Länsimetro

Selitän sen sillä, että nykyinen metro ei houkuttele lisää käyttäjiä, kuten metromiehet ovat itse antaneet ymmärtää. Täten kasvu ohjautuu henkilöautoihin eli länsimetro lisää autoilua.

Tämän "selityksen" olen luken niin monen monituista kertaa, että se kaipaisi edes vähän perusteluja osakseen. Kaikki "perustelut", joita olen toistaiseksi lukenut on perustunut jonkun mutuiluun aiheesta, josta vain harvoin kirjoittajalla on oikeasti tietoa tai kokemusta.

Ainut paikka missä autoilua ja/tai liikennintiä on oikeasti voitu edes vertailla perustuen edes jonkilaiseen todelliseen tilanteeseen löytyy Itäväylän laidalta. ennen metroa ko. väylällä liikennettä oli reilu 70´000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Metron tultua liikennemäärät suorastaan romahtivat. Vaikka aluelle on rakennettu asuntoja kymmenille tuhansille asukkaille lisää, ei liikennemäärä Itäväylällä ole 25 vuodessa päässyt metroa edeltävälle tasolle, vaan on edelleen reilussa 60´000 ajoneuvoissa vuorokaudessa. 80-luvun alun tasolle arvioiden mukaan tullaan vasta vuoden 2030 paikkeilla olettaen, että Itä-Helsinkiä rakennetaan samaan tahtiin kuin tähänkin asti.

Lisäksi kehottaisin kaikkia katsomaan Anteron tekemää yhteenvetoa länsimetrosta. http://www.kaupunkiliikenne.net/Espoo/index.html

Sitten on pakko huomattaa, että tuo yhteenveto on varsin tarkoitushakuisesti tehty sellaisen kirjoittajan toimesta, joka on hyvinkin valanut itsensä raitiotiehen. Toki osin perustellusti, mutta monilta osin perusteettomasti. Edelleen on huomautettava, että kyseinen kirjoittaja "asiantuntiudestaan" huolimatta on väittänyt toistuvasti, että suora vaihdoton yhteys on aina nopeampi kuin vaihdollinen, vaikka hänelle on "ratakiskosta" vääntämällä väännetty, ettei näin suinkaan ole.
 
Loppujen lopuksi tuo metro on kuitenkin paras ratkaisu vaikkakin kallein mutta sillä ei oo väliä koska kerran ku metro on rakennettu niin ainoat kustannukset ovat huollot jotka ovat edullisia verrattuna tuohon katukuvan vuosittaiseen asfaltin repimiseen ja kiskojen vääntelyyn.

Tämä riippuu monestakin tekijästä. HKL:n nykyisen metron kustannuksista karkeasti puolet on liikennöintiä ja puolet infran (asemat, rata, varikko) ylläpitoa. Jos metroverkkoa laajennetaan merkittävästi vähemmän kuormitetuilla linjauksilla, vain tuo kustannusten liikennöintipuolikas laskee selvästi ja sekin vain siltä osin kuin liikennöinti todella voidaan sopeuttaa kysyntään.

Hyvin karkeana esimerkkinä Länsimetron kuormitus taas Lauttasaaren jälkeen luokkaa puolet itämetron kuormituksesta, jolloin liikennöintikustannukset puolittuvat, mutta infran ylläpito maksanee ratapituuteen nähden suunnilleen yhtä paljon. Tällä tavalla karkeasti arvioiden Länsimetron matkustajasuoritekustannukset (matkustajakilometri, nousu) saattavat siis olla 50% suuremmat kuin itämetrolla. Koko järjestelmälle nousu olisi tosin vain 17% luokkaa, koska kalliimpaa liikennettä on karkeasti kolmannes kokonaisuudesta.

Yllä oleva laskelma sisältää hyvin karkeita oletuksia matkustajakuormituksista, mutta avainasia on se, että hinta matkustajaa kohden nousee selvästi, jos matkustajamäärä pienenee. Tästä syystä metro pysyy kannattavana vain varsin suurilla matkustajamäärillä. Kannattavuuden arviointi edellyttää aina infran ylläpidon huomioimista, koska sen osuus kustannuksista on erittäin suuri. Tästä syystä pelkkiin liikennöintikustannuksiin perustuvat tarkastelut menevät metsään. Niiden avulla laskien yksittäisen bussilinjankin muuttaminen metrolinjaksi kannattaa.
 
^ hyvin sanottu.

Sitten vielä tiedustelisin sellaista että ovatkohan nämä Espoon metron vastustajat mm.GT8N laskenut miten kauan kestää ruuhka-aikana Otaniemestä vaikkapa Kamppiin autolla, dösällä, raitiovaunuliikenteellä tai metrolla? Okei raitiovaunuliikennettä ei ole, eikä tule mutta oletan että vähintään 20min. Autolla riittääkö 30min ja vielä kauemmin aikaa kuluu siihen bussilla.
Länsimetrolla aikaa menee tähän n.10min.

Oletetaan että asut Matinkylässä ja työmatkasi on vaikkapa Hakaniemeen, ei välttämättä aina mutta nyt sitte sateisena syysaamuna, olisi matkustusaika 25-30min. Dösällä tai millään muullakaan välineellä ei tuota matkaa tossa ajassa tehdä, ei edes keskellä yötä.
 
Sitten vielä tiedustelisin sellaista että ovatkohan nämä Espoon metron vastustajat mm.GT8N laskenut miten kauan kestää ruuhka-aikana Otaniemestä vaikkapa Kamppiin autolla, dösällä, raitiovaunuliikenteellä tai metrolla?
RaideYVA:ssa on selvitetty kaikki muu paitsi suorat ratikkayhteydet. Ne taas löytyvät TramWestistä.

Yhteenvetona voi todeta, että metro nopeuttaa Kamppia pidemmälle suuntautuvia metroasemilta alkavia matkoja verrattuna busseihin. Liityntäliikenne pidentää matka-aikoja. Ratikka on Kivenlahden etäisyydeltä hitaampi kuin Länsiväylää pysähtymättä ajava bussi. Autoilu ei juuri pärjää joukkoliikenteelle. Bussit ja autot ajavat rinnan Länsiväylää, mutta aamuruuhkassa bussi voittaa Porkkalankadun liikennevaloissa monta minuuttia.

Antero
 
Sattuuko joku teistä tietämään mikä se minimivuoroväli johon pyritään metron automaattiohjauksella? Onko se yhä 1.5 min joka aiemmin ilmoitettiin, vai onko alettu "luistaa" ?
Kapasiteettilaskelmia on tehty 1,5 min teoreettisella vuorovälillä. Mutta tähän tuskin pystytään ilman kuljettajia. Kööpenhaminassa sitä yritettiin, mutta kun sen pitäminen ei käytännössä onnistunut, siellä on siirrytty 2 min vuoroväliin.

1,5 min vuoroväli toimii Pariisissa metron vilkkaimmilla linjoilla. Siellä on kuljettajat huolehtimassa pysäkkiajoista, siksi 1,5 min. on siellä mahdollinen.

Kertaan vielä, että automaattiajo ja kuljettajattomuus eivät ole samat asiat. Suuri osa nykyisistä metroista ja pikaratikoistakin on tunneliliikenteessä automaattisia, mutta niissä on kuljettaja joka sulkee ovet ja panee junan liikkeelle. Automaattisuus ei ratkaise vuoroväliä, vaan vähentää kuljettajan työtä. Vuorovälin ratkaisee kulunvavonnan tekniikka. Kuljettajattomuus pidentää pysäkkiaikaa ja siten vuoroväliä, vaikka kulunvalvonta sallisikin lyhyemmät vuorovälit. 1,5 min on teoreettinen minimivuoroväli, jos junien huippunopeudet ovat noin 80 km/h. Vuoroväliä rajoittavat kiihdytys- ja jarrutusmatkat sekä junien välinen ajallinen turvaetäisyys. Pariisissa ajetaan osalla linjoista kumipyörin, joilla hätäjarrutusmatka on lyhyempi kuin teräspyörillä. Kumipyörin voi siten olla hieman lyhyempi vuoroväli kuin teräspyörin.

