Koska ei hankita kokonaan uusia junia, joissa olisi päätyovet. Päätyovien ja vaunujen välisten ovien rakentaminen 30 vuotta vanhoihin juniin tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Tosiasiassa junien muuttaminen kuljettajattomiksi on jo liian kallista, vaikka sitäkään ei myönnetä.
Miksipä ei uusita samalla junakalustoa? Länsimetron käynnistyessä vanhat junat alkavat olla 35-vuotiaina aika lähellä kierrätysikää, joten uudelle, modernille ilmeelle alkaisi olla muutenkin tarvetta. Kaikki eivät pidä Brežnevin ajan retrotyylistä.
Jos pelkkä 1.6m -> 1.2m kavennus säästää 10 M€, niin koko pelastuslaituri maksanee luokkaa 50 M€, ehkä enemmänkin jos tunnelia voisi muutenkin olennaisesti kutistaa. Jos arvaa, että yritys automatisoida vanhat junat on samaa suuruusluokkaa, niin tuossa olisi heti kasassa luokkaa 100M€ uusien junien ostoon. Samalla saataisiin paremmat pelastusmahdollisuudet myös vanhoihin tunneleihin.
Mutta on hyvä muistaa, etteivät päätyovetkaan yksin kaikkea ratkaise. Sepelirata ei ole ihmiselle kulkukelpoinen. Monet metroradat on tehty betoniin, jossa on kiskojen välissä sileä lattia ihmisten juostavaksi. Eivätkä päätyovet poista tarvetta vanhojen tunneleiden palo-osastointiin ja ajanmukaisiin poistumisteihin. Niihinkään ei ole ollut halukkuutta.
Mikä tekee sepeliradasta kulkukelvottoman? Epäilenpä, että varsin moni pitäisi sepelirataakin verraten kulkukelpoisena tilanteen ollessa päällä, jos vaihtoehtona on jäädä käryävään junaan. Mikäpä estäisi asentamasta vaikka nystyrälevyä ratapölkkyjen päälle kulkuväyläksi, jos se on todella tarpeen?
Löysin tuosta Lontoon 2005-iskusta tämmöisen raportin, jossa on ruodittu pelastustoimien sujumista (ja ongelmia):
http://legacy.london.gov.uk/assembly/reports/7july/report.pdf Ongelmat ovat olleet ennen kaikkea kommunikaatiossa, mikä johti pelastustoimen resurssien kohdistumiseen epäoptimaalisesti. Esim:
"3.57 ... ‘We are not one of the 11 acute hospitals. We are not informed of any incident.
For us, the communication problem was particularly important. We did not have
any,
apart from people hammering on the back door and asking for help."
"3.58 Communications between Great Ormond Street and Russell Square station were no
existent, so
medical students acted as runners between the two."
Sen sijaan sitä, että metrotunneleista pääsi ulos vain asemilta ei ole nähty lainkaan ongelmana. Kuinka todellinen tämä "ajanmukaisten poistumisteiden" tarve oikein on?
Automaattimetron ystäville suosittelen lukemaan em. raportin 4. luvun, s. 60 alkaen, "Communication from people in authority within the first 15 minutes"
"4.1 ... Those who did receive some form of instruction as to what to do told us of the immense reassurance and relief this provided. Those who received no such instruction or information told us of their fear that perhaps nobody knew they were there, that there might be a fire, that they might be breathing in poisonous fumes, and spoke of their uncertainty about what to do."
"4.2 ... 'When he mentioned this word “driver” my spirits were lifted, because up to that point I thought I was a goner anyway. I thought we had hit another train. If we hit another train, he is dead; he is finished. We no longer have guards, so we have no guard, no driver, you’re stuck down in the tunnel, you have this black smoke pouring in, what do you do?'"
