Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö joissakin kaupungeissa (tai kaupunginosissa) oltaisi onnistuttu paremmin kuin joissain toisissa. Ja mitä Etelä-Espooseen tulee, sinne metron kaltainen järjestelmä sopii erinomaisen huonosti, kun lähiöt ovat kahden puolen Länsiväylää. Tämä on tietenkin kaiken joukkoliikenteen ongelma alueella, mutta kevyemmin järjestelmin paremmin hanskattavissa.
Tiiviimpi rakentaminen seuraa Etelä-Espoossa aika tikuasti metroa. Ainoa merkittävä poikkeus on Olari joka on tiivis ja jää sivuun.
Tukholmassa on raideliikenne rakennettu maankäytön yhteydessä. Lontoosta taas ei mielestäni pitäisi puhua edes samassa yhteydessä, koska se on kymmenen kertaa Helsinkiä suurempi kylä.
Ei se saa muodostua esteeksi, että jos vuonna yks ja kaks on rakennettu lähiö, niin sinnekö ei saa tuoda raideliikennettä myöhemmin?
Lontookin alkaa muistuttaa Helsingin seutua kun mennään riittävän kauas keskustasta.
Eipä ole ainakaan Tukholmassa estänyt. Tännehän on muodostunut ulkomaalaisghettoja ja mielestäni useat lähiöt ovat paljon lähempänä "nukkumalähiötä" kuin vaikka Matinkylä tai Tapiola.
Kerrostalolähiöt rakennettiin 60-70-luvulla aikoinaan eri syistä Suomeen kuin Ruotsiin. Suomeen ne rakennettiin maaseudulta kaupunkiin muuttavia suomalaisia varten kun taas Ruotsissa ulkomaisia Ruotsiin muuttavia siirtolaisia varten.
Siis etelä-Espoossa on 2-3 lähiötä jotka eivät ole nukkumalähiöitä.
Ja ovatko helsingin seudun ratojen varren lähiöt sitten mielestäsi jotenkin poikkeuksellisen erilaisia näihin ei-radan varressa oleviin?
Ne ovat yleensä pienempiä ja niissä ei ole niin paljon kauppoja ja muita palveluja eikä oikein työpaikkojakaan kuin nimeksi. Ainoat poikkeukset siis Tapiola, Matinkylä ja Kivenlahti Espoossa, Viikki Helsingissä sekä Vantaanportti ja Hakunila Vantaalla.
Juurihan minä totesin, että useista Etelä-Espoon lähiöistä on paremmat liikenneyhteydet kuin radan varresta. En tiedä, mihin oikein viittaat. Onhan niitä Espoossa autolähiöitäkin, mutta Länsiväylän lähiöt eivät leimallisesti ole sellaisia.
Ok-taloalueet väylän pohjoispuolella (Friisilä, Suomenoja, Eestinlaakso, Latokaski, jne) ovat puhtaita autolähiöitä, ja laajoja sellaisia. Teillä Stokiksessa niitä ei kutsuttaisi tietenkään lähiöiksi (förort) vaan villaområdeksi. Mutta kulkutapa lienee aika tyypillisesti oma auto.
Olisiko sinulla jotain lähdettä, joka kertoisi nimen omaan Kauniaisten olevan ongelma. En minä ainakaan ole koskaan kuullut Kauniaisten vastustavat esimerkiksi raideyhteyksien parantamista.
Vastasin mielestäni kysymykseesi jonka tulkitsin että "miksi ei rantaradan vartta voi rakentaa tiiviimmin", sitä tarkoitin sillä että radanvarsi on sama kuin Granin takapiha. Eivät kauniaislaiset vastusta toisaalta raideyhteyksien parantamista, mutta he eivät halua maksaa siitä mitään, vaan olettvat että Espoo ja valtio maksavat.
Sinulla varmaan oli joitakin tiettyjä kaupunkeja mielessä? Minun on vaikeaa kuvitella suurkaupunkia, jossa ei ole metroa tai "vastaavaa".
Mielestäni pidemmän matkan liikenne on luontevaa koota keskeisellä paikalla olevaan terminaaliin, josta on hyvät yhteydet lähialuelle ja muihin kauempaa oleviin kohteisiin. Lähiliikenteen kanssa tämä on omiaan vain lisäämään vaihtoja ja matka-aikoja.
Tarkoitin ilmansuuntia suurkaupungeissa jonne ei mene metroa. Tukholmassa esim kaakkois-suunnan, kuten Tyresö jne jonne ei mene metroa, kaikki bussit päättyvät Slussenin terminaaliin, ne eivät lähde kiertelemään ympäri kaupunkia, js Slussenin terminaali on kaiken kaikkiaan aika iso. Keskustan pohjoispuolellakin on ymmärtääkseni jokin iso terminaali jonne kaikki Roslagenin suunnan seutubussit kerääntyvät, vai olenko väärässä? Kampin bussiaseman Espoon bussien terminaali vastaa siis näitä.
Kokonaan toinen asia on se, että Helsinki ei ole suurkaupunki eikä siitä luultavasti sellaista koskaan tulekaan.
Ei se sinun Stokiksesi hirveän paljon isompi ole, puolitoistakertainen korkeintaan.
Kyllä monet Helsingin seudun, varsinkin nuoremmat, ja miksei vanhemmatkin asukkaat haluavat nähdä Helsingin jonkinlaisena metropolina. Minusta se on ihan tavoittelemisen arvoista että pienenkin maan pääkaupunki voisi olla aika suuri. Vrt Kööpenhamina, Riika, Wien, Amsterdam. Eikö Helsinki voisi olla niiden kaltainen? Maalaisromantiikan ja alkiolaisuuden perään haikalieville jää joka tapauksessa koko muu Suomi temmellyskentäksi. Suomessa on ehkä poikkeuksellista että Helsinkiä ja helsinkiläisiä vihataan niin paljon tai suhtaudutan väheksyen, johtuen kai siitä että kaupunkilaistumisprosessi on vielä kesken.
Niin, yleisö on väärässä eikä kertakaikkiaan osaa nähdä yhteyksien paranemista? Käsittääkseni Leppävaaran alueella ja esimerkiksi Vantaan linjastouudistuksen yhteydessä vastustus oli enemmän kuin kitinää yksittäisistä linjoista.
Leppävaaran suunnalla kaupunkirata ja liityntäbussit aiheuttivat yllättävän vähän kitinää.
Minä en nyt oikein seuraa ajatustasi. Miten näiden "saarten" asukkaat voisivat muuttaa kulkutapojaan, kun muita yhteyksiä ei ole tai ne lopetetaan nurinasta huolimatta? Ehkä tarkoitus on että siirtyvät pyörän tai henkilöauton käyttäjiksi?
Ne muut yhteydet pitää synnyttää. Kaikki eivät loppujen lopuksi ole menossa joka aamu keskustaan. Keskustaan menijöitä varten raideliikene on paras koska se ei vie katutilaa, ei takertele ruuhkissa eikä saastuta. Jokeri on yksi esimerkki onnistuneesta uudesta ajattelusta. Mutta poikittaisbusseja tarvitaan muillekin yhteyksille kuin yhtä ainoata isoa ympyrää kaupunkia kiertämään.
t. Rainer
