Lähijunaliikenne Tampereen seudulla

Loistava uutinen!

Nokia – Tampere junalippu maksaa nyt 2,90 EUR Tampereen ja Porin välin harvavuoroisella taajamajunalla. Matka-aika on 14 min. Tuo on pilkkahinta noin nopeasta, miellyttävästä ja turvallisesta matkasta keskustasta keskustaan ilman ruuhkia ja parkkipaikkojen kanssa vekslailua. Kaupanpäälle upeat maisemat Tammerkoskelle ja Pispalanharjulta Näsijärvelle (+ mahd. Nokianvirta, Siuronkoski ja Kulovesi). Voisiko esim. työ- tai kauppamatkaansa paremmin tehdä?

Pidän suorastaan pienenä ihmeenä, että Nokia tai Lempäälä ei ole lähtenyt rakentamaan yhdysparkkialueita asemien (Siuro, Nokia, Lempäälä, Sääksjärvi) seudulle aikaisemmin ja toisaalta ei ole järjestänyt kaupungin sisäistä lyhyttä liikennöintiä asemalle. Sama pätee näiden kuntien kaavoitukseen. Kulkuyhteyksiltään parhaat radanvarsipaikat ovat pääosin aivan toissijaisessa käytössä nyt.

Myös Ylöjärvellä uinutaan. Mainio ratayhteys on jäänyt kaikissa kaavoitushankkeissa täysin unholaan.

Kangasalan hiljaisuuden ymmärtää – rata kulkee melko kaukana. Toisaalta siellä suunnalla olisi Ruutana ja Orivesi, jossa potentiaalia saattaisi olla.

Tampereella pitäisi jo kovaa vauhtia valmistella radanvarsikaavoitusta ja seisakkeita Tampellaan, Amuri-Särkänniemeen, Pispalaan, Epilä/Tohloppiin, Tesomalle (tässä huom. uusi kauppakeskushanke!) ja Kalkkuun. Näissä matkustajamäärät toisaalta riittäisivät jo nyt.
 
Kumma että menivät pudottamaan tuon Ylöjärven osuuden pois. Olishan sinnekin ollut tarvetta ja kysyntää lähijunalle.

Tuossa Aamulehden jutussa puhuttiin jo muutamalla sanalla seisakkeista. Nokian haaralla voitaisiin pysähtyä ainakin Siurossa, Harjuniityssä, Kankaantaassa, Kolmenkulmalla, Ristimäessä (eli Tesoman liikekeskuksen kohdalla), Lielahdessa ja Amurissa. Nokian asemalle voisi syntyä jos jonkinmoinen matkakeskus, kun linja-autoasema on myös samoilla kulmilla.

Lempäälän suuntaan mahdollisia pysähdyspaikkoja voisi ensialkuun olla esimerkiksi Multisilta, Sääksjärvi, Kulju, Moisio ja Lempäälä.

Saa nähdä miten lähijuna lopulta toteutuu. Hieman hankala uskoa, että VR moista haluaisi liikennöidä. Toisaalta jos lähitulevaisuudessa Tampereen seudulla on yksi joukkoliikenneviranomainen, ei sielläkään varmasti olla kovin innostuneita maksamaan VR:n ylihintaisesta tuotannosta.
 
Kumma että menivät pudottamaan tuon Ylöjärven osuuden pois. Olishan sinnekin ollut tarvetta ja kysyntää lähijunalle.

Ylöjärven liittäminen järjestelmään olisi vaatinut huomattavia lisäinvestointeja mm. lisäraiteiden osalta. Mielestäni on erittäin hyvä että suunnitelmienkin osalta lähdetään liikkeelle tarpeeksi pienimuotoisesti, eikä tavoitella kuuta taivaalta, niin mahdollisuudet saada rahoitusta hankkeen toteuttamisvaiheeseenkin pysyvät realistisina.

Järjestelmän laajennusta esim. Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin on aika suunnitella siinä vaiheessa kun 1. vaihetta toteutetaan tai sen toimivuudesta on jo kokemusta.
 
