 20 minuuttiin, alkavat hyödyt tulla paremmin esiin.

Todellisuudessa kaksiraiteisen radan seisakkeen rakentamiskustannukset lienevät luokkaa 0,5 M€, jos puhutaan karvalakkimallista paikassa, jossa alikulut on jo, ja kaikki sen yli menevät kustannukset kannattaa yksityistää. Esimerkiksi aseman odotushuoneen virkaa toimittava kioskikahvila laiturin edessä olisi mahdollista toteuttaa kokonaan yksityisin varoin.

Jos saadaan seisakkeita puolella miljoonalla, niitä voidaan toteuttaa huomattavasti useampaan paikkaan kuin nyt esitetty. Lielahden ja Tampereen välissä ei ole esitetty yhtään asemaa, vaikka Pispala (Santalahden uusi alue), Amuri (Särkänniemi) sekä Tampella ovat kaavoihinkin merkitty. Oriveden radalla Järvensivu (useita pääkonttoreita + TaY, infra lähes valmis jo nyt), Vuohenoja (vaihto Hervantaan ja TAYSiin), Messukylä (Jankan lähiö), Vehmainen (aluekehityspotentiaalia erittäin paljon), Nattari, Lamminrahka (uusi alue), Kangasala as., Jussila ja Suinula uupuvat, vain Hankkio ja Ruutana oli merkitty karttoihin.

Ylöjärven haarasta olen täysin eri mieltä suunnitelman kanssa, sillä se tulisi ehdottomasti toteuttaa raitiotienä Lielahdesta Turvesuonkadun, Vihattulan, Teivaalan, Mäkkylän ja Soppenmäen kautta uudelle Siltatien alueelle, johon on tähän mennessä suunniteltu lähijunaseisaketta omalla ratainfrallaan.

Yleisiltä periaatteiltaan väliraportti oli kyllä ihan OK. Ehkä sitten loppuraportti on vähän parempi. :)
 
Jos keskimääräinen seisakkeen rakentamiskustannus on 3,5 M€, niin mihin ne eurot oikein käytetään?

Samaa ihmettelin, varsinkin kun samassa raportissa on esitetty seisakkeen hinnaksi 0,2 M€ (tosin yksiraiteisella osuudella) ja itse olen törmännyt samaisen seisakkeen kustannusarvioissa jopa luokkaan 30-40k€.

Näillä hinnoilla viimeinen vaihe saisi jäädä toteuttamatta, jos lisäraiteilla 140M€ saatava ainoa lisäarvo on vuorovälin lyhentäminen tunnista puoleen tuntiin.

No tuon näkee/näkisi sitten kun/jos nyt ensin edettäisiin edes nämä ensimmäiset edulliset vaiheet.
 
Takaisin
Ylös