Länsimetro

Hmm. Uskoisko tuota kaikkea?

No miksei, jos luet ajatuksella tämän jutun, niin huomaat, että Pohjola ei suinkaan väitä, että metrosta olisi tulossa vaarallinen, vaan että tämän asian suhteen on paljon avoimia kysymyksiä eikä ole tyydyttävällä tavalla selitetty, että turvallisuusasiat olisi hoidettu kunnolla. Uutisen varsinainen pihvi on mielestäni siinä, että evakuointilaitureiden riittävästä leveydestä ei syntynyt yksimielisyyttä HKL:n ja pelastuslaitoksen välillä ja asian ratkaisi HKL:n hyväksi maallikot, tässä tapauksessa Länsimetron hallitus. Voihan olla, että HKL oli oikeassa ja pelastuslaitos väärässä, mutta varsinainen epäkohta onkin siinä, että metroon liittyviä asioita hoidetaan todella vastuuttomalla tavalla. Ikävä sivumaku tulee siitä, että Pekka Sauri lupasi Helsingin kaupunginvaltuustolle, että nimenomaan pelastuslaitoksen mielipidetta kunnioitetaan.

Meillä on olemassa oikein virasto nimeltään Trafi, joka vastaa liikenneturvallisuudesta ja joka arvioi tämäntapaisia asioita vaikkapa rautateiden osalta. Trafi vastaa jopa yksittäisten henkilöautojen katsastuksen järjestämisestä, mutta ei metrosta. Normaalimaailmassa tuollekin asialle saataisiin Trafilta siunaus, joka joko selvittäisi asian itse tai tarvittaessa tilaisi tarpeelliset selvitykset ulkopuolisilta. Tähän malliin esimerkiksi STUK valvoo Olkiluodon ydinvoimalatyömaan valmistumista: suunnitelmat lähetetään STUK:in hyväksyttäväksi, joka tarvittaessa tilaa rakentajan laskuun lisäselvityksiä, jos talon sisällä ammattitaito ei riitä.

Henkilöauto ja sen katsastus onkin aika huvä vertailukohta. Tämänhetkinen tilannehan on sama kuin henkilöauton omistajan, joka väittäisi, että ei hänen autoaan tarvitse katsastaa, koska kyllä hän on hoitanut autoaan ja kaikki on kunnossa. Pointti on, että voihan asia tosiaan olla niin, että autonomistaja on hoitanut kaiken niin kuin pitää, mutta siitä ei ole mitään varmuutta. Siksipä liikenneturvallisuuden nimissä kaikki autot katsastetaan. Yksinkertaisesti metrokin pitäisi katsastaa, eikä sen korvikkeeksi käy, että maallikoista koostuvat hallitukset ja lautakunnat siunaavat jälkikäteen HKL:n tekemiset. Toivottavasti HKL on hoitanut hommansa kunnolla, mutta tästä asiasta pitäisi saada varmuus.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:25 ----------

Ikään kuin disklaimerina lisättäköön, että en ole lukenut HBL:n alkuperäistä artikkelia, vaan pelkästään Tommy Pohjolan blogipostauksen. Käsittääkseni siinä on alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan Pohjolan kääntämänä.
 
No, esim. juniin on tulossa sprinklerit, joten sammutustyö alkaa välittömästi.

Tuleeko? Kuinka paljon vettä junan pitää kuljettaa mukanaan tankeissa, jotta sitä on riittävästi uhkaavan palon sammuttamiseen? Mihin sprinkleritankit sijoitetaan?

Luvalla sanottuna on kyllä ensimmäinen kerta kun kuulen sprinklatuista metrojunista. Ehkä en sitten ole riittävän perillä maailmanmenosta...?
 
Luvalla sanottuna on kyllä ensimmäinen kerta kun kuulen sprinklatuista metrojunista. Ehkä en sitten ole riittävän perillä maailmanmenosta...?

Pelastuslaitos vaatii, että metrojunat olisi sprinklattava. HKL taas vastustaa, mm. koska Roihuvuoren sirojen siltojen kantavuuden vuoksi mukana kuljetettava vesi vähentäisi junissa sallittua matkustajamäärää (ja toki sprinklaaminen toisi lisäkustannuksenkin). En tiedä, yrittääkö pelastuslaitos tässä edistää asiaansa kertomalla mediassa junien sprinklaamista totuutena.
 
Tuleeko? Kuinka paljon vettä junan pitää kuljettaa mukanaan tankeissa, jotta sitä on riittävästi uhkaavan palon sammuttamiseen? Mihin sprinkleritankit sijoitetaan?

Luvalla sanottuna on kyllä ensimmäinen kerta kun kuulen sprinklatuista metrojunista. Ehkä en sitten ole riittävän perillä maailmanmenosta...?

Kuten raamatussa sanotaan, isien pahat teot kostetaan kolmanteen polveen... Tässä on kyse suunnilleen tästä. Valmetin alumiinirakentamisosaamisen mainostamiseksi metron sillat on rakennettu hyvin siroiksi, mikä rajoittaa metrojunien akselipainoja. Siksipä ei sprinklereiden tarvitsemaa vettä voida kuljettaa mukana. Samoinhan piti hylätä sekin ajatus, että jos metrojunien kapasiteetti alkaisi tulla vastaan, junat voitaisiin kalustaa seinänvierustapenkein kuin metrojunat maailmalla, jolloin junaan sopisi enemmän seisojia. Tuli taas akselipainot vastaan.
 
Millaiset pelastuslaiturit kehäradalle on tulossa?

Kai nuo Roihupellon sillat menevät remonttiin jossain vaiheessa? Jos vaunumäärä pienenee länsimetron myötä, kestää sillatkin kappas kappas kahta vaunua enemmän painoa. Minä en tiedä minne vesitankit on tulossa. Toivottavasti sprinklerisysteemistä tulisi kuitenkin sellainen, ettei koko junaa tarvitse suihkuttaa, vaan että sprinklerisysteemi kastelee vain sen osan missä paloa havaitaan. Junathan voisivat vaikka vetää vesivaunua perässään! Sen kun ei tarvitse osua laituriovien kohdalle :D
 
Millaiset pelastuslaiturit kehäradalle on tulossa?
Aivan samanlaiset kuin pisaraankin, eli ei mitään. Radat on suunniteltu kuljettaja-ajolle, joten niiden lähtökohtana on se, ettei jatkuvaa pelastuslaituria tarvita.
Kai nuo Roihupellon sillat menevät remonttiin jossain vaiheessa?
Sillat ovat muutama vuosi sitten peruskorjattu, joten seuraavaan remonttiin lienee 30 vuotta.
Jos vaunumäärä pienenee länsimetron myötä, kestää sillatkin kappas kappas kahta vaunua enemmän painoa.
Ei ihan toimi. Otetaan esimerkki. Kuuden vaunun mittaisen sillan jänneväli on kaksi vaunua (maatukien välissä siis kaksi jalkaa). Sillalla on pysähtyneenä kuusivaunuinen juna. Jokaisella jännevälillä on sama kuormitus. Vastaavasti jos samalla sillalla on nelivaunuinen juna, on yksi jänneväli ilman kuormaa, mutta kahdella muulla jännevälillä on edelleen sama kuorma. Ja tämä on se sama kuormitus jota ei voi ylittää, sillä sillan jännevälien kantavuus ei ole muuttunut mihinkään.

Juna voi kyllä olla nykyistä lyhempi, muttei painavampi, sillä sillat on suunniteltu vaunujen nykyisille akselipainoille.
Minä en tiedä minne vesitankit on tulossa.
Eikä varmaan tiedä kukaan muukaan.
Toivottavasti sprinklerisysteemistä tulisi kuitenkin sellainen, ettei koko junaa tarvitse suihkuttaa, vaan että sprinklerisysteemi kastelee vain sen osan missä paloa havaitaan.
Tämä riippuu siitä, minkälaiseksi sammutusjärjestelmä suunnitellaan ja kuinka se toteutetaan.
Junathan voisivat vaikka vetää vesivaunua perässään!
No ilman muuta! Junia voisi samalla vetää myös automaattihöyryveturi.
 
Luvalla sanottuna on kyllä ensimmäinen kerta kun kuulen sprinklatuista metrojunista. Ehkä en sitten ole riittävän perillä maailmanmenosta...?

Kuulostaa minustakin todella oudolta. En näin äkkiseltään pidä toteutuskelpoisena.

Minusta vaikuttaa vähän siltä, että tässä tulee käymään sillä tavalla, että Siemens rakentaa automaattinsa valmiiksi ja saa siitä sen summan, jota se jälkikäteen kehtaa pyytää, mutta käyttölupaa ei tule koskaan ja kuljettajat jäävät metroon.

Huomasitteko muuten Hbl:stä sen tikasasian? Vanhoissa junissa kuljettaja tuo ne tikkaat. Mikä kuljettaja? (Ja kauanko kestää tuoda tikkaat joka ovelle tai edes joka vaunuun?)
 
Uutisen varsinainen pihvi on mielestäni siinä, että evakuointilaitureiden riittävästä leveydestä ei syntynyt yksimielisyyttä HKL:n ja pelastuslaitoksen välillä ja asian ratkaisi HKL:n hyväksi maallikot, tässä tapauksessa Länsimetron hallitus. Voihan olla, että HKL oli oikeassa ja pelastuslaitos väärässä, mutta varsinainen epäkohta onkin siinä, että metroon liittyviä asioita hoidetaan todella vastuuttomalla tavalla. Ikävä sivumaku tulee siitä, että Pekka Sauri lupasi Helsingin kaupunginvaltuustolle, että nimenomaan pelastuslaitoksen mielipidetta kunnioitetaan.
Olen samaa mieltä, vaikka oikeastaan ei se ole väärin, että maallikot päättävät, vaan se, että ne jotka luulivat päättävänsä ja joiden lakiemme mukaan pitää päättää, eivät päättäneet.

En epäile, etteivätkö luottamusmiehet olisi päättäneet yhtä hyvin kapeasta pelastuslaiturista tai vaikka tunnelista ilman pelastuslaituria, jos niin olisi esitetty. Mutta on demokratiamme ja lakiemme pilkkaamista pettää lautakuntia ja valtuustoa sanomalla, että päätätte 714 miljoonan hintaisesta metrosta jossa on 1,6 metrin pelastuslaituri, mutta päätökseen ei kuitenkaan kirjata tätä eikä 1,6 metrin laituria ole aikomus myöskään tehdä.

Kysyin itse kaupunkisuunnittelulautakunnassa, onko lautakunnan esityksessä kaupunginhallitukselle 1,6 metrin pelastuslaituri, vaikka hankesuunnitelman kuvassa on 1,2 metriä. Ja vastus oli, että on 1,6 metriä, kuvassa on virhe ja se korjataan. Jos minulle olisi sanottu, että ei korjata kuvaa ja pelastuslautakunnan lausunnosta huolimatta laiturin leveys on 1,2 metriä kuvan mukaan, olisin tehnyt muutosesityksen: Päätökseen lisätään lause: Pelastuslaiturin leveys on 1,6 metriä pelastuslautakunnan lausunnon mukaan ja muu tieto kuten hankesuunnitelmassa esiintyvä 1,2 metriä on väärin. Olen aivan varma, että tämä muutos olisi mennyt läpi siten, että asian juuri luvannut esittelijä olisi ottanut sen omaksi esittelyn muutoksekseen. Aivan samalla tavalla valtuustolle asiaa esitellyt Sauri esitteli asiaa valtuustossa ja vastasi vielä valtuutettu Koskiselle, joka kysyi asiaa erikseen kuten minäkin kysyin.

Minun oikeustajuni mukaan tämän jälkeen eivät Länsimetro Oy:n hallitus, VTT:n konsultit, pelastuslaitoksen henkilöt tai Pekka Sauri enää voi käsitellä asiaa ja muuttaa laiturin leveyttä. Sillä valtuuston tahto oli 1,6 metrin laituri, ja jos leveyttä muutetaan, asia pitää käsitellä uudelleen valtuustossa. Valtuusto on se, joka tekee kaupungin päätökset. Kaikki edellä mainitut noudattavat valtuuston päätöstä, sillä heidän tehtävänsä on vain panna valtuuston päätös täytäntöön.

Sauri sanoi HBL:ssä, että 1,6 metrin laituri maksaa 10 M€ enemmän kuin 1,2-metrinen. Voinpa arvata, että valtuustolle olisi kelvannut aivan yhtä hyvin 724 miljoonan budjetti kuin 714 miljoonankin, jos muka tästä oikeasti oli kysymys. Mutta pohditaanpa laiturin leveyden hintaa toisella tavalla, siten kuin liikennehankkeiden ”kannattavuutta” lasketaan.

Länsimetron HK-laskelmien mukaan metron tekeminen vähentää onnettomuuskustannuksia 2,5 M€ vuodessa ja HKL:n laskelman mukaan kuljettajien poistaminen metrosta vähentää ympäristö- ja onnettomuuskustannuksia 0,8 M€. Oletetaan, että tuo 0,8 olisi kokonaan onnettomuuskustannuksia, silloin 1,6 metrin levyisellä pelastuslaiturilla Matinkylään ulottuvan automaattimetron pitäisi vähentää onnettomuuskustannuksia 3,3 M€/vuosi.

Kun näitä onnettomuuskustannuksia lasketaan, ihmishengen arvo on nykyään 1,9 M€. Pelastuslaiturin kaventaminen on siis ”kannattavaa”, jos vain 5 ihmistä kuolee sen vuoksi. Jos kuolee kuudes, kaventaminen ei ollut enää kannattavaa.

Kiintoisaa tässä asiassa on se, että edellä sanotut 3,3 M€:n onnettomuuskustannukset lasketaan suuresta määrästä tieliikenneonnettomuuksia siten, että voidaan tehdä tilastoihin perustuva ennuste. Pelastuslaiturin kanssa ollaan kuitenkin tekemisissä sellaisen asian kanssa, johon ei päde tilastomatematiikka. Sellaisia kuolemaan johtavia metro-onnettomuuksia, joita varten pelastuslaituri tehdään, ei tapahdu niin usein, että laituria ja sen mittoja voi perustella ja laskea ihmishenkien menetysten tiheyden ja hinnan perusteella.

Onko HKL:n metrossa kuollut ketään siten, että pelastuslaituri olisi estänyt kuoleman? Vaikea sanoa, kun tilastoja ei julkaista. Mutta 30 vuoteen ei ole junaa palanut tunnelissa. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei pala koskaan, vaikka tilastoarvo onkin nyt nolla. Nollahan se oli Pariisissakin ensimmäiset 3 vuotta. Sitten paloi ja 84 ihmistä kuoli. Ei ole vaikea arvioida, että palavasta junasta ehtii hengissä karkuun ainakin 5 ihmistä enemmän 1,6-metrin laiturilla kuin 1,2 metrin laiturilla. Kun yhdessä palossa on kuollut 84 ihmistä tai kun junassa voi olla 800 ihmistä.

Kovin on kummallinen arvomaailma metron kanssa. Autoilijoiden sekunneilla perustellaan satoja miljoonia teihin ja eritasoliittymiin. Viiden metromatkustajan henki ei riitä edes 10 miljoonan evakuointilaituriin.

Antero
 
Kuulostaa minustakin todella oudolta. En näin äkkiseltään pidä toteutuskelpoisena.

Kumma että kukaan ei ole keksinyt ehdottaa tunnelien sprinklaamista. Se olisi teknisesti helpompi homma kuin junien sprinklaaminen ja sammuttaisi palot myös vaunun katolla, ulkoseinässä ja alapohjassa, sekä tietysti radalla (esim. joku öljyinen strasselitukko). Näihinhän ei vaunun sisäinen sprinklerijärjestelmä tarjoa paljon apua.

Tosin ikävä pilata kuvitelma mielikuvalla joka syntyy, kun sprinklerivettä päästetään kontaktiin elävän virtakiskon kanssa: ZZZZzzzzzzzzz...!!!!!! ;)
 
Tosin ikävä pilata kuvitelma mielikuvalla joka syntyy, kun sprinklerivettä päästetään kontaktiin elävän virtakiskon kanssa: ZZZZzzzzzzzzz...!!!!!! ;)

Onhan se virtakisko ulkona sateessakin, kuten ratikan ajolanka. Ongelma siitä tulee kai vasta sitten, jos vettä on niin paljon, että virtakisko ja ratakiskot jäävät veden alle.
 
Onhan se virtakisko ulkona sateessakin, kuten ratikan ajolanka. Ongelma siitä tulee kai vasta sitten, jos vettä on niin paljon, että virtakisko ja ratakiskot jäävät veden alle.

Hyvä pointti. Itse asiassa tuota rupesin miettimään jo kirjoittaessani. Vesi ja sähkö eivät sovi yhteen, mutta toisaalta sateessa en todellakaan ole koskaan nähnyt edes valtion rataverkon 25 kV ajolangan kipinöivän...

Mahtaisiko tunnelien sprinklaamisessa itse asiassa olla järkeä? Ja ainahan oikosulun voi muutenkin välttää niin, että virtakisko kytketään automaattisesti jännitteettömäksi samalla kun sprinkleri laukeaa. Tämä täytynee kai kuitenkin tehdä, jotta pelastustoimet voidaan suorittaa turvallisesti, olkoonkin että tarkoitus on käyttää evakuointilaituria? Voihan olla tarvis palomiehistön laskeutua radalle.
 
Kysyin itse kaupunkisuunnittelulautakunnassa, onko lautakunnan esityksessä kaupunginhallitukselle 1,6 metrin pelastuslaituri, vaikka hankesuunnitelman kuvassa on 1,2 metriä. Ja vastus oli, että on 1,6 metriä, kuvassa on virhe ja se korjataan. Jos minulle olisi sanottu, että ei korjata kuvaa ja pelastuslautakunnan lausunnosta huolimatta laiturin leveys on 1,2 metriä kuvan mukaan, olisin tehnyt muutosesityksen: Päätökseen lisätään lause: Pelastuslaiturin leveys on 1,6 metriä pelastuslautakunnan lausunnon mukaan ja muu tieto kuten hankesuunnitelmassa esiintyvä 1,2 metriä on väärin. Olen aivan varma, että tämä muutos olisi mennyt läpi siten, että asian juuri luvannut esittelijä olisi ottanut sen omaksi esittelyn muutoksekseen. Aivan samalla tavalla valtuustolle asiaa esitellyt Sauri esitteli asiaa valtuustossa ja vastasi vielä valtuutettu Koskiselle, joka kysyi asiaa erikseen kuten minäkin kysyin.

Minun oikeustajuni mukaan tämän jälkeen eivät Länsimetro Oy:n hallitus, VTT:n konsultit, pelastuslaitoksen henkilöt tai Pekka Sauri enää voi käsitellä asiaa ja muuttaa laiturin leveyttä. Sillä valtuuston tahto oli 1,6 metrin laituri, ja jos leveyttä muutetaan, asia pitää käsitellä uudelleen valtuustossa. Valtuusto on se, joka tekee kaupungin päätökset. Kaikki edellä mainitut noudattavat valtuuston päätöstä, sillä heidän tehtävänsä on vain panna valtuuston päätös täytäntöön.

Tämä on oikea malliesimerkki metrovalehtelusta ja suomalaisesta näennäisdemokratiasta.

Lautakunnissa valtuutetuille esitetään asioita näön vuoksi jossain muodossa ja väitetään epätosia tosiasioiksi. Asiat merkitään pöytäkirjoihin ihailtavan taidokkaalla tavalla muodollisesti, mutta ennen kaikkea riittävän ympäripyöreästi, jotta asiat voidaan todellisuudessa järjestää metrokerhon kabinettisopimusten mukaan. Lautakunnissa esittelijöiden pitää vain hallita silmänkäänötemput ja pokerinaama siihen asti kunnes kumileimasimena toimivat päättävät elimet ovat asiat hyväksyneet. Sitten voi taas jatkaa kuten saunailloissa on sovittu. Asiaa on sivuttu myös hvkerhon blogissa: http://hvkerho.blogspot.fi/2012/10/poytakirjoja-valkoisella-musteella.html
 
No tässähän kehitetään parannusta. Juniin sprinklerit. Ja eipä tuo ole huono ehdotus tuo Tampereelta tullut tunnelien sprinklerointi, ja tietysti siten että virtakiskosta katkea virta kun sprinklerit menevät päälle.
 
Millaiset pelastuslaiturit kehäradalle on tulossa?

Kai nuo Roihupellon sillat menevät remonttiin jossain vaiheessa? Jos vaunumäärä pienenee länsimetron myötä, kestää sillatkin kappas kappas kahta vaunua enemmän painoa. Minä en tiedä minne vesitankit on tulossa. Toivottavasti sprinklerisysteemistä tulisi kuitenkin sellainen, ettei koko junaa tarvitse suihkuttaa, vaan että sprinklerisysteemi kastelee vain sen osan missä paloa havaitaan. Junathan voisivat vaikka vetää vesivaunua perässään! Sen kun ei tarvitse osua laituriovien kohdalle :D

Myönnän etteivät tietoni siltojen rakennesuunnittelusta ole vielä kovinkaan hyvät, mutta Syväuraselvitystä tehdessäni sattui silmääni HKL:n piirustusarkistossa eräs kansio, jossa mainittiin metroradan siltojen kantavuuden olevan kiinni nimenomaan taivutusvastuksen suuruudesta. Rakenteiden mekaniikkaa paremmin tuntevat forumin lukijat voinevat selventää, mikä merkitys tuolla taivutusvastuksen arvolla on?
 
Takaisin
Ylös