Pitäisikö kaikille raitioverkon laajennuksille laskea investointiin mukaan raitiovaunuvarikon osuuksia? Pitäisikö vielä laskea mukaan kaluston hankintahinta? Näinhän tehdään esimerkiksi Ranskassa ja Tampereella. Vertailtavuuden vuoksi on minusta luontevampaa laskea operointikustannukset samansisältöisinä ei joukkoliikennemuodoille.
Minun mielestä varikko on syytä laskea investointeihin ainakin esisuunnittelu- ja yleissuunnitteluvaiheessa. Kun arviodaan hankkeen hyödyllisyyttä yleensä, silloin ei tulisi välittää erilaisista rahoitusjärjestelyistä tai itse toiminnan aikaisesta rahaliikenteestä. Varikko on jotain, jonka on pakko olla olemassa ennen kuin liikenne voidaan aloittaa ja siksi se on osa ratajärjestelmää. Se on siis selvästi osa alkuinvestointia riippumatta siitä, millä tavoin se rahoitetaan. Olisikohan hankesuunnitteluvaihe sitten se oikea paikka miettiä, millä tavalla varikkoasia järjestetään, eli tarvitaanko oma varikko, vai voidaanko hyödyntää jotain muuta varikkoa ja miten tämä jakaa kustannukset itse liikennöintivaiheessa. Ainakin Tampereen osalta on vielä kokonaan päättämättä, miten raitiotie ylipäätään organisoidaan. Ainoastaan kaupunginhallitukselta on ponsi, että rahoitus- omistus- yms. järjestelyissä tulisi olla innovatiivisia. Eli loppupeleissä voi käydä niinkin, että kaupunki ei investoi suoranaisesti penniäkään raitiotiehen ja kaikki kulut ovat kaupungin kannalta juoksevia.
Sama logiikka pätee periaatteessa vaunuihinkin, mutta siinä on sellainen ero, että vaunut on kuitenkin mahdollista myydä myöhemmin, jos liikennettä supistetaan. Raideliikenteen varikko on kuitenkin kiinni jossain rataverkossa ja vain poikkeustapauksissa varikkoa voi käyttää jokin muu taho. Bussiliikenteessä tämä on toisin, kun varikot eivät ole kiinni missään tietyssä linjassa tai linjastossa. Varikon voi myydä tai vuokrata vallan mainiosti jollekin toiselle operaattorille ja vapaata varikkotilaa saa käsittääkseni vuokrattua vapailta markkinoilta aika helposti. Jako kiinteisiin ja juokseviin kustannuksiin on veteenpiirretty viiva ja juuri raidekalusto ja varikot yleisesti jäävät tuonne rajamaastoon.
Länsimetro Oy:tä ei kannata tähän sotkea alunperinkään. Se vain sekoittaa asioita, sillä Länsimetron kustannukset ja Länsimetro Oy:n kustannukset ovat kaksi eri asiaa. Yhtiö on vain käytännön järjestely. Se on rakentanut radan ja perii aikanaan radankäyttömaksuja HSL:tlä ja näin maksaa radan rakentamisesta syntyneet kustannukset. (tai näin ainakin olen itse käsittänyt) Jos jokin osa Länsimetrosta päätetäänkin toteuttaa jotenkin muuten kuin Länsimetro Oy:n kautta, oli se vaikka varikko tai joitain muuta, niin ei siitä itse Länsimetron rakentamiskustannukset mihinkään muutu. Voihan jopa olla, että Länsimetro Oy lopetetaan. Eli HKL:n metroyksikkö siirrettäisiin tavalla tai toisella Helsingin ja Espoon yhteishallintaan, HKL ostaisi Länsimetro Oy:ltä sen omistaman radan ja saamallaan rahalla Länsimetro Oy maksaisi lainansa pois ja yhtiö voitaisiin lakkauttaa. Pitäisikö tässä tilanteessa ajatella, että Espoo olisi saanut Länsimetron ilmaiseksi? Tavallaan olisi, sillä Espoo ei olisi nyt maksanut penniäkään metrosta, se ainoastaan maksaisi HSL:lle korvauksia.
