- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Jollekin pikkupomolle voidaan asettaa tiukat rajat millaista vieraanvaraisuutta sopii tarjota ja ottaa vastaan. Lähinnä siksi että ei herättäisi kateutta muiden joukossa. Mutta moniko pikkupomo on ollut niin rehellien että on antanut vapaaehtoisesti työnantajalleen lentomatkoistaan kertyneet kanta-asiakaspisteet? Eivätkö ne ole lahjontaa kanssa mitä suuremmissa määrin?
Lentoyhtiöiden pisteet ovat lähinnä riesa, eivät etu. Halpoja lentoja löytää nykyään muutenkin, ja ovat helpommin varattavissa ja niissä on vähemmän rajoituksia.
Lähtökohtaisesti verottajan näkemys on, että pisteet ovat työnantajan omaisuutta. Tämä on sikäli aivan oikein, että kun työnantaja maksaa niin edutkin kuuluvat lähtökohtaisesti työnantajalle. Ongelma on, että lentoyhtiöille bonuskortit ovat henkilökohtaisia eivätkä ne suostu erottelemaan työnantajan pisteitä omista pisteistä. Ne omat pisteethän eivät kuulu työnantajalle mitenkään.
No, sanoin siis että lähtökohtaisesti työnantaja omistaa työmatkoista kertyneet pisteet. Firman sisäisellä matkustusohjesäännöllä on kuitenkin mahdollista määrätä että myös työmatkojen pisteet ovat henkilökohtaisia. Tällöin työnantaja luovuttaa omaisuuttaan työntekijöille, ja se on tietenkin rinnasteista palkanmaksuun. Tästä syntyy luonnollisesti velvoite ennakonpidätyksiin ja veronkantoon. Se miten tämä hoidetaan käytännössä pitää vain järjestää lainmukaiseksi, tavalla tai toisella. Se on ongelmallista, koska etu ei synny pisteiden olemassaolosta vaan niiden käyttämisestä. Itsekseen vanhenevat pisteet eivät ole palkkaan verrattavaa etua kenellekään.
Jos työntekijä sen sijaan käyttää firmalta saatuja pisteitä itse eikä ilmoita siitä firmalle eikä verottajalle, jotta ennakonpidätys ja veronkanto voidaan järjestää, niin silloin työntekijä syyllistyy veronkiertoon. Jääkö siitä kiinni vai ei on toinen juttu, mutta kyllä verotarkastuksen yhteydessä riski on ihan todellinen, ja sitten saa syyttää vain itseään ja löyhää moraaliaan, kun napsahtaa isot sakot ja veronkorotus.
Omalta osaltani voin todeta, että olen ratkaissut ongelman käytännönläheisesti. En ole ikinä käyttänyt yhtään lentopistettä mihinkään vaikka minulla on ollut sekä omia että firman pisteitä jonkin verran (ei tosin huimasti, jos oikein muistan, tosin en ole kyllä edes tarkistanut mitä niillä olisi voinut saada). Olen kylmän rauhallisesti antanut niiden vanhentua pistetilille. Maksan mieluummin henkilökohtaisen matkustamiseni itse sen sijaan että venytän sääntöjen rajoja tai edes näen vaivaa erilaisten etuuksien käytön opettelemiseksi. Elämässä on muutakin merkityksellistä kuin etujen perässä ravaaminen, mikä käytännössä tarkoittaa että vaihtaa vapaan ja rajoittamattoman valintamahdollisuuden palveluntarjoajasta riippuvaisuudeksi varsin pienellä hinnalla. Kun tämän tajuaa, on henkisesti vapaa kaikista kytköksistä.
Viimeksi muokattu: