Väittämät ettei Helsingin metron kaltaista joukkoliikennejärjestelmää rakenneta enää missään on väärä. Otan tähän esimerkiksi Eurooppalaiset pääkaupungit Amsterdam ja Kööpenhamina.
Tiedätkö, että Euroopassa on avattu kymmeniä raitioteitä sinä aikana kun Amsterdam ja Kööpenhamina ovat tehneet omat metroratkaisunsa? 2000-luvulla on Euroopassa avattu 5 metroa mutta 46 raitiotietä. Tällä ei tietenkään ole mitään merkitystä, koska sinulle käyvät esimerkiksi ne pari oljenkortta, jotka vain löydät.
Olen referoinut nämä molemmat tapaukset omilla nettisivuillani, joten minun on helppo täydentää esittämäsi harhaanjohtava kuva oikeaksi.
Amsterdamissa lähdettin metron rakentamiseen samoihin aikoihin kuin Helsingissä, ja sielläkin hanke saatiin läpi todellista huomattavasti pienemmällä kustannusarviolla. Mutta Amsterdamissa peli pantiin poikki toisin kuin meillä.
Kun nyt rakennetaan uutta metrolinjaa, sitä ei tehdä vanhojen virheiden kaunistelemiseksi, vaan liikenteellisisiin tarpeisiin. Sillä korvataan vilkaassa käytössä olevia lauttayhteyksiä, ei pintaliikennettä eli busseja tai raitioteitä, kuten länsimetron, itämetron ja sinun metrounelmasi tapauksissa. Linjan ennustettu matkustajamäärä on 200.000 matkaa päivässä, neljä kertaa niin paljon kuin länsimetrolla.
Raideleveydet eivät muuten Amsterdamissa vaihtele, vaan radat on rakennettu hyvin ja raideleveys pysyy 1435 millissä.
Kööpenhamina on todellakin hyvä esimerkki - siitä, mitä ei pidä tehdä. Ei sielläkään haluta julkisesti virhettä myöntää, joten metro on siitä päättäneiden poliitikkojen myötätuulessa hinnastaan ja ongelmistaan huolimatta. Onneksi sielläkin toimii pintaliikenne edelleen, joten epäonnistuneesta metrosta ei ole suurta haittaa.
Esittämäsi selitykset siitä, ettei maantasoiselle raitioliikenteelle muka olisi tilaa ovat täysin totuudenvastaisia. Kööpenhamina on säilyttänyt keskustan asemakaavansa samanlaisena kuin se oli silloin, kun raitioliikenne poliittisella päätöksellä korvattiin busseilla. Bussit vievät enemmän tilaa, joten tietenkin raitioverkko olisi mahtunut siihen, mistä se aikanaan purettiin pois, ja se olisi tarjonnut moninkertaisen kapasiteetin busseihin - ja myös toteutettuun metroon nähden.
Kööpenhaminan metron suurin virhe on automatisointi, minkä vuoksi liikenne takkuaa ja hidastelee pysyvästi ja metron kapasiteetti on hintaansa nähden toivottoman pieni. Täysin päin vastoin kuin väität. Junien kapasiteetti on 300 henkilöä, eli ne ovat keskimääräisen nykyaikaisen raitiovaunun kokoisia. Asemat ovat yhden junan pituisia, joten kapasiteettia ei voi kasvattaa. Radan ja asemien hintaa vaatimaton kapasiteetti ei alenna.
Nykyaikaisella raitioverkolla Kööpenhamina olisi saanut rakennetun metron hinnalla paljon laajemman ja tehokkaamman sekä matkustajia paremmin palvelevan raideliikenteen. Mutta kun metron rakentaminen kytkettiin Örestadin alueen tonttimyyntituloihin, oli varaa tehdä kallis virhe.
Antero