Länsimetro

Jos Länsimetrolle ei löydy perusteita, niin tuskinpa Kani löytää yksityisautoilijoille tehtävästä keskustatunnelista senkään vertaa perusteita. Autoilua kun ei kannata vähentää autoilua lisäämällä.Vai?
Ei löydy perusteita ei. Ihan loogista, että sekä keskustatunneli että länsimetro romahtivat samalla viikolla, olivathan molemmat autoilua lisääviä hankkeita, ja ehkä nyt pärjätään ilman keskustatunnelia kun ei tule länsimetroakaan.
 
Espoon kokoomuksen Jukka Mäkelä voisi itse kiirehtiä rahojen etsimistä, jos haluaa metron (eli kehätieinvestoinnit). Valtio on luvannut metroon 30-prosenttisensa siihen aikaan, kun kustannusarvio oli vielä aivan toisesta maailmasta kuin nyt. Lupausta rahoituksesta ei olisi missään tapauksessa tullut, jos oikea hinta olisi ollut tiedossa.
 
Minusta HS voisi ylipäätään skarpata uutisointiaan, jotta se olisi vähän uskottavampaa vapaana tiedonvälityksenä eikä vaikuttamisena.

HS kirjoittaa jatkuvasti valtuuston tekemästä metron rakentamispäätöksestä, vaikka mitään sellaista päätöstä ei ole tehty. Syyskuussa päätettiin valita tunnelimetro Etelä-Espoon liikennesuunnittelun pohjaksi, ja vieläpä ehdollisesti. Oli poliittinen tilanne ja muutaman poliitikon esittämät kommentit mitä hyvänsä, vielä ollaan kaukana rakentamispäätöksestä ja nyt paljon kauempana kuin pari viikkoa sitten.

HS on myös kirjoittanut, että valtio olisi luvannut 30 % eli 90 M€. LVM on kiistänyt sitoutumiset ylipäätään, prosentti ja euromäärä eivät täsmää kumpaankaan syksyllä 2006 esillä olleeseen kustannusarvioon. Eli 430 ilman Koivusaarta ja 452 Koivusaaren kanssa. 90 M€ on 30 % 300 M€:stä, joka on ollut kustannusarvio joskus 1990-luvulla.

Espoon valtuustolle on tänään esitetty tiedonantona sitä, mitä he ovat kuunnelleet jo toista viikkoa radiosta ja lukeneet lehdistä. Kysymyksiä ei ollut lupa esittää eikä vastauksia siis saada. Toimialajohtaja Louko eritteli kustannusnousua tähän tapaan
  • Turvalaitteet 100 M€
  • Automaatti 60 M€
  • Niittykummun asemaan varautuminen 50 M€
  • Yleinen kustannustason nousu 70–90 M€
  • Asemien nykyaikaisuus 20 M€
  • Suunnittelukulut 15 M€
Lisäksi liikennöinti maksaa 18,3 M€ vuodessa. Mikä on muuten enemmän kuin itämetron liikennöinti nykyään, vaikka idässä liikennöidään 21 km ja täällä 13 km. RaideYVA:n aikaan metroliikenne maksoi 9 M€. Näinkö se automaatti säästää kustannuksia?

Antero
 
HS:n Päpä on jäljessä. Odotin häneltä tuollaista artikkelia heti hinnannousu-uutisen yhteyteen, mutta nyt kesti noinkin kauan saada kiinni porukkaa, joka metroa kannattaa. Mäkelän kommentin (itsekin nykyään kansanedustaja) tulkitsen ihan teatteriksi: toki hän tietää, ettei valtio mitään 240 Me metrosta ole maksamassa, mutta tuo on tapa säilyttää omat ja puolueensa kasvot. "Kyllähän me se metro halutaan, mutta kun noi toiset..."

Noista Loukon luvuista nähdäänkin sitten hyvin se, ettei se "luksusmetro" maksa sen enempää kuin tavallinenkaan. 20Me on pikkurahaa tuossa konkurssissa. Myönnätkö, seba?
 