Antero
 
Tämän "selityksen" olen luken niin monen monituista kertaa, että se kaipaisi edes vähän perusteluja osakseen. Kaikki "perustelut", joita olen toistaiseksi lukenut on perustunut jonkun mutuiluun aiheesta, josta vain harvoin kirjoittajalla on oikeasti tietoa tai kokemusta.
Mutuilua on uskomus siitä, että metro vähensi autoilua. Olen linkannut tämän KSV:n tilastoja esittävän kuvan tänne monasti ennenkin. Minkähän tähden tämä ei kelpaa perusteluksi?

Ainut paikka missä autoilua ja/tai liikennintiä on oikeasti voitu edes vertailla perustuen edes jonkilaiseen todelliseen tilanteeseen löytyy Itäväylän laidalta. ennen metroa ko. väylällä liikennettä oli reilu 70´000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Metron tultua liikennemäärät suorastaan romahtivat. Vaikka aluelle on rakennettu asuntoja kymmenille tuhansille asukkaille lisää, ei liikennemäärä Itäväylällä ole 25 vuodessa päässyt metroa edeltävälle tasolle, vaan on edelleen reilussa 60´000 ajoneuvoissa vuorokaudessa.
Niin, luvut menivät nyt vain päin vastoin. Ennen metroa oli vajaa 60.000 ja metron jälkeen 1980-luvun lopulla 70.000. Tänä aikana tilanne on vertailukelpoinen, koska Itä-Helsingin rakenne muuttui vain vähän.

Antero
 
Kapasiteettilaskelmia on tehty 1,5 min teoreettisella vuorovälillä. Mutta tähän tuskin pystytään ilman kuljettajia. Kööpenhaminassa sitä yritettiin, mutta kun sen pitäminen ei käytännössä onnistunut, siellä on siirrytty 2 min vuoroväliin.

Kyselen siksi, että riittäisikö kapasiteetti jos yhdistetyllä itä-Töölö/länsi -metrolla ajettaisiin Vuosaari-Kamppi-Pasila linjalla tarvittaessa pitkilläkin junilla 4 min välein, ja Sipoo-keskusta-Espoo -linjalla vain lyhyemmillä junilla 4 min välein?

Mun logiikan mukaan palvelutaso ei olisi millään reitillä huonompi kuin nyt.

t. Rainer
 
^ hyvin sanottu.
Sitten vielä tiedustelisin sellaista että ovatkohan nämä Espoon metron vastustajat mm.GT8N laskenut miten kauan kestää ruuhka-aikana Otaniemestä vaikkapa Kamppiin autolla, dösällä, raitiovaunuliikenteellä tai metrolla? Okei raitiovaunuliikennettä ei ole, eikä tule mutta oletan että vähintään 20min. Autolla riittääkö 30min ja vielä kauemmin aikaa kuluu siihen bussilla.
Länsimetrolla aikaa menee tähän n.10min.

Bussimatka Otaniemestä(Alvar Aallon puisto) Kamppiin kestää viiden iltaruuhkassa 14-22 minuuttia. Reittioppaan 15 minuutin matka-aika ei toteudu, jos ei ole hyvä tuuri. (Hyvä tuuri: edellä kulkeva bussi kerää matkustajat ja takana tulevan bussin ei tarvitse pysähdellä eikä kukaan osta kertalippuja.)

Aamulla bussimatka Kampista Otaniemeen sujuu useita minuutteja nopeammin eli kestää 12-15 minuuttia. (Reittiopas antaa matka-ajaksi 14 minuuttia.)
 
Viimeksi muokattu:
Mutuilua on uskomus siitä, että metro vähensi autoilua. Olen linkannut tämän KSV:n tilastoja esittävän kuvan tänne monasti ennenkin. Minkähän tähden tämä ei kelpaa perusteluksi?

Miksi yrität rinnastaa sillan ylittävät autojen määrään? Siis yksinkertaisesti tuo ei kerro mitään saatikka, että se todentaisi mitään. Tuolla voidaan yrittää pönkittää omaa agendaa ja varmasti tavalliseen matti meikäläiseen se uppoaakin. Toisaalta mistä tuo kuva on peräisin (siis en tarkoita miltä sivulta, vaan lähdettä ko. tiedolle)?

