Länsimetro

Espoon nykyisten sisäisten bussien reitit ja aikataulut taas ovat sellaisia että eivät nekään houkuta kuin ns pakkokäyttäjiä.

Järkevämpää olisi ollut sitten keskittyä näiden kehittämiseen kuin tämä järjetön metropuuhastelu, jolle nyt ei todellisuudessa ole olemassa mitään kustannuksiinsa nähden päteviä perusteluja.
 
Järkevämpää olisi ollut sitten keskittyä näiden kehittämiseen kuin tämä järjetön metropuuhastelu, jolle nyt ei todellisuudessa ole olemassa mitään kustannuksiinsa nähden päteviä perusteluja.

Bussien avulla ei muodostu koskaan kunnon joukkoliikennehubeja ja autokaupungissa aluekeskuksetkin tuppaavat vaeltamaan pitkässä juoksussa sinne tänne, kun taas raskaaseen raideliikenteeseen perustuvissa ratkaisuissa aluekeskukset ovat asemilla ja pysyvät paremmin paikallaan.
 
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Siis länsimetro rakennetaan, että sen odotetaan mm. nostavan joukkoliikenteen nykyisiä matkustajamääriä huikeat 0,2 prosenttiyksikköä.
Nykyisetkin Espoon bussit kulkevat lähes ongelmitta Kamppiin kaikkina aikoina (ainakin Friisilästä, Matinkylästä, Olarista ja Haukilahdesta; ainakin oman ja säännöllisen ruuhka-ajan kokemuksen mukaan).
Jos näin, niin metrohankeen hyödyt kustannuksiin nähden joutuvat hyvin outoon valoon. Vantaan kehärata vielä oudompaan ja vieläpä hyvin hämärään valoon (jos kerran vaihtoehtona Vantaan joukkoliikenteen käyttäjämäärää vain 0,2 % nostavalle kaupunkiradalle oli Pääradan veto lentokentän kautta).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Siis länsimetro rakennetaan, että sen odotetaan mm. nostavan joukkoliikenteen nykyisiä matkustajamääriä huikeat 0,2 prosenttiyksikköä.

Niinpä. Idioottien puuhastelua. Länsimetro ja kehärata ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten yksityisautoilua tuetaan tuhlaamalla vähäisetkin joukkoliikennerahat täysin naurettaviin hankkeisiin.
 
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Niinpä. Idioottien puuhastelua. Länsimetro ja kehärata ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten yksityisautoilua tuetaan tuhlaamalla vähäisetkin joukkoliikennerahat täysin naurettaviin hankkeisiin.

Aivan näin. Mutta valitettavasti länsimetro ja metron automatisointi etenevät täyttä vauhtia eli nyt on sopimukset allekirjoitettu Siemensin kanssa:
http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2009/09/lansimetron_automatisoinnista_sopimus_1032207.html
http://www.lansimetro.fi/fi/component/content/432/2
 
Ja muistattekos millainen Rautatientori ja esim. Kaisaniemenkatu (ei silloin taidettu ilmanlaatua mitata) olivat ennen "itämetroa"? Entä kuka muistaa Itäväylän ruuhkat (Herttuaniemestä alkaen)?
Ei se liityntä ole vaikeaa! Emmekä me tavalliset ihmiset kaipaa muuta kuin toimivaa ja luotettavaa joukkoliikennettä. Aikatauluihin kun voi luottaa, sen tuo metro.
Täydellinen, optimaalinen joukkoliikenne on vain asiantuntijoiden unissa. Ei täällä sellaiseen koskaan päästä.
Toisaalta ei Helsingissä kaivata busseja joka ikisesta Espoon kylästä erikseen. Eikä kaivata "parempien espoolaisten" katumaastureitakaan, jotka vievät puolitoista parkkipaikkaa.
Media tekee metrosta mörön, kuten itä-Helsingissä 1982. Mutta mepä potkaisimme sen mörön pois tiehensä.
No, tämä teksti ei tullut tohtorilta eikä professorilta, että jää varmasti noteeraamatta.
 
Ja muistattekos millainen Rautatientori ja esim. Kaisaniemenkatu (ei silloin taidettu ilmanlaatua mitata) olivat ennen "itämetroa"? Entä kuka muistaa Itäväylän ruuhkat (Herttuaniemestä alkaen)?
Täytyy kirjoittaa, kun satun muistamaan ilman, että aika olisi muistoja kullannut. Koska asuin vuoteen 1975 Itä-Helsingissä ja kävin kouluni Kalevankadulla, joten joka päivä näistä kaikista jäi muistoja mieleen.

