Antero postasi grafiikan raitioteiden ja metrojen rakennusmäärästä Euroopassa. Sikäli mikäli se mitään tarkoittaa, niin monet Eurooppalaiset pääkaupungit ovat investoineet metroihinsa paljon Helsinkiä aikaisemmin.
Niin, kuvahan näyttää, että ennen 1980-lukua Euroopassa oli 25 metroa, jotka oli rakennettu 110 vuoden aikana. Ja pelkästään 1890-luvulla avattiin 46 raitiotietä, jotka ovat edelleen käytössä. Se ei tosiaan tarkoita mitään, onko kaupunki pääkaupunki tai jokin muu kaupunki, vaan ratkaisevaa on kaupungin koko. Kaikki Euroopan metrot eivät ole pääkaupungeissa - pitäisikö ne mielestäsi purkaa sopimattomiin kaupunkeihin rakennettuina?
Metroja on sitä paitsi tehty enemmän kuin mitä vääristellyssä grafiikassa näkyy.
Olepa hyvä ja esitä, mikä kuviossa on väärin! Ellet esitä, sinä valehtelet.
Kööpenhaminassa on käyttöönottokokemuksien jälkeen rustattu automaatti toimimaan, eikä alun ongelmia enää esiinny.
Silminnäkijäkokemuksen mukaan väitteesi on väärä.
Onneksi Helsingissä metrosta on alunalkaen tehty sellainen, että lisäkapasiteetti on mahdollinen.
Selitäpä sitten se, miksi länsimetron yhteydessä suunnitellaan kapasiteetin alentamista! En tiedä mistään maailmasta vastaavaa, eli metron laituripituutta halutaan lyhentää. Sen sijaan monissa metroissa, esim. mainitsemassasi Madridissa asemia on jälkeenpäin pidennetty.
Ahdasta Kööpenhaminan metrossa tuskin tulee olemaan pitkään aikaan.
Jälleen silminnäkijäkokemuksen mukaan olet väärässä. Tai sitten tilanne on kehittynyt niin, että ihmiset ovat kyllästyneet täysiin ja epävarmasti kulkeviin juniin ja käyttävät rinnakkaisia bussilinjoja. Tai omia autojaan.
Metro liikennöi 24h/vrk ja automaatti mahdollistaa jopa minuutin tai lyhyemmän vuorovälin.
Etkö edes usko, että Köpiksen metro itse tiedottaisi tämän asian omalta kannaltaan parhain päin? Vuoroväli ei riipu siitä, onko metro automaattinen vai ei, vaan pysäkkiajasta ja maksiminopeuden sallimasta junien etäisyydestä. Alle minuutin voi päästä joukkoliikenteellä siten, että seuraava juna/bussi tulee aina odottamaan pysäkille pääsyä edellisen perään ja pysähtyy siis kahdesti joka pysäkillä. Tiedän, että Köpiksen automaatti pystyy tähän, mutta sitten ei enää puhuta matka-ajoista, ja hankittu vaunumäärä ei riitä täyttämään koko rataa tällä konstilla.
Kööpenhaminan metro on tottakai tilava niin kuin metrot on.
Kiitos Late-:lle hyvästä vertauksesta
Helsingin ei tule lähteä pioneeriksi. Varsinkaan jo valmistuessaan vanhentuneeseen ja alikapasiteettiseen haihatteluun.
Myönnät siis, että Helsinki teki virheen lähtiessään pioneeriksi Valmetin metrojunia ostaessaan? Pitihän niitä ajaa koekäytössä ensin 10 vuotta, vaikka kyse oli 1900-luvun alussa vakiintuneesta eli 70 vuotta vanhasta "haihattelusta". Alikapasiteettia ei todellakaan hankittu, vaan maksettiin maltaita ylikapasiteetista - ja siitä pioneerina olemisesta.
Metro on ainoa kustannys-hyöty -ratioltaan kannattava ja kapasiteetiltaan sopiva.
Siis kannattava, kun kustannukset ovat roimasti hyötyjä suuremmat? Länsimetron kannattavuus on tämänhetkisten tietojen valossa luokkaa 0,6 tai alle. Kapasiteetistakin saadaan sopiva, kun tehdään puolikkaita asemia.
Tiedätkö, että muualla Euroopassa ajetaan raitiovaunuilla 80-90 -metrisiä junia, siis yhtä pitkiä kuin mitä länsimetron kanssa nyt suunnitellaan. Ja vaunuissa on 2+2 istumajärjestys. Länsimetron suunnittelijat vain itse osoittavat, ettei Etelä-Espoossa tarvita mitään metroa, vaan esim.
TramWest on täysin riittävä.
Vain metrolla voidaan saada 200 000 ihmistä joukkoliikenteen piiriin.
Mutta ei Helsingin seudulla, missä vain LIITYNTÄLIIKENTEELLÄ voi saada 200.000 ihmistä käyttämään bussien rinnalla metroa.
Vain metro voi tarjota nopean yhteyden ja lyhyen vuorovälin. Metron vuoroväli on 2-4 minuuttia kun lähijunalla lyhimmillään se on 10 minuuttia.
Vuorovälille ei ole mitään merkitystä sillä, kutsutaanko junaa metroksi vai paikallisjunaksi. Vuoroväli riippuu radan turvalaitteista ja käytetystä huippunopeudesta. Seudun paikallisjunaliikenteessä ei ole mitään tarvetta 2 minuutin vuoroväleihin, minkä vuoksi ei käytetä turhaan rahaa sellaisen mahdollistaviin vuoroväleihin. Eikä ole sitä tarvetta myöskään metrolla, koska nykyinen 4 min riittää hyvin.
Ruuhka-aikaan Helsingin metro on ylikäytössä. On lähes mahdotonta saada istumapaikkaa ja seisoessa hyvä jos mahtuu kääntymään.
Ei ole ylikäytössä. En pidä tavoiteltavana samanlaista ahtautta kuin oikeissa metrokaupungeissa, mutta meillä metro muistuttaa ruuhka-aikaan samaa kuin oikeiden metrokaupunkien väljä päiväliikenne. Siitä huolimatta, että meillä ei ole pitkittäispenkkejä kuten kaikkialla, missä kaikkein kallein joukkoliikenne eli metro on oikeasti tarpeellista.
Se on hyvä että ihmisille on metroasemilla palveluja. Mitä siitä tulisi jos he vielä kauppakasseineen ja muine ostoksineen tunkisivat metroon, siis ruuhka-aikana?
Olen nähnyt aika monen kuljettavan tavaraa metrossa. Ja miksi ei kuljettaisi, kun penkit ovat 2,5 ihmisen istuttavat ja matkustajia on niin vähän, että aina mahtuu. Väljyyshän on se asia, mitä metroon pannuilla suurilla rahoilla on saatu, mutta sinä olet kieltämässä sen?
Antero