Lisäksi liikennöinti maksaa 18,3 M€ vuodessa. Mikä on muuten enemmän kuin itämetron liikennöinti nykyään, vaikka idässä liikennöidään 21 km ja täällä 13 km. RaideYVA:n aikaan metroliikenne maksoi 9 M€.
Korjaan itseäni tai tarkemmin sanottuna saamaani tietoa. 18,3 M€ ei tarkoittanutkaan liikennöintikuluja, vaan Loukon esittelyssä se oli ”Länsimetron vuosikustannus 30 vuotta 5 %”. En kylläkään saa selville, miten tämä on laskettu. Ainakaan se ei ole Espoon 402,5 M€:n maksuosuuden (72 %) kuoletus 30 vuoden ajalla 5 % korolla, koska se olisi 26,2 M€.

Liikennöintikustannuksia on selvitetty YTV:n tekemässä liikennöintisuunnitelmassa (YTH 14.12.2007), jossa seudun joukkoliikenteen kokonaisliikennöintikustannuksiksi on laskettu 331,5 M€/vuosi. RaideYVA:ssa vastaava luku oli 326,7 M€. Ero on 4,8 M€/vuosi, eli liikennöinti on kallistunut RaideYVA:sta.

Selvitys erittelee Etelä-Espoon linjojen liikennöinnin kustannukset. Nyt laskettu liikennöinnin hinta on 95,6 M€ ja RaideYVA:ssa laskettiin bussiliikennejärjestelmän hinnaksi 116,5 M€. Tämän mukaan liikennöintikuluissa tulisi Espoossa säästöä 20,9 M€ vuodessa. RaideYVA:n metroliikennöinnin hinta oli 94,7 M€, joten Espoon osuus on noussu RaideYVA:sta 0,9 M€.

Mutta näiden lukujen perusteella ei kykene päätymään mitenkään lukuun 18,8 M€/vuosi Espoon kustannuksiksi siitä, että metro rakennetaan Matinkylään.

Antero
 
Niin, voihan busseistakin tehdä raideliikennettä. :)

Puuttumatta siihen, miten tuo toimii jos meille vielä joskus tulee talvi, ihmettelen vain sitä, mitä tuolla voitettaisiin nykyisiin bussikaistoihin verrattuna?

Ehkä yksityisautot pysyy vähän helpommin poissa noilta radoilta? Ja voi ajaa sataa?

Muuten tuntuu että tuollainen yhdistää oivallisesti raideliikenteen varjopuolet bussiliikenteen heikkouksiin :)

- Janne
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Selvitys erittelee Etelä-Espoon linjojen liikennöinnin kustannukset. Nyt laskettu liikennöinnin hinta on 95,6 M€ ja RaideYVA:ssa laskettiin bussiliikennejärjestelmän hinnaksi 116,5 M€. Tämän mukaan liikennöintikuluissa tulisi Espoossa säästöä 20,9 M€ vuodessa. RaideYVA:n metroliikennöinnin hinta oli 94,7 M€, joten Espoon osuus on noussu RaideYVA:sta 0,9 M€.

Mutta näiden lukujen perusteella ei kykene päätymään mitenkään lukuun 18,8 M€/vuosi Espoon kustannuksiksi siitä, että metro rakennetaan Matinkylään.
Voisikohan erot selittää se, että YVA:ssa oli laskettu karkeasti, ja vain vuodelle 2030. YTV:n selvityksessä on eri luvut vuodelle 2015 ja 2030 jolloin metro ulottuisi Kivenlahteen. Väestönkasvu-ennusteet saattavat myös heittää niissä. Sitäkään ei selviä missään, mihin pisteeseen Helsingissä metron liikennöintikustannukset ulotetaan eri vaihtoehdoissa, onko se Ruoholahti, Kamppi, Rautatientori vai mikä?

t. Rainer
 
Amsterdamin, Kööpenhaminan ja Helsingin metrosta.

Antero postasi grafiikan raitioteiden ja metrojen rakennusmäärästä Euroopassa. Sikäli mikäli se mitään tarkoittaa, niin monet Eurooppalaiset pääkaupungit ovat investoineet metroihinsa paljon Helsinkiä aikaisemmin. Siinä missä metroja rakennetaan enimmäkseen pääkaupunkeihin ja raitioverkkoja pienempiin kaupunkeihin, ei mielestäni ole mitään erikoista. Metroja on sitä paitsi tehty enemmän kuin mitä vääristellyssä grafiikassa näkyy.