Rautatientori oli samanlainen kuin nyt, kunnes osa torialueesta rajattiin kävelylle ja kiellettiin autoilta. Mutta busseja siellä on ollut ian kaiken, samoin henkilöautoja, vaikka niiden ajoreitit vähän ovat vaihdelleetkin. Mutta määrä ei, niin paljon niitä on aina ollut kuin on mahtunut.

Itäväylän ruuhkat eivät pahimmillaan alkaneet Hertsikasta, vaan Marjaniementien ja Turunlinnantien yhteisestä risteyksestä itään päin. Risteys kun oli tasoristeys johon kyllä tuli liikennevalot jossain vaiheessa, niin oli paha päästä jonon väliin Turunlinnantieltä. Isä ajoi autolla töihin Hämeentielle ja me lapset päästiin auton kyydissä jatkamaan sitten ratikalla. En osaa vastata, miksi isä ajoi autolla eikä mennyt bussilla, vaikka olisi viereen päässyt. Mutta kun tilanne oli kehnoimmillaan, isä ajoi Viikin kautta, bussit eivät. Sieltä pääsi nopeammin.

Ruuhkat loppuivat, kun metron rakentamisesta saatiin päätös. Ei nimittäin kestänyt kauaakaan kun Itäväylä levennettiin 4-kaistaiseksi siihen Marjaniementien ja Turunlinnantien tasoristeykseen. Olikohan tämä ollut 1967. Muutin Tampereelle 1975, joten en kokenut enää itse, mitä metron liikenteen alkaminen vaikutti olemattomiin ruuhkiin.

Aikatauluihin kun voi luottaa, sen tuo metro.
Täydellinen, optimaalinen joukkoliikenne on vain asiantuntijoiden unissa. Ei täällä sellaiseen koskaan päästä.
Metron liityntäliikenteen vakiokäyttäjänä totean, ettei aikatauluihin voi luottaa. Metro kulkee omia aikojaan, liityntäbussit joitain toisia aikojaan miten milloinkin. Lähtee kyllä Itäkeskuksesta piipillä, ajaa 3 metriä odottamaan punaisiin liikennevaloihin ja pääsee sitten linjalle miten nyt valorytmi osuu. Toiseen suuntaan kotipysäkillä onkin 8 minuutin toleranssi. Joten mitä väliä on metron keskimäärin 4 minuutin vuorovälillä?

Täydellisyyteen ei koskaan päästä, mutta en näe mitään todellista syytä siihen, miksei joukkoliikenne voi toimia täällä yhtä hyvin eli luotettavasti ja täsmällisesti sekä nopeasti kuten se toimii niin monessa muussakin näkemässäni kaupungissa. Tekisi sen liityntäliikenteenkin paljon helpommaksi. Ainoa syy, miksi ei, on halun puute. Tai halu siihen, että joukkoliikenne nimenomaan ei toimi hyvin.

Antero
 
Mitäpä tuohon voi sanoa?
Nykyisen Itäväylän ruuhkat akoivat 60-luvulla viimeistään Meripellontien risteyksestä.
Ja Rautatientori oli täynnä busseja. Nykyäänhän siellä on "bussitonta tilaakin reilusti". Mutta ei ollut ennen metroa.
Jos ja kun liityntä ei toimi kunnolla , ei syy ole metron vaan kenen?
Nykysellä supertietokoneiden aikakaudella ei pitäisi olla mahdotonta tehdä toimivia liityntäaikatauluja.
Halusta se on vain kiinni. Ei se ole metron vika. Kun ei sitten haluta, niin muistakaa, kun seuraavan kerran edustajiamme valitaan!!!
 
Emmekä me tavalliset ihmiset kaipaa muuta kuin toimivaa ja luotettavaa joukkoliikennettä.
Ainoa kikka miten länsimetro saataisiin palvelemaan paremmin kuin idän valmis härpäke, olisi saada kaikille niille asemille, joilla se olisi mahdollista (käytännössä maanpäällisille) liityntäbussit ja metrot saman laiturin ääreen. Jos oikein haluttaisiin, niin metron vuoroväliksi muutettaisiin tasan 10min. ja sama temppu liityntäbusseille, jolloin joka ikisellä metrovuorolla olisi aina odottamassa taattu jatkoyhteys Espoon päässä. Aikatauluja ei tarvitsisi ikinä plärätä, vaan voisi aina opetella bussien lähtöminuutit ja laskea siitä milloin seuraava bussi tulee. Vaihtoon ei kuluisi minuuttiakaan, kun bussi odottaisi vain muutaman metrin päässä junasta.

Ikävä juttu vain, että koko länsimetro ilmeisesti toteutetaan tunnelissa. Vai onko Matinkylän ja Kivenlahden välissä maanpäällistä osuutta (riittäisi jos edes se "täydellinen" vaihtoasema olisi maan päällä) mahdollisesti?

Täydellinen, optimaalinen joukkoliikenne on vain asiantuntijoiden unissa. Ei täällä sellaiseen koskaan päästä.
Tällä asenteella ei takuulla päästäkkään. Eli tyydytään siihen mitä on vaikka voisi olla paremminkin.

Halusta se on vain kiinni.
Tämä on se pitävä totuus.
 
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Aivan näin. Mutta valitettavasti länsimetro ja metron automatisointi etenevät täyttä vauhtia eli nyt on sopimukset allekirjoitettu Siemensin kanssa:
http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2009/09/lansimetron_automatisoinnista_sopimus_1032207.html
http://www.lansimetro.fi/fi/component/content/432/2

Tuo automatisoimissopimus koskee Ruoholahti-Matinkylä-pätkää. Onko nykyisen metron automatisoiminen jo sovittu, vai tarkoittaako tämä sopimus sitä, että se menee myös Siemensille? Voisiko käytännössä automaatin palikat tulla eri toimittajilta eri rataosuuksille?

Kuinka lähellä maksimikapasiteettia nykyinen metro on ruuhkahuipun aikana? Tulee tässä mieleen, että jos automaatin käyttöönotto menee yhtä sujuvasti kuin Kööpenhaminassa, eli alkuvaiheessa vuoroväli on kaikkea kahden minuutin ja kahden tunnin väliltä, niin millainen soppa syntyy? Kööpenhaminassahan järjestelmä oli uusi eikä matkustajamäärät vielä olleet nouseet nykyiselle tasolle ja junatkin taitavat olla pienempiä.
 
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Tuo automatisoimissopimus koskee Ruoholahti-Matinkylä-pätkää. Onko nykyisen metron automatisoiminen jo sovittu, vai tarkoittaako tämä sopimus sitä, että se menee myös Siemensille? Voisiko käytännössä automaatin palikat tulla eri toimittajilta eri rataosuuksille?

Sopimus nykyisen verkon automatisoinnista on allekirjoitettu jo aikaisemmin.
Siemensin järjestelmä on suljettu ja pidän erittäin epätodennäköisenä, että kukaan muu pystyisi siihen turvallisesti sopivia palikoita toimittamaan.
 
Vs: Ruuhkamaksut pk-seudulla, poikittaislinjoistakin vähän

Kuinka lähellä maksimikapasiteettia nykyinen metro on ruuhkahuipun aikana?
Riippuu siitä, mikä lasketaan metrojunan maksimikuormitukseksi. Metron alusta alkaen 6-vaunuisen junan kapasiteetti on ollut 1200 hlö (seisovia 5 hlö/m2) ja ratalaitteiden lyhin vuoroväli 2,5 minuuttia. Siitä tulee 28.800 hlö/h. Huipputunnin liikenne on nykyään noin 12.000 hlö/h.

Mutta HKL:n suunnitteluohje ei nykyään enää hyväksy metrolle 1200 hlö/juna kapasiteettia. Seisomatiheydellä 4 hlö/m2 junan kapasiteetiksi tulee 1020 hlö, mutta esim. Madonnan konsertin liikennettä suunniteltiin 900 hlö:n mukaan (3,2 hlö/m2). Näin laskien tuntikapasiteetti on nyt 21.600 hlö/h. Eli aika kaukana vielä ollaan.

Mutta tilannehan on tarkoitus korjata lyhentämällä junia 4-vaunuisiksi. Minulle ei monien poikkeavien selitysten jälkeen ole selvää, millä vuorovälillä loppujen lopuksi lyhyillä junilla ajettaisiin, mutta 2 minuutin mukaan tuntikapasiteetiksi tulisi 18.000 hlö/h. Tätä pidän realistisena, myös huomioiden tunnin sisällä tapahtuvan vaihtelun, koska 3,2 hlö/m2 on varsin väljää seisomista, joka sietää hyvin hetkellistä huomattavaakin tiivistämistä. Sellainen on toki vierasta Helsingissä, mutta arkea muun maailman oikeissa metroissa.

Kööpenhaminassahan järjestelmä oli uusi eikä matkustajamäärät vielä olleet nouseet nykyiselle tasolle ja junatkin taitavat olla pienempiä.
Junat ovat Köpiksessä nykyaikaisen raitiovaunun kokoisia. Niiden kapasiteetiksi on ilmoitettu 300 hlö.

Antero
 
Takaisin
Ylös