Niin, luvut menivät nyt vain päin vastoin. Ennen metroa oli vajaa 60.000 ja metron jälkeen 1980-luvun lopulla 70.000. Tänä aikana tilanne on vertailukelpoinen, koska Itä-Helsingin rakenne muuttui vain vähän.

Tuon paperin mukaan Itäväylän päässä liikennettä 2005 oli 59´700 ajoneuvoa per keskimääräinen arkivuorokausi, eli itseasiassa vähemmän kuin sanoin (ennuste vuodeksi 2025 71´000 ajoneuvoa). Kuvassasi palkki näyttäisi olevan samalla tasolla 80-luvun lopulla, kuin se on nytkin. Mistä siis saat tuon 70´000 ja mitä se 70´000 oikeastaan on?
http://www.hel2.fi/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/070100193.pdf
Toisaalta autoilu alkoi vähenemään Itäväylällä jo silloin kun sinne rakennettiin bussikaistat. Seuraava pudotus tuli 72 kun Porvoonväylän ensimmäinen osa valmistui. Sitten jos edetään tuohon esittämääsi 80-lopun tilanteeseen, niin koko itäsektorilla ei ollut 70´000 ajoneuvoa vuorokaudessa saatikka pelkästää itäväylällä. Vertailukelpoisuudesta sanoisin, että se on ajankohta johon asti kaikkialla kantakaupungin rajalla liikenne on noussut ja kaupunginrajalla vielä tätäkin enemmän. Loivinta se kuitenkin on Itäsektorin kohdalla (siis kantakaupungin rajalla).
vuodesta 1971 -> 1989 -> 2005 näyttää siis seuraavalta
Länsisektorissa: 30´000 ->61´000 -> 75´000
Luoteisektori: 95´000 -> 130´000 -> 125´000
Koillisektori: 60´000 -> 125´000 -> 115´000
Itäsektori: 60´000 -> 61´000 -> 60´000
http://www.hel.fi/static/ksv/julkaisut/2006/ksv_julk_2006-3.pdf
(kuva 7 sivu 18)

Tuosta nyt ainakin voidaan päätellä se, että metro ei ole lisännyt autoilua sen enempää absoluuttisesti, kuin suhteellisestikkaan. Mikäli noin olisi, niin itäsektorin liikenne olisi pitänyt lisääntyä absoluuttisesti, niin myös suhteellisesti enemmän, kuin autoilu keskimäärin. Kuitenkin kappalemäärillä mitattuna Itäsektorilla autoilu näyttäisi oleen varsin vakio siitäkin huolimatta, että alueelle on tullut tarkastelujakson aikana liki 100´000 uutta asukasta. Pitää myös huomioida, että tuossa itäsektorin luvuissa on mukana porvoonväylän liikenne (30-35´000 ajoneuvoa vuorokaudessa), joka pääosin kulki Kulosaaren sillan yli 70-luvun alkuun ja jossain määrin aina 70-luvun loppuun asti.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Miksi yrität rinnastaa sillan ylittävät autojen määrään? Siis yksinkertaisesti tuo ei kerro mitään saatikka, että se todentaisi mitään.
Kun käsitellään liikennejärjestelmää ja sen palvelua, puhutaan ihmisistä (paitsi silloin, kun puhutaan tavarasta). Joukkoliikenne ei palvele autoja, vaan autossa matkustavia ihmisiä. Autojen määrä ei ole sama kuin autoissa matkustavien ihmisten määrä.

Toisaalta mistä tuo kuva on peräisin (siis en tarkoita miltä sivulta, vaan lähdettä ko. tiedolle)?
KSV = Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto.

Kuvassasi palkki näyttäisi olevan samalla tasolla 80-luvun lopulla, kuin se on nytkin. Mistä siis saat tuon 70´000 ja mitä se 70´000 oikeastaan on?
Kuten kuvassa lukee, siinä on tilastot Itäväylää käyttävistä matkustajista mitattuna Kulosaaren sillan ylittäjinä. Selitys sille, miksi henkilöautossa sillan ylittävien määrä ei nouse on yksinkertaisesti siinä, että jos matkustajien määrä per auto ei nouse ja kaistojen sekä rajoittavien risteyksien ajoneuvokapasiteetti on jo käytössä, autossa matkustavien liikennemäärä ei nouse vaikka kerrosala (ja asukasmäärä) Itäväylän sektorissa lisääntyisi. Kulosaaren sillan kautta kulkeva liikenne on voinut ja voi kasvaa vain joukkoliikenteenä, oli se joukkoliikenne sitten busseja tai metro.

