Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tulipa tuon Hämeentie-ketjun johdosta mieleen, että ei tasan todellakaan mene onnenlahjat tällä seudulla.
Hämeentiellä on arkisin aamuruhkan klo 6–9 aikana 356 bussivuoroa. Lisäksi on 45 ratikkavuoroa ja maan alla kulkee 15 metrovuoroa. Liikenne kulkee Kurvin ja Hakaniemen välin läpi kadun, jonka laidat on rakennettu täyteen asuntoja, viimeisimmät tontit täytettiin vain parikymmentä vuotta sitten. Silloinkin toimistotilaa korvattiin asunnoilla. Kun tutkii, minkälaisia bussilinjoja siellä kulkee, niin melkoinen sillisalaatti löytyy pitkin maaseutuakin yltäviä linjoja, joilla ei kaikilla ole edes yhtä vuoroa tunnissa. Tosin sitten on linjoja, jolla on alle 10 minuutin vuorovälit. Pisimmät linjat ovat noin 40 km pitkiä, ajoajat reilusti yli tunnin. Keskimmäärinkin linjapituus on 25 km. Mutta kaiken huipuksi keskimäärin yhdessä bussissa on alle 9 matkustajaa. Siis Hämeentien bussien käyttöaste ruuhkassa on alhaisempi kuin bussiliikenteellä koko vuorokaudessa keskimäärin Helsingissä.
Lännessä bussit tulevat moottoritietä kaikesta asutuksesta erillään melkein päätepysäkilleen Kamppiin. Asuntoja kohdataan vain parin korttelin yhdellä reunalla ennen bussien painumista tunneliin. Aamuruuhkan aikana busseja on 330, siis vähemmän kuin Hämeentiellä. Busseissa on 10.800 matkustajaa aamuruuhkan aikana, siis 33 hlö/bussi.
Lännessä uhrataan miljardi euroa bussien poistamiseen, vaikka niistä ei oikeastaan ole kellekään haittaa. Liikenne myös toimii hyvin. Käytännössähän lännessä on BRT, Bus Rapid Transit. Länsiväylällä bussit ajavat todellisuudessa yli 80 km/h kilometrikaupalla, ja Espoon perukoilta pääsee Helsinkiin nopeammin kuin helsinkiläiset kantakaupungin laidalta.
Hämeentien suunnalla ei ole ollut aikomuksiakaan tehdä yhtään mitään, vaikka bussit ovat suuri haitta asumiselle ja toimivat armottoman tehottomasti. Metro on jo, joten sitä ei voi rakentaa. Pohjoiseen on rautatiekin ja siellä erittäinkin nopeata liikennettä. Mutta ei sekään auta Helsingin pohjoispuolisia lähiöitä. Nopeat moottoritiet päättyvät 6–7 km:n päässä Rautatientorista, joka on bussien päätepysäkki. Koko matkalla kummastakin suunnasta kadunvarret ovat enempi tai vähempi asuinrakennusten täyttämiä.
Ajatus Hämeentien joukkoliikennekadusta pulpahti nyt pinnalle. Miksi vasta nyt? Miksi ensin ei panna rahaa ongelmien ratkaisuun eikä toimivien osien muuttamiseen. Varsinkin kun muutos on enemmistölle huonoon suuntaan.
Antero
Hämeentiellä on arkisin aamuruhkan klo 6–9 aikana 356 bussivuoroa. Lisäksi on 45 ratikkavuoroa ja maan alla kulkee 15 metrovuoroa. Liikenne kulkee Kurvin ja Hakaniemen välin läpi kadun, jonka laidat on rakennettu täyteen asuntoja, viimeisimmät tontit täytettiin vain parikymmentä vuotta sitten. Silloinkin toimistotilaa korvattiin asunnoilla. Kun tutkii, minkälaisia bussilinjoja siellä kulkee, niin melkoinen sillisalaatti löytyy pitkin maaseutuakin yltäviä linjoja, joilla ei kaikilla ole edes yhtä vuoroa tunnissa. Tosin sitten on linjoja, jolla on alle 10 minuutin vuorovälit. Pisimmät linjat ovat noin 40 km pitkiä, ajoajat reilusti yli tunnin. Keskimmäärinkin linjapituus on 25 km. Mutta kaiken huipuksi keskimäärin yhdessä bussissa on alle 9 matkustajaa. Siis Hämeentien bussien käyttöaste ruuhkassa on alhaisempi kuin bussiliikenteellä koko vuorokaudessa keskimäärin Helsingissä.
Lännessä bussit tulevat moottoritietä kaikesta asutuksesta erillään melkein päätepysäkilleen Kamppiin. Asuntoja kohdataan vain parin korttelin yhdellä reunalla ennen bussien painumista tunneliin. Aamuruuhkan aikana busseja on 330, siis vähemmän kuin Hämeentiellä. Busseissa on 10.800 matkustajaa aamuruuhkan aikana, siis 33 hlö/bussi.
Lännessä uhrataan miljardi euroa bussien poistamiseen, vaikka niistä ei oikeastaan ole kellekään haittaa. Liikenne myös toimii hyvin. Käytännössähän lännessä on BRT, Bus Rapid Transit. Länsiväylällä bussit ajavat todellisuudessa yli 80 km/h kilometrikaupalla, ja Espoon perukoilta pääsee Helsinkiin nopeammin kuin helsinkiläiset kantakaupungin laidalta.
Hämeentien suunnalla ei ole ollut aikomuksiakaan tehdä yhtään mitään, vaikka bussit ovat suuri haitta asumiselle ja toimivat armottoman tehottomasti. Metro on jo, joten sitä ei voi rakentaa. Pohjoiseen on rautatiekin ja siellä erittäinkin nopeata liikennettä. Mutta ei sekään auta Helsingin pohjoispuolisia lähiöitä. Nopeat moottoritiet päättyvät 6–7 km:n päässä Rautatientorista, joka on bussien päätepysäkki. Koko matkalla kummastakin suunnasta kadunvarret ovat enempi tai vähempi asuinrakennusