Hajanaisessa rakenteessa yhdyskuntarakenteella on jokin hinta, sanotaan vaikka 100 yksikköä per asukas. Rakenne sisältää talot, tiet ja kunnallistekniikan. Lisäksi yhdyskuntarakenteella on käyttökustannus. Sanotaan nyt vaikka sen olevan 10 yksikköä per asukas vuodessa. Käyttökustannus sisältää lämmityksen, kunnallistekniset palvelut ja liikenteen.
Periaatteessa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen pitäisi vähentää sekä rakenteen hintaa että käyttökustannuksia. Koska on vähemmän teitä, piuhoja ja putkia per asukas ja lyhyemmät matkat joista käyttökuluja maksetaan.
Mutta Espoon metron kanssa näyttää käyvän niin, että yhdyskuntarakenteen hinta onkin tiiviissä rakenteessa suurempi kuin hajanasessa, esimerkiksi 120 yksikköä, ja käyttökustannuksetkin ovat suuremmat, esimerkiksi 13 yksikköä. Tiivis yhdyskuntarakenne on silloin huonompi kuin hajanainen.
Tämä johtuu siitä, että rakennetaan kallis metro joka on vajaakäytössä. Se mitä tiivistämisellä säästetään per asukas on vähemmän kuin mitä metrosta tulee lisää kustannuksia. Tiiviistä rakenteesta voidaan saada harvaa parempi, mutta silloin sen on oltava vielä tiiviimpi, jolloin se käyttää myös kalliin metron kokonaan hyväkseen.
Edellä olevin esimerkkiluvuin ajatellaan vaikka teoreettisesti niin, että tehdään kaikista taloista 2 kertaa korkeampia. Silloin tuplaamme ihmisten määrän, mutta emme tarvitse (tai voi tehdä) lisää teitä, piuhoja ja putkia. Jos siinä 100 yksikössä rakennusten osuus oli 40 ja rakennusten kulutuksen osuus 5, tiivistetyn yhdyskuntarakenteen hinta on 80 yksikköä per asukas ja kulutus 9 yksikköä per asukas. Ja kas, nyt saatiin aikaiseksi niin tiivis rakenne, että siitä tulikin parempi kuin harvasta.