Itäsektori ja Itäväylä ovat eri asiat. Itäsektorilta pääsee pois Itäväylän lisäksi Viikintietä sekä Kehä I:tä. Kuten hyvin tiedetään, Kehä I on Suomen vilkkaimmin liikennöity tie, ja Itäsektorin liikenteen kasvu on ollut suureksi osaksi Kehä I:n liikenteen kasvua. Sillä suunnalla metrolla ei ole käytännössä mitään merkitystä, joskin joukkoliikenteen käyttäjä ei pääse oikein mihinkään kiertämättä metrolla keskustan kautta.

Tuosta nyt ainakin voidaan päätellä se, että metro ei ole lisännyt autoilua sen enempää absoluuttisesti, kuin suhteellisestikkaan.
Kysymyshän on siitä, vähentääkö metro autoilua vai ei. Länsiväylän suunnasta tehdyt ennusteet osoittavat, että metro EI VÄHENNÄ autoilua, vaan autoilun määrä lisääntyy. Ennusteiden tekijät itse selittävät autoilun lisääntymisen syyksi asukasmäärän lisääntymisen.

Metro ei lisää autoilua, vaan autoilu lisääntyy, koska metro ei vähennä sitä. Ja autoilu lisääntyy niin kauan, kunnes tieverkon kapasiteetti tulee vastaan. Se, että autoilu ei lisäänny sen jälkeen, ei johdu metrosta vaan siitä, ettei rakenneta lisää tieverkon kapasiteettia.

Metron rakentamista haluavat ovat yrittäneet todistella virheellisesti, että heidän itsensä teettämät ja tuloksiltaan epätoivotut ennusteet eivät pitäisi paikkaansa. Perusteluna on esitetty sitä, mitä on tapatunut idässä Vuosaaren metrohaaran rakentamisen jälkeen. Nämä todistelut eivät vaan todista sitä, mitä niillä yritetään todistaa.

Kun Vuosaareen on metron rakentamisen kanssa rakennettu lisää asuntoja, on asukkaiden myötä kasvanut myös matkamäärä. Koska Kulosaaren sillalla ei autoissa matkustaminen voi lisääntyä, matkat ovat kasvaneet vain joukkoliikenteessä. Autoissa matkat ovat kasvaneet pääasiassa Kehä I:llä.

Tilastot 1970-luvun lopulta ja 1980-luvulta Kulosaaren sillalta osoittavat ja ovat ainoa kokemusperäinen pitävä näyttö siitä, mitä tapahtuu, kun bussiliikenne korvataan metron liityntäliikenteellä. Vaikka linkkaamani kuva 1980-luvun lopulta muuta näyttääkin, sanon näiden tilastojen osoittavan, ettei muutos busseista metroliityntään vaikuttanut juuri mitään. 1980-luvun loppupuolen tilastot tosin näyttävät, että vaikutti, eli metro lisäsi autoilua, kun autossa matkustavien määrä on noussut ja samalla joukkoliikenteessä matkustavien määrä on laskenut. Mutta en tulkitse tilastoja osoitukseksi siitä, että metro lisää autoilua – vaikka syytä näyttäisi olevan. :)

Antero
 
Kulosaaren sillan kautta kulkeva liikenne on voinut ja voi kasvaa vain joukkoliikenteenä, oli se joukkoliikenne sitten busseja tai metro.

Kulosaaren sillalta keskustaan näyttää olevan varsin ruuhkatonta aamuruuhkassa, samoin iltaruuhkassa keskustasta Kulosaaren sillalle. Autoilulla olisi siis tiekapasiteetin puolesta hyvin varaa kasvaa siellä.
 
Ja autoilu lisääntyy niin kauan, kunnes tieverkon kapasiteetti tulee vastaan. Se, että autoilu ei lisäänny sen jälkeen, ei johdu metrosta vaan siitä, ettei rakenneta lisää tieverkon kapasiteettia.