Mutta se on tietysti hyvä, että täällä foorumilla on kaksi jotka kertovat ketkä ovat hölmöjä, tyhmiä ja päänsisäisen puhdistuksen tarpeessa olevia, niin ei meidän muiden tarvitse ajatella. Pitäisikö esim. Madridin, Pariisin ja Lontoon purkaa metronsa? Onko esimerkiksi tämä tyhmyyttä ja hölmöyttä: http://subway.umka.org/maps/madrid.gif ?

Amsterdamissa metro on toimiva ja integroinnit ratikkaan on tehty toimivasti. Hienoa että verkostoa laajennetaan.

Kööpenhaminassa on käyttöönottokokemuksien jälkeen rustattu automaatti toimimaan, eikä alun ongelmia enää esiinny. Kööpenhaminan metropäätöksen taustalla oli mm. Brescian, Rooman, Milanonon ja Thessalonikin sijoitukset samanlaiseen systeemiin. Onneksi Helsingissä metrosta on alunalkaen tehty sellainen, että lisäkapasiteetti on mahdollinen. Kööpenhaminassa en ole varma tehdäänkö kaksi seuraavaa linjaa samoille junakoolle. Ahdasta Kööpenhaminan metrossa tuskin tulee olemaan pitkään aikaan. Metro liikennöi 24h/vrk ja automaatti mahdollistaa jopa minuutin tai lyhyemmän vuorovälin. Kööpenhaminan metro on tottakai tilava niin kuin metrot on.

Metro on vertaansa vailla oleva kulkupeli. Jos jossain Portugalin nurkassa vedetään raitiokiskoja, on siitä esimerkiksi korkeintaan Turkuun. Enkä tiedä olisiko Turkulaisten viisasta matkia sitä. Helsingin ei tule lähteä pioneeriksi. Varsinkaan jo valmistuessaan vanhentuneeseen ja alikapasiteettiseen haihatteluun. Pääkaupunkiseudun tarve on erilainen kuin kivalta näyttävä esimerkki missä ratikka menee tunneliin.

Helsingin metrossa tehdään päivittäin reilut 194 000 matkaa. Vuodessa matkoja kertyy 56 miljoonaa. Metro on ainoa kustannys-hyöty -ratioltaan kannattava ja kapasiteetiltaan sopiva. Vain metrolla voidaan saada 200 000 ihmistä joukkoliikenteen piiriin. Vain metro voi tarjota nopean yhteyden ja lyhyen vuorovälin. Metron vuoroväli on 2-4 minuuttia kun lähijunalla lyhimmillään se on 10 minuuttia. Ruuhka-aikaan Helsingin metro on ylikäytössä. On lähes mahdotonta saada istumapaikkaa ja seisoessa hyvä jos mahtuu kääntymään. Se on hyvä että ihmisille on metroasemilla palveluja. Mitä siitä tulisi jos he vielä kauppakasseineen ja muine ostoksineen tunkisivat metroon, siis ruuhka-aikana? Saati hitaaseen ja ahtaaseen ratikkaan.

Tänäkin päivänä, joidenkin tahoilta parjattu ja haukuttu Helsingin metro, kerää lähes 200 000 matkaa. Ja meillä täällä Helsingissä on vain yksi metrolinja. Kyllä se vain on niin, että tämän metron vieminen uusille reiteille on parasta palvelua pääkaupunkiseudun joukkoliikenteelle pitkiin aikoihin.
 

Seba, nuo sinun juttusi alkavat kuulostaa jo niin kaistapäisiltä että tuskinpa uskot niihin itsekään. Tai jos uskot, niin ehkä meidän sitten olisi syytä olla tosissaan huolissamme.

Ehdottaisin, että tutustut nyt kaikessa rauhassa esim. tähän topikkiin ihan alusta alkaen ennen kuin jatkat tuota "kommentointiasi".
 
