Länsimetro

Kiitos vastauksesta. Itse ajattelin jo suunnitelmavaiheessa, että asemat puolitettiin vain siksi, että kustannukset saataisiin poliittisesti kauniimmiksi ja työt käyntiin. Arvaan lisäksi, että metrotston pöytälaatikon salalokeroissa on kunnolliset asemat jo valmiiksi suunniteltuina.
 
Kiitos vastauksesta. Itse ajattelin jo suunnitelmavaiheessa, että asemat puolitettiin vain siksi, että kustannukset saataisiin poliittisesti kauniimmiksi ja työt käyntiin. Arvaan lisäksi, että metrotston pöytälaatikon salalokeroissa on kunnolliset asemat jo valmiiksi suunniteltuina.
Olet osittain aivan oikeassa. Asemien lyhentämisestä päätettiin hätäisesti keväällä 2008, kun metron yli 800 miljoonan hinta alkoi vaikuttaa siltä, että poliitikot peruvat hankkeen. Hinnasta piti saada 100 miljoonaa pois ja sille piti olla uskottava selitys. Selitys oli, että metro muka halpenee, kun siitä tehdään automaattinen ilman kuljettajia ja asemat voidaan automaatin ansiosta lyhentää.

Lyhyet asemat ovat hieman halvempia kuin pitkät (42,3 M€), mutta kuljettajattomuus maksaa kaikkineen monta kertaa sen, minkä asemien lyhennys kokonaishintaa alentaisi (lehtitietojen mukaan 170 M€). Ja lisäksi lyhentäminen vähentää metron kapasiteettia kolmanneksella. Siis kalliimpi metro ja pienempi kapasiteetti. Lyhyiden asemien edullisuudesta ja metron erilaisista hinnoista voit lukea lisää täältä.

Siemensin automaattitoimituksen vaikeudet ovat olleet tiedossa jo viime syksystä. Espoon louhintoihin olisi pitänyt puuttua silloin heti ja palauttaa suunnitelma pitkiin asemiin. Se olisi ollut järkevää kaupungin ja kaupunkilaisten edusta huolehtimista, jotta kaupungilla on vapaus omalta kannaltaan parhaaseen ratkaisuun eikä mikään rajoita tai pakota kaupungin toimintaa.

Tietenkin asemat voidaan pidentää edelleen. Osa tehdystä louhinnasta vain menee hukkaan ja siten aiheutuu turhia kuluja. Kehäradan glykoolisotkut osoittavat, ettei ole mikään pakko pysyä kerran tehdyissä suunnitelmissa, vaan niitä voidaan aina muuttaa tilanteen mukaan. Kyse on vain siitä, halutaanko toimia yhdellä vai toisella tavalla.

Antero
 
Asemien lyhentämisestä päätettiin hätäisesti keväällä 2008

Tämän takia Seppo Vepsäläisen väittämä siitä, että automatisoinnilla tavoitellaan joustavuutta ratalinjauksissa junien lyhentämisen kautta (ks. automaattimetroketju), kuulosti niin käsittämättömältä. Vaikea uskoa, että hän tosissaan kuvittelisi vaunuparin verran lyhennettyjen junien ja asemien vaikuttavan metroradan linjaamiseen mitenkään merkittävästi. Länsimetron osalta hän sanoikin, että lyhentämisellä ei juuri ollut vaikutusta kun kaavoituspäätökset ja linjaus oli jo tehty ennen sitä. "Joustavammasta" linjauksesta pitäisi siis kai päästä nauttimaan toisen metrolinjan yhteydessä (Vepsäläisen mukaan Kamppi-Pasila-Viikki), mutta länsimetroilun jälkeen hyvin paljon taitaa ehtiä virrata vettä Vantaanjoessa ennen kuin enempiä metrolinjoja ruvetaan pykäämään.
 
Oma käsitykseni on, että Otaniemen aseman pidentäminen onnistuu vain jos joko
a) Tapiolan asema siirretään toiseen paikkaan
tai
b) sallitaan että Otaniemen laituri on hieman mutkassa

t. Rainer
 
Oma käsitykseni on, että Otaniemen aseman pidentäminen onnistuu vain jos joko
a) Tapiolan asema siirretään toiseen paikkaan
tai
b) sallitaan että Otaniemen laituri on hieman mutkassa
En nyt tätä varten ryhtynyt karttoja selaamaan. Mutta mitä tarkoittaa ”toiseen paikkaan”? Normaalimittainen 135 metrin asema verrattuna lyhennettyyn 90-metriseen tarkoittaa, että aseman laitureiden päät ovat 22,5 metriä pidemmällä kuin nykyisessä suunnitelmassa. Kun Tapiolan ja Otaniemen asemien välimatka linnuntietä on noin 1500 metriä, asemien sijainti ei todellakaan ole kiinni 22,5 metristä.

Tiedän kyllä, että S-mutkien vetäminen on ikävää ja olisi kivaa, kun voisi käyttää mahdollisimman suuria kaarresäteitä. Mutta kyllä metrojunissakin kaarresädevaraa on. Kaikki suunnittelu on kompromissien hakemista ihanteiden ja reaalimaailman välillä. Jos metrosuunnittelija ei siihen pysty, niin on väärässä hommassa.

Antero
 
Tiedän kyllä, että S-mutkien vetäminen on ikävää ja olisi kivaa, kun voisi käyttää mahdollisimman suuria kaarresäteitä. Mutta kyllä metrojunissakin kaarresädevaraa on. Kaikki suunnittelu on kompromissien hakemista ihanteiden ja reaalimaailman välillä. Jos metrosuunnittelija ei siihen pysty, niin on väärässä hommassa.
Jos käy tuijottamassa Kontulan ja Puotilan 2-laitureita, niin voi todeta niidenkin olevan kaarteessa. Ei ole aiheuttanut ongelmia. Jos kaarevasta laiturista hakee ongelmaa, niin sellainen voi olla isoksi koettu rako junan ja laiturin kumireunuksen välissä, sekä sisäkaarteen osalta lisäksi kuljettajan peilinäkemä.
 
En nyt tätä varten ryhtynyt karttoja selaamaan. Mutta mitä tarkoittaa ”toiseen paikkaan”?
Alkuperäsiissä länsimetrosuunnitelmissa jossa asemat olivat nykyisen metron kalltaisia pitkiä, Tapiolan asema oli piirretty Heikintorin/Tapiontorin alle. Bussiterminaalin oli tarkoitus tulla Tapiolntorin vanhan pysäköintipaikan kohdalle. Kun tuli tieto että asemat lyhennetän niin se siirrettiin 100-200 m etelämmäs Merituulentien alle, nykyisen läpiajettavan bussiterminaalin alle.
Aseman siirto 200 m pohjoisemmaksi romuttaisi bussiterminaalisuunnitelmat. Toinen juttu on, että jos noin tehdään niin vanha Heikintori voitaisiin purkaa ja tehdä sen paikalle bussiterminaali. Tapiolassa aiotaan muitakin rakennuksia joka tapauksessa purkaa ja rakentaa uusia tilalle eikä suunnitelmat ole vielä lopullisia.

Normaalimittainen 135 metrin asema verrattuna lyhennettyyn 90-metriseen tarkoittaa, että aseman laitureiden päät ovat 22,5 metriä pidemmällä kuin nykyisessä suunnitelmassa. Kun Tapiolan ja Otaniemen asemien välimatka linnuntietä on noin 1500 metriä, asemien sijainti ei todellakaan ole kiinni 22,5 metristä.
Riittääkö 135 m todella kuusivaunuiselle junalle? Eikö pidä olla vähän "jarrutusvaraa" jos oletetaan että sitä automaattiohjausta ei tule?

---------- Viesti lisätty kello 11:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:26 ----------

Jos käy tuijottamassa Kontulan ja Puotilan 2-laitureita, niin voi todeta niidenkin olevan kaarteessa. Ei ole aiheuttanut ongelmia. Jos kaarevasta laiturista hakee ongelmaa, niin sellainen voi olla isoksi koettu rako junan ja laiturin kumireunuksen välissä, sekä sisäkaarteen osalta lisäksi kuljettajan peilinäkemä.

Tässä ketjussa tai vaihtoehtoisesti "Automaattinen metro" ketjussa oli vuosi, pari sitten Late tai jooku muu joku HKL:llä töissä olevista kirjoittajistamme kommentoinut että uusien direktiivien mukaan asemien pitää olla suorassa juuri sen raon vuoksi.

t. Rainer
 
Suora asema tai ei, tuskin Tapiolankaan aseman uudelleensijoittaminen vielä tässä vaiheessa ihan tyhmää olisi, jos sillä voitaisiin ehkäistä yksi todella nolo moka. Kyse on kuitenkin pitemmästä kuin vain muutaman vuoden metrokäytöstä. Jos nyt niin kävisi, että louhintaa olisi ehditty jo tarpeeksi Tapiolan alla suorittaa, niin ei kai niistä liityntäparkkihalleistakaan haittaa olisi? Muutamat kymmenet miljoonat tässä konkurssissa on kärpäsen surinaa.
 
Jos käy tuijottamassa Kontulan ja Puotilan 2-laitureita, niin voi todeta niidenkin olevan kaarteessa. Ei ole aiheuttanut ongelmia. Jos kaarevasta laiturista hakee ongelmaa, niin sellainen voi olla isoksi koettu rako junan ja laiturin kumireunuksen välissä, sekä sisäkaarteen osalta lisäksi kuljettajan peilinäkemä.

Ei aseman sijainti kaarteessa todellakaan ole mikään ongelma, jos siitä ei sellaista ehdoin tahdoin haluta tehdä. Esimerkiksi Tukholman Tunnelbanan T-centralen asema on aikamoisessa kaarteessa ja kyse on Tunnelbanan vilkkaimmasta asemasta.
 
Suora asema tai ei, tuskin Tapiolankaan aseman uudelleensijoittaminen vielä tässä vaiheessa ihan tyhmää olisi, jos sillä voitaisiin ehkäistä yksi todella nolo moka. Kyse on kuitenkin pitemmästä kuin vain muutaman vuoden metrokäytöstä. Jos nyt niin kävisi, että louhintaa olisi ehditty jo tarpeeksi Tapiolan alla suorittaa, niin ei kai niistä liityntäparkkihalleistakaan haittaa olisi? Muutamat kymmenet miljoonat tässä konkurssissa on kärpäsen surinaa.

Tuo on totta kanssa, Tapiolan liikekeskuksen alle ollaan louhimassa samaan aikaan metron kanssa valtava monikerroksinen parkkihalli minne länsimetron tunnelin vanhempien suunnitelmien mukaan piti tulla. Eli käytännössä Tapiolan aemaa ei voi siirtää enää, ellei sitten tulisi parkkihallin pohjoispuolelle jonnekin uimahallin-kulttuurikeskuksen muodostamalle linjalle. Tai sitten Otaniemen asema pitää siirtää tai sitten koko Otaniemi tiputetaan pois ja jätetään Raide-Jokerin palveltavaksi, mutta siitä vasta ilo tulisi :D

t. Rainer
 
Kohta olemme "viisaampia" näiden asioiden suhteen.

HKL:n johtokunta on vaatinut laitosta esittämään tässä kuussa laskelman siitä, mitä pidempien asemien tekeminen maksaisi ja miten paljon metrohanke siksi mahdollisesti viivästyisi, ja millaiset taloudelliset vaikutukset viivästyksellä olisi.

Metrokioskissa saattaa hieman tuskanhikeä pukata kun mustaa yritetään selittää valkoiseksi.
 
Metrokioskissa saattaa hieman tuskanhikeä pukata kun mustaa yritetään selittää valkoiseksi.

Eikö Otaniemi liene ainoa asema, jossa pidentäminen aiheuttaisi kommervenkkejä? Suunnitelmista katsoen kaikki muut asemat ovat molemmista tai ainakin toisesta päästään suoralla. Korkeussuunnassa voi tietysti tulla kallioperän suhteen tms. jotain vaikeuksia, mutta aika marginaalisilta nekin vaikuttavat verrattuna nyt vaikka Kluuvin ruhjeen pakastetunnelointiin. Kehäradallakin on tullut odottamattomia hankaluuksia kallioperästä johtuen (siis muutenkin kuin glykolisieppojen pöpöjen takia), vaikka siellä louhitaan suunnitelmien mukaan.
 
Riittääkö 135 m todella kuusivaunuiselle junalle? Eikö pidä olla vähän "jarrutusvaraa" jos oletetaan että sitä automaattiohjausta ei tule?
Se on riittänyt jo 1970-luvulta lähtien – siis Helsingissä. Muualla maailmassa metroja on ollut jo 1800-luvulla. Helpompaa, kun ei ole ongelmia automaateista.

Muuten: Kivenlahden jatkosuunnitelmassa tunnelilinjaus on tehty 135 metrin mukaan.

Antero
 
Metrokioskissa saattaa hieman tuskanhikeä pukata kun mustaa yritetään selittää valkoiseksi.

No jaa. Eiköhän tämä mene vanhalla rutiinilla, onhan siellä kokemusta näistä.

Minä veikkaan lopputuloksen olevan, että johtokunnalle annetaan selvitys, jonka mukaan asemien pidentäminen aiheuttaa suuret tekniset haasteet, valtavat kustannukset ja hirvittävät viivästykset. Edelleen johtokunnalle kerrottaneen, että länsimetron liikenteen aloittamisen viivästymisestä aiheutuisi hirvittävän suuret extrakustannukset. Tämän jälkeen johtokunta sitten hyväksyy kiltisti sen, mitä ikinä heille esitetäänkään hyväksyttäväksi.

Mikä tahansa muu ratkaisu olisi todella poikkeuksellinen.
 
Riittääkö 135 m todella kuusivaunuiselle junalle? Eikö pidä olla vähän "jarrutusvaraa" jos oletetaan että sitä automaattiohjausta ei tule?

Kyllä se sinänsä riittää. Vaikka nykymetron asemien laituripituudet ovatkin vaihtelevasti jonkin verran tuota 135 metriä pitempiä, niin esimerkiksi Kalasatamassa ja Siilitiellä on juuri nyt rakennustöistä johtuen tilanne, jossa nuo ylimääräiset pelivarat ovat poissa pelistä, eikä siitä kovin kummoista dramatiikkaa aiheudu.

Ja Länsimetroonhan tullevat ne laituriovet joka tapauksessa, joten pysähtymisen täytyy niidenkin takia onnistua tismalleen.
 
Takaisin
Ylös