Kun tiet ja kadut tukkeutuvat joukkoliikenne juuttuu myös usein samoihin ruuhkiin. Metro ja muut ainakin hankalimmilla alueilla eristettyinä ratkaisuina toteutetut joukkoliikenneratkaisut mahdollistavat joukkoliikenteen toimimisen myös katu- ja tieverkon tukkeutuessa.

Joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisää pitkässä juoksussa se, ettei eristetyillä radoilla liikkuva joukkoliikenne juutu ruuhkiin ja se, että erilaiset raskasraiteet keräävät asemien ympärille tiivistä asutusta, työpaikkoja ja palveluita.

Ilman asemia työpaikat ja palvelut hajaantuvat enemmän kuin rakenteessa, jossa joukkoliikenteen matkustajat luovat asemapisteisiin palveluille mahdollisuuden keskittyä.
 
Kulosaaren sillalta keskustaan näyttää olevan varsin ruuhkatonta aamuruuhkassa, samoin iltaruuhkassa keskustasta Kulosaaren sillalle. Autoilulla olisi siis tiekapasiteetin puolesta hyvin varaa kasvaa siellä.
Tilaa tosiaan on. Junatien suuntaan tulee vähän jonoa.
Mutta senkin voi kiertää ajamalla Pääskylänrinteen kautta.
Jos sitten tilastot osoittavat muuta, havainnoitsijalla lienee paha näköhäiriö.:icon_frown:
 
Tilaa tosiaan on. Junatien suuntaan tulee vähän jonoa.
Mutta senkin voi kiertää ajamalla Pääskylänrinteen kautta.
Jos sitten tilastot osoittavat muuta, havainnoitsijalla lienee paha näköhäiriö.:icon_frown:
Länsiväylälläkin on oivallisesti tilaa kun havainnoi esim. Katajaharjussa tai Särkiniementien sillalla. Pahin näköhäiriö lienee ollut sillä, joka on päättänyt tehdä Porkkalankadun risteykseen ilmeisestikin tarpeettoman bussikaistan, joka ohittaa valoissa pari kiertoa odottavat henkilöautot. Ja kaikkein pahin näköhäiriö ellei peräti sokeus on ilmeisestikin niillä, jotka haluavat tehtäväksi metroa, kun kerran Länsiväylälläkin on tilaa.:icon_frown::icon_frown:

Kun tiet ja kadut tukkeutuvat joukkoliikenne juuttuu myös usein samoihin ruuhkiin. Metro ja muut ainakin hankalimmilla alueilla eristettyinä ratkaisuina toteutetut joukkoliikenneratkaisut mahdollistavat joukkoliikenteen toimimisen myös katu- ja tieverkon tukkeutuessa.
Niinpä juuri. Kyse on vain asenteista. Pannaanko joukkoliikenne kärsimään liian automäärän aiheuttamista ruuhkista vai annetaanko sille oma tila – maan alla, ylpuolella tai pinnalla – jotta edes osa liikenteestä sujuu häiriöittä. Asennevamma on siinä, että autoilun itselleen aiheuttamaa kurjuutta halutaan jakaa myös joukkoliikenteelle, jotta autoilijasta ei tunnu ikävältä ja alentavalta, kun joku menee ohi.

Lisäksi voi todeta, että ruuhkautumisen ongelma on todellisuudessa pistemäinen. Ruuhkan aiheuttaa aina risteys, mitä tämän ketjun pari havainnoitsijaa eivät taida olla huomanneet. Joukkoliikenteen etuus autoiluun nähden hoituu useissa tapauksissa pienin järjestelyin, jotka sallivat joukkoliikenteen ohittaa risteyksen ruuhkan – kuten Länsiväylän päässä. Mutta esim. h58 kärsii pysyvästi henkilöautojen ruuhkasta, kun sen on ajettava ruuhkautuneen Junatien kautta, vaikka yksittäiset henkilöautot voisivat siirtyä ruuhkauttamaan Pääskylänkatua ja Pääskylänrinnettä siinä päiväkodin edessä.

Antero
 
Takaisin
Ylös