...vain itsellesi.
Helsingin seudun liikennejärjestelmä ei ole ainoastaan metrorata ja sen vieressä kulkevan yhden pääkadun autoilu vaan kokonaisuus. Tätä selitetään Espoon metron RaideYVA:ssakin, kun siellä selitetään, mikä on metrohankkeen vaikutusalue.
Liikennesuunnittelun kannalta olisi toki kovin yksinkertaista, jos kaupunkirakenne noudattaisi vain metroradan rakennetta. Eli ihmiset asuvat radan toisessa päässä ja ovat töissä toisessa. Silloin voisi esittämälläsi logiikalla arvioida liikennejärjestelmän ja kaupunkirakenteen suhdetta pelkästään sen perusteella, paljonko matkustetaan metrolla ja paljonko autoilla metron vieressä. Mutta totuus ei ole sellainen.
Liikennejärjestelmä on verkko, ei tähti ja sen sakarat. Liikennejärjestelmään tehdyn muutoksen vaikutusta on arvioitava koko verkolla, ei ainoastaan yhdellä verkon yhteysvälillä tai verkon solmujen välisistä linkeistä muodostuvalla ketjulla.
Jos metro idässä olisi vähentänyt autoilua, se olisi vähentänyt sitä koko liikennejärjestelmässä. Silloin sen olisi täytynyt vähentää sitä myös sillä reitillä, jolla se itse kulkee, ja huomattavasti. Mutta kumpikaan ei tapahtunut. Metron rinnalla kulkeva auton käyttö ei vähentynyt, eikä myöskään koko seudun autoilun osuus vähentynyt, vaan lisääntyi.
Itse selität, että Itä-Helsinkiin on tullut 100.000 asukasta lisää. Jos metro vähentäisi autoilua, näiden asukkaiden pitäisi käyttää enemmän joukkoliikennettä kuin silloin, jos metron sijalla olisi jokin muu joukkoliikenteen muoto – minne sitten nämä ihmiset matkustavatkin. Näin ei vaan ole, kun metrolla ei pääse kuin yhteen suuntaan.
Sama on länsimetron ongelma. Kaikki eteläespoolaiset eivät ole matkalla Helsingin keskustaan, mutta metrolla pääsee vain Helsingin keskustaan. Kun keskustaan menijöiden määrä ei riipu siitä, paljonko ihmisiä asuu muualla vaan siitä, paljonko keskustassa on työpaikkoja, asukasmäärän kasvu ei lisää keskustaan suuntautuvan joukkoliikenteen käyttäjiä, vaikka joukkoliikenne olisi metro.
Linkkaamasi KSV:n julkaisut ja niiden sivut arvioivat liikennettä Helsingin niemen kannalta, ja siellä raportoidaan siitä, miten eri suunnilta liikenne niemelle suuntautuu. Jos arvioidaan liikennettä jonkin muun seudun alueen, kuten Itä-Helsingin kannalta, arvioidaan silloin, miten liikenne suuntautuu eri suuntiin arvioidulta alueelta. Sinä arvioit nyt vain yhtä Itä-Helsingin liikenteen suuntaa ja virheesi on, että väität sen yhden suunnan kuvaavan Itä-Helsingin koko liikennettä.
Toinen väittämäsi on, että autojen ja autossa matkustavien määrällä ei ole mitään tekemistä keskenään. Selvitin jo aiemmin, että ei voida verrata autojen määrää metrojunissa matkustavien ihmisten määrään. Vaan tietenkin on verratta autoissa matkustavia metrossa matkustaviin, vaikka et jostain syystä tätä ymmärrä. Autojen määrän ja autoissa matkustavien määrän välillä on toki yhteys, eli se henkilömäärä, joka yhdessä autossa keskimäärin matkustaa. H:gissä se on luokkaa 1,2 hlö/auto. Eli joka viidennessä autossa on 2 henkilöä, muissa yksi.
Antero