Minusta Länsiväylän bulevardisoinnilla ei ole mitään tekemistä metron kanssa. Kuten tiedetään, autojen määrä ei metron myötä muutu miksikään. Tai jos muuttuu, ehkä nousee eli Ruoholahden liikennevalojen jono vähän pitenee.
Vaikeasti ymmärrettäviä tosiasioita ovat, että moottoritien kapasiteetti on surkea hintaansa ja kokoonsa nähden, että henkilöautoliikenteen maksimikapasiteetti on nopeudessa 50–60 km/h ja että liikenteen määrä Länsiväylällä säädetään Ruoholahden liikennevaloilla kaistamäärästä riippumatta. Bulevardisoinnin idea on, että leikataan turha 80–100 km/h nopeudella tapahtuva ajaminen Lauttasaaren kohdalla, jolloin nykyisen motrarin varret voidaan rakentaa. Eli rakennuskelpoista maata syntyy periaatteessa muutaman liikennemerkin hinnalla.
Bulevardisointi ei vaiktua Länärin ajoaikaan aamuruuhkan suuntaan. Iltaruuhkaan ja muun ajan liikenteeseen se vaikuttaa. Kolmen kilometrin matkalla peräti 45 sekuntia. Kukaan ei aja autollaan Espoon ja Hesan väliä alle minuutin tarkkuudella. Mutta niinhän se tietenkin on, että sillä ei ole mitään väliä, miten monta minuuttia metro ja liityntäliikenne pidentävät joukkoliikennematkustajan aikaa, mutta autoilijan aikaan ei voi puuttua.
Eikä bulevardisointi ole pelkästään Länsiväylän ja Lauttasaaren juttu. Samaa potentiaalia on muidenkin motareiden kanssa. Ja sielläkin ihan metrosta riippumatta. Itäväylän kanssa bulevardisointikysymys lienee vähän irrelevantti, kun rakennusmaalle ei ole menekkiä. Valmiit tontit ovat vuosikymmenet tyhjillään. Suuri osa Itäväylän välittömästä alueesta on vajaakäytössä tai sellaisessa toiminnassa, jota tehdään halvalla maalla, jolle ei oikein ole muuta menekkiä. Jopa Itäkeskuksen vieressä on uusia toimitiloja ja pysäköintilaitoksia tyhjillään, ollut jo ainakin sen ajan kun itse olen vieressä asunut. Metro liittyy Itäväylään kuten Kani kirjoitti: ei ole tehnyt sitä, mitä sen väitetään tekevän.
Antero