Nokia – Tampere junalippu maksaa nyt 2,90 EUR Tampereen ja Porin välin harvavuoroisella taajamajunalla. Matka-aika on 14 min. Tuo on pilkkahinta noin nopeasta, miellyttävästä ja turvallisesta matkasta keskustasta keskustaan ilman ruuhkia ja parkkipaikkojen kanssa vekslailua. Kaupanpäälle upeat maisemat Tammerkoskelle ja Pispalanharjulta Näsijärvelle (+ mahd. Nokianvirta, Siuronkoski ja Kulovesi). Voisiko esim. työ- tai kauppamatkaansa paremmin tehdä?
Mutta kun se seutulippu ei käy junassa maksuvälineenä! Ei vaikka opiskelijoilta junamaatista lippu maksaa vaivaisen yhden (1) euron!

Kangasalan hiljaisuuden ymmärtää – rata kulkee melko kaukana. Toisaalta siellä suunnalla olisi Ruutana ja Orivesi, jossa potentiaalia saattaisi olla.
Kangasala ei uinu – se muistutti tarpeesta lähijunalle Tampere-Orivesi viime syksynä TASE 2025-lausuntokierroksella. Kangasalan lähiöistä ja kylistä radan varressa ovat Nattari (kerrostalo- ja pientalolähiö), Asemakylä (pientaloyhdyskunta), Jussila ( , , ), Ruutana (pientalolähiö) ja Suinula (isohko kylä).

Ylöjärven liittäminen järjestelmään olisi vaatinut huomattavia lisäinvestointeja mm. lisäraiteiden osalta.

Ylöjärvi lienee parasta liittää järjestelmään pikaraitiotiellä. Pidetään ne 200 km/h pendolinot omalla pikaraiteellaan ja rakennetaan rautatien viereen yksiraiteinen raitiotie kohtauspaikoin varustettuna, joka kulkee siis Myllypuronkadulta Ylöjärvelle rautatien maastokäytävässä. Myllypuronkadun tietämiltä keskustaan raitiotie kulkisi Turvesuonkadun varteen jo kaavoitettua pikaraitiotien tilavarausta pitkin Enqvistinkadulle, josta Lentävänniemen ratikan kanssa samaa väylää aina keskustaan asti, josta vaikkapa Hatanpään ja Pirkkahallin (vai mikä TMUK se on) kautta Pirkkalaan (ja edelleen Lentoasemalle?).
 
Onko Tampereella ollut viime aikoina kuntaliitoskeskusteluita? Mielestäni kaikki kääpäkunnat (Kangasala, Pirkkala, Nokia ja Ylöjärvi) Tampereen ympäriltä voisi aivan hyvin liittää Tampereeseen. Suunnittelu ainakin helpottuisi, kun asioita voitaisiin tarkastella ilman turhia kuntarajoja.
 
Onko Tampereella ollut viime aikoina kuntaliitoskeskusteluita? Mielestäni kaikki kääpäkunnat (Kangasala, Pirkkala, Nokia ja Ylöjärvi) Tampereen ympäriltä voisi aivan hyvin liittää Tampereeseen. Suunnittelu ainakin helpottuisi, kun asioita voitaisiin tarkastella ilman turhia kuntarajoja.

Mitään kuntia ei olla ainakaan Tampereeseen lliittämässä. Osakuntaliitoksista mainittakoon tekniset kuntarajan tarkistukset Vuoreksessa Tampereen ja Lempäälän välillä (toteutunut jo) ja Ojala-Lamminrahkan alueella Tampereen ja Kangasalan välillä.

Minusta Viljakkalan ja Kurun liitokset Ylöjärveen ovat käsittämättömiä, lienevätkö Ylöjärven itsesuojelua osittain. Viljakkala kuuluisi luontevimmin Hämeenkyrön ja Ikaalisten kanssa kimppaan "Kyrösjärven kaupungiksi" ja Kuru Ylä-Pirkanmaan kuntien, mm. Ruoveden ja Virtain kanssa kimppaan. Tosin virta vie Kurustakin Tampereen suuntaan ja Ylöjärvi on siinä välissä. Esteettisesti uusi kuntarakenne on ruma.