Onko esimerkiksi tämä tyhmyyttä ja hölmöyttä: http://subway.umka.org/maps/madrid.gif ?

Mikähän mahtaa olla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Madridissa metron ansiosta tai siitä huolimatta? Ei taida pärjätä Helsingille. Kaupungeilla on myös melkoinen kokoero. Anterohan on melko selvästi sanonut, että metro soveltuu kaikkein kovimmin kuormitetuille linjoille kovalla kysynnällä. Sinä et ole suostunut sanomaan mikä kysyntä mielestäsi perustelee metron. Sanoisin, että itämetron kysyntä alkaa olla meikäläisillä matkustusväljyyksillä metron perusteleva.

Kööpenhaminan metropäätöksen taustalla oli mm. Brescian, Rooman, Milanonon ja Thessalonikin sijoitukset samanlaiseen systeemiin.

Missähän päin Roomaa ja Milanoa on pienet automaattimetrot, kun en ole vielä kummastakaan kaupungista löytänyt?

Kööpenhaminan metro on tottakai tilava niin kuin metrot on.

versus

Helsingin ei tule lähteä pioneeriksi. Varsinkaan jo valmistuessaan vanhentuneeseen ja alikapasiteettiseen haihatteluun.

Kööpenhaminan metroyksiköiden koko on 2,65 kertaa 39 m. Maksimi junapituus on yksi yksikkö asemien koosta johtuen. Porton metron (pikaratikan) yksikkökoko on 2,65 kertaa 35 m. Maksimi junapituus on tietääkseni kaksi yksikköä eli 2,65 kertaa 70 m. Kumpi onkaan tilava ja kumpi taas potentiaalisesti alikapasiteettinen?
 
Mielestäni seban nimittely kaistapäiseksi ei oikein edusta sitä "asialinjaa", josta täällä on kovasti puhuttu. On nimenomaan olennaista nähdä, että esim. Tukholmassa metroihin on panostettu paljon aiemmin ja Helsinki on, kiitos politrukkien ja riitaisen pk-seudun, jäljessä tärkeistä hankkeista, jotka olisi pitänyt toteuttaa aikaa sitten.
339 olisi voinut puuttua seban argumentteihin eikä lähteä tähän nimittelyyn, sillä se mitä Helsingin metrosta hän totesi, on aivan totta. Metro on Helsingissä nopea, vuoroväliltään tiheä ja ehdottoman luotettava kulkuväline. Vaikka muuta yritetään todistella, voi jokainen nähdä sen Kurvissa aamuisin: isoja massoja valuu metroon, koska ihmiset tietävät, että jos haluaa Kamppiin, Ruoholahteen, niin metro on nopein. Huonolla kelillä ja muutenkin jos liikenne on ruuhkautunutta, kannattaa metro ottaa Rautatientorillekin, koska tunnelin kautta on loistavat mahdollisuudet siirtyä ydinkeskustan tärkeisiin paikkoihin. 195-200.000 tyytyväistä käyttäjää päivässä on vahva todiste ja on aivan totta, että metrot ovat tupaten täynnä. Onneksi metro on kuitenkin suhteellisen tilava ja liikkuu liukkaasti. Minkäänlainen bussijärjestely ei tulisi kuuloonkaan, korkeintaan saksalaismallinen, hiukan kevyempi U-Bahn (ks. Frankfurt U1, U2 ja U3). Muu puhe on epärealistista. Olen ehdottanut aiemminkin, että metronvastustajien pitäisi mennä kaupittelemaan ideoitaan Vuosaareen ja Itäkeskukseen, kuinkakohan moni kaipaa niitä suoria bussilinjoja?
 
Mielestäni seban nimittely kaistapäiseksi ei oikein edusta sitä "asialinjaa", josta täällä on kovasti puhuttu.


Mielestäni kukaan ei ole sebaa nimitellyt kaistapäiseksi, vaan ainoastaan sanonut seban juttujen alkavan kuulostaa kaistapäisiltä.

Ja itse sanon, että kyllä ne jutut on kuulostanut kaistapäisiltä jo alusta alkaen.
 
Takaisin
Ylös