Nykyisellään olisin valmis liittämään Tampereeseen lähinnä Pirkkalan, joka on selkein satelliitti, ja jolla on yhtä paljon syytä itsenäisyydelle kuin Hervannalla. Muut naapurikunnat ovat edes hieman irrallaan Tampereesta painopisteeltään, paitsi toki Tampereetta lähimmiltä taajamiltaan. Lempäälän Sääksjärvi, Ylöjärven Vuorentausta ja Siivikkala ja Kangasalan Nattari/Vatiala ovat omituisia ulokkeita, jotka kuuluvat naapurikuntaan hallinnollisesti, mutta ovat käytännössä yhtenäinen osa nimenomaan Tampereen kaupunkirakennetta.
 
Vanhanen totesi viikonlopun haastattelussaan, että raskasraideliikenne ei sovi muualle kuin Helsinkiin. Mitenkähän tämä tulisi tulkita Tampereen lähijunaliikenteen osalta? Liikennepoliittinen selontekohan lupaili jotakin 65milj. euroa Tampereen hankkeelle.
Huomasiko joku saman ristiriidan?
 
Pormestari Timo P. Nieminen jatkaa lähijunaliikenteen torpedointia. Aamulehdessä (15.9.2008) "Niemisen mukaan näyttää siltä, että ruuhka-aikoina lähijunia ei välttämättä mahdu vilkkaan kaukojunaliikenteen sekaan."

Sanomattakin selvää, että Nieminen (64) suhtautuu raitiovaunuliikenteeseen epäilevästi: "Nieminen katsoo, että raitiovaunuliikenteen rakentaminen on kallista ja aikaavievää. -Mutta jos valtiovalta antaa lisää joukkoliikennerahaa, olemme valmiita keskustelemaan avoimin mielin." :eek: Nieminen on 90 %:n todennäköisyydellä pormestari seuraavat neljä vuotta. :frown:
 
Suoraa puhetta Niemiseltä. Mutta onko kukaan vielä esittänyt sitä kaikkein parasta perustelua miksi Tampereella ei tarvita raideliikennettä: kun ei Turussakaan ole. :p
 
Pormestari Timo P. Nieminen jatkaa lähijunaliikenteen torpedointia. Aamulehdessä (15.9.2008) "Niemisen mukaan näyttää siltä, että ruuhka-aikoina lähijunia ei välttämättä mahdu vilkkaan kaukojunaliikenteen sekaan."
No hommataan duoraitiovaunuja ja ohitetaan aseman pullonkaula katuverkon kautta. Ongelma ratkaistu. Samalla saadaan paremmat yhteydet keskustaan radan varsilta.

Sanomattakin selvää, että Nieminen (64) suhtautuu raitiovaunuliikenteeseen epäilevästi: "Nieminen katsoo, että raitiovaunuliikenteen rakentaminen on kallista ja aikaavievää. -Mutta jos valtiovalta antaa lisää joukkoliikennerahaa, olemme valmiita keskustelemaan avoimin mielin." Nieminen on 90 %:n todennäköisyydellä pormestari seuraavat neljä vuotta.
Todella sääli jos homma menee jälleen samaksi jahkailuksi, mikä on jatkunut vuodesta 1907. Varsinkin kun ollaan päästy jo näin pitkälle tässä hankkeessa.
 
Pormestari Timo P. Nieminen jatkaa lähijunaliikenteen torpedointia. Aamulehdessä (15.9.2008) "Niemisen mukaan näyttää siltä, että ruuhka-aikoina lähijunia ei välttämättä mahdu vilkkaan kaukojunaliikenteen sekaan."

Timo P. ei liene raideliikenneasiantuntija, joten tästä perspektiivistä tarkasteltuna ei hämmästytä että hän toistaa VR:n näkemystä asiaan. Muistan lukeneeni jostakin, että hän oli ollut aiheesta puheissa VR:n edustajan kanssa. Mutta nythän on niin, että VR ei ole oikea taho kertomaan mitä Tampereen ratapihalle mahtuu tai ei mahdu vaan RHK.

Yksi mielenkiintoinen kysymys tässä kyllä tulee mieleen: koska VR ei liene kovin innostunut aloittamaan lähiliikennettä Tampereen seudulla omasta aloitteestaan, täytynee liikenne järjestää tilaaja/tuottaja-mallin mukaisesti. Mutta kuka tässä tapauksessa olisi tilaaja, kun alueellista joukkoliikenneviranomaista ei ole (vielä) olemassa? Tarvittaisiinko vielä lakimuutoskin ennen kuin junat voivat alkaa kulkea käytännössä?
 
Rautatieliikenne on vapautettu jo kilpailulle, kuten postikin.
Vaikka VR:stä sanotaan mitä pahaa, en usko tällä kertaa jälkien johtavan siihen sylttytehtaaseen. Minulla on oma ajatukseni, jonka sinä varmaan arvaat, liittyen siis niihin, jotka vastustavat Manseen kaikenlaista raideliikennettä, mutta en sano sitä ääneen, sillä en halua kunnianloukkaussyytettä. Kertoo vaan aika paljon Suomen henkisestä tilasta.
 
Rautatieliikenne on vapautettu jo kilpailulle, kuten postikin.

Valtion rataverkkoa saavat käyttää Rautatielain 16 § nojalla seuraavat rautatieyritykset ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät harjoitettavan rautatieliikenteen mukaisesti:

1) Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden välisessä kansainvälisessä rautatieliikenteessä rautatieyritys, jolla on Euroopan talousalueella myönnetty asianomainen toimilupa, tai tällaisten rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä;

2) kotimaan tavaraliikenteessä 1 kohdassa tarkoitettu rautatieyritys tai tällaisten rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä;

3) kotimaan henkilöliikenteessä sekä Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä rataverkolla Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (20/1995) 1 §:ssä tarkoitetun osakeyhtiön rautatieliikennettä harjoittava tytäryhtiö.

Näiden lisäksi myös museoliikenteen harjoittajat saavat ajaa museojunia, kunhan niillä ei tavoitella voittoa (normaali käyttö- ja investointikate toki sallitaan).

Eli selkokielellä: rataverkolle ei ole tällä hetkellä pääsyä muuta kuin VR Osakeyhtiöllä, paitsi tavaraliikenteessä ja kansainvälisessä liikenteessä. Lisäksi rautatieliikenne, siis myös henkilöliikenne Suomen puolelta Haaparantaan on vapautettu kilpailulle, mutta kansainvälisissä junissa ei saa kuljettaa maan sisällä matkustajia. Tämä tarkoittaa, että yksityinen yritys ei voi liikennöidä henkilöjunaa Kemi-Haaparanta jättäen matkustajia myös Torniossa.

...

Postin osalta todettakoon, että Itella Oyj:llä on kilpailun vapautumisesta huolimatta asetettu toimilupaan velvoitteita, jolla yritys on määritelty ns. yleispalvelun tarjoajaksi. Telepuolella vastaavia "yleispalvelun tarjoajia" ovat perinteisessä monopoliasemassa olleet yritykset (mm. TeliaSonera Finland [ex. PTL-TELE], Keikyän Puhelinosuuskunta, Elisa Oyj [ex. HPY, TPO, KSP] jne.), joiden on tarjottava kohtuulliseen hintaan kaikille ns. common carrier-periaatteella telepalvelut. Perinteisesti postipalvelu on ollut valtion monopoli, mistä syystä Itellalla on PTL-POSTI:n perintönä yhä käytännön monopoliasema kirjeliikenteen osalta. Pakettiliikenteessähän firma on jo ammoisista virastoajoista asti kilpaillut yksityisten kuljetusliikkeiden ja Valtionrautateiden pakettipalvelujen kanssa.

Posti- ja telealan lain sallima kilpailutilanne yleispalveluvelvoitteineen on mielestäni paljon terveempi tilanne kuin rautatiealan osakeyhtiölle laissa turvattu monopoliasema henkilöliikenteeseen ilman minkäänlaisia palvelutasovelvoitteita.

Postin osalta korjattavaa on mielestäni lähinnä kansalaisten oikeusturvassa: orwellimaisen newspeakin tuloksena Suomen Postista tuli Itella ja postikonttorit ovat nykyään postimyymälöitä. Ehkä myymälä on henkisesti helpompi lakkauttaa kuin julkiseksi palveluksi mielletty konttori? Jos tuikitärkeätä konttoriverkkoa hallinnoisi julkinen palvelulaitos, joka olisi velvoitettu pitämään riittävän tiheätä konttoriverkkoa auki, tarvittaessa toki asiamiesten kautta niin kuin nykyäänkin, ja Postista saisi myös muita kuin Itellan palveluita, ja tämän lisäksi kunnat saisivat halutessaan rahoittaa ylimääräisiä postikonttoreita tarpeen mukaan, olisi tilanne paljon terveempi tällä alalla. Jos Postista tosiaan saisi Matkahuollon ja Ruotsin Postin paketit (kuten nykyään Tradekan ruokakaupoista), olisi kannattavuuskin paremmalla pohjalla kuin yksinomaan yhden kirje- ja pakettioperaattorin tuotteilla.
 
Rautatieliikenne on vapautettu jo kilpailulle, kuten postikin.
Vaikka VR:stä sanotaan mitä pahaa, en usko tällä kertaa jälkien johtavan siihen sylttytehtaaseen. Minulla on oma ajatukseni, jonka sinä varmaan arvaat, liittyen siis niihin, jotka vastustavat Manseen kaikenlaista raideliikennettä, mutta en sano sitä ääneen, sillä en halua kunnianloukkaussyytettä. Kertoo vaan aika paljon Suomen henkisestä tilasta.

Käsitykseni mukaan rautateiden tavaraliikenne on teoriassa vapautettu, vaan ei käytännössä kun muita liikennöitsijöitä ei tällä hetkellä ole. Henkilöliikennettä ei liene Suomessa vielä vapautettu, tai sitten olen missannut jotain.

Jos olisit lukenut aiempia kirjoituksiani vähän pidemmältä aikaväliltä, muistaisit varmaan, että olen itse luonnehtinut Tampereen valtuustossa olevan joukon vanhoja jääriä, jotka dogmaattisesti vastustavat raideliikennettä.

Viimeinen kaupunginjohtaja (ennen pormesterimalliin siirtymistä siis) Jarmo Rantanen, vaikka olikin sdp:stä, oli visionääri kaupungin kehittämisen suhteen, ja raideliikennesuunnitelmat olivat hänen henkilökohtaisessa suojeluksessaan. Niitä tehtiinkin vaihtelevasti ainakin jostain 1990-luvun puolivälistä alkaen. Poliitikot vain torpedoivat hanketta minkä ehtivät käyttäen halpamaisen populistisia väitteitä siitä, että jos pikaratikka tulee vanhuksille ei enää riitä vaippoja Koukkuniemessä.

Valitettavasti Timo P. ei ole suuri visionääri vaan pikemminkin sovittelija jonka merkittävin ominaisuus on että hän tulee kaikkien kanssa toimeen. Kun valtuustossa on vahva raideliikenteen vastustus, ei ole kuviteltavissa että pormestari (ellei satu olemaan suuri visionääri) ajaisi kovin vahvasti hanketta itsekään.

Tosiasia kuitenkin on, että raideliikenteen suurimmat vastustajat alkavat olla jo hyvin korkeassa iässä ja muutaman vuoden päästä viimeisetkin ovat poissa politiikasta. Toivottavasti jo näissä kunnallisvaaleissa saadaan vähän raideliikennemyönteisempi valtuusto. Ilmapiiri tuntuisi sikäli muuttuneen, että enää harva uskaltaa puhua räikeästi ympäristöargumenttia vastaan kuten vielä viime vaalien yhteydessä.

Tosin tästä riippumatta tiedossa on VR:n vastenmielisyys lähiliikennettä kohtaan. Tämähän tiedetään jo Helsingin seudun kokemuksista ja Tampereen tapauksessa en ole kuullut että VR:llä olisi ollut erityisiä haluja lähiliikenteen aloittamiseen vaan pikemminkin on kuultu kaikenlaisia lausuntoja siitä kuinka se haittaa kaukoliikennettä, ratapihan kapasiteetti ei riitä jne. Näitä lausuntoja raideliikennevihamieliset tahot valtuustossa ovat sitten käyttäneet lyömäaseina leimatakseen kannattajat epärealistisiksi hihhuleiksi. Debatista on ollut objektiivisuus kaukana: se on ollut pöljän populistista argumentointia, jossa ei ole juuri totuudesta ollut häivääkään, ja tarkoitus on ollut yksinomaan mustamaalata toista osapuolta ja kerätä omia poliittisia irtopisteitä röyhkeällä populismilla.
 
Viimeksi muokattu:
Pormestari Timo P. Nieminen jatkaa lähijunaliikenteen torpedointia. Aamulehdessä (15.9.2008) "Niemisen mukaan näyttää siltä, että ruuhka-aikoina lähijunia ei välttämättä mahdu vilkkaan kaukojunaliikenteen sekaan."

Itse tulkitsin hieman toisin. Minusta Timo P oli varsin maltillinen raideliikenteen suhteen: jutun mukaanhan hän uskoo, että ratikkaliikennettä ryhdytään miettimään vasta vuoden 2011 jälkeen. Tulkitsen tämän niin, että päätös raitioliikenteen toteuttamisesta tulisi 2012-13, mikä voi hyvinkin olla realistinen ajankohta. Jos aiesopimus Tampereen seudun joukkoliikennehankkeista solmitaan 2009, ja 2010-11 laaditaan lähijunaliikenteen ja raitiotien yksityiskohtaiset toteutusselvitykset, ei hirmu paljon aikaisemmin päätöksiä voi edes tehdä. Siispä raitioliikenne Tampereella voisi testiradalla (Vuores-Hervanta tai keskustassa) startata 2015 ja normaali liikenne 2017. Jos pidetään kiirettä, voidaan päästä nopeamminkin ratikan kyytiin.

Lähijunaliikenteen mahtumisen suhteen Timo P on saanut väärää tietoa: nimittäin jos kolmatta raidetta Tampereelta Sääksjärvelle jatketaan Lempäälään asti, voidaan liikennöidä hyvin tiheällä vuorovälillä lähijunia. Läntisintä raidetta käyttäisivät lähijunat ja tavarajunat etelään, keskimmäistä raidetta kaukojunat, jotka tulevat etelästä Tampereelle peräkkäin ennen tasaa (Turun juna saapuu :48, Helsingin IC :52 ja Helsingin Pendolino :57) ja lähtevät taas kuin köyhän talon porsaat etelään tasan jälkeen (Pendolino Helsinkiin :02, IC Helsinkiin :07, Turun juna :11), ja itäisintä raidetta käyttäisivät tietenkin lähijunat ja tavarajunat pohjoiseen.

Nykyisellään radalle mahtuu helposti kerran tunnissa taajamajuna, joka voi pysähdellä Lempäälän ja Tampereen välillä kaikissa taajamissa. Saapumisminuutit nykyisellä taajamajunalla Tampereella ovat :22 ja lähtöminuutit :37. Lisäksi Turun junat voidaan muuttaa nopeiksi taajamajuniksi palvelutason kärsimättä.

Jutussa oli myös aikamoisia virheitä.
Maan hallitus päätti viime vuonna, että vuonna 2011 Tampereen alueella kokeillaan Tampereen alueella nykyraiteilla
ja
Tamperelle on kaavailtu myös niin sanottua pikaratikkaa, joka liikkuisi osittain maan alla. Valtuusto on siirtänyt kalliin suunnitelman, noin 2020-luvulle.

Siis mitään sitovaa päätöstähän ei ole lähijunakokeilusta. Ainoastaan tahdonilmaisu liikennebudjetissa, jos sama hallituskokoonpano jatkaa seuraavalla vaalikaudella. TASE 2025-selvityksessä oli niinikään tahdonilmaisu lähijunakokeilun käynnistämisestä jo "ensi vaiheessa", eli lähivuosina. Aiesopimus kertonee lisää ensi vuonna. Lisäksi en ole kuullut mistään valtuuston päätöksestä, jolla siirrettäisiin tunnelissa kulkevan pikaraitiotien toteutus 2020-luvulle, vaan valtuusto on edellyttänyt selvityksen laatimista, jossa selvitetään pikaraitiotien lisäksi bussiliikenne (ja lähijunaliikenne). Tämä suunnitelma, TASE 2025: suositus joukkoliikennejärjestelmäksi valmistui viime vuoden keväänä.

Suosituksessa suositeltiin siis ensi vaiheessa (2007-15) bussiliikenteen voimallista kehittämistä ja joidenkin lähijunaseisakkeiden rakentamista. Toisessa vaiheessa (2015-20) suositellaan raitiotien rakentamista Tampereen keskustasta Hervannan kautta Vuorekseen. Kolmannessa vaiheessa raitiotietä suositellaan pidennettäväksi lännessä Lentävänniemeen ja tiheähkön lähijunaliikenteen käynnistämistä Nokia-Tampere-Lempäälä.
 
Takaisin
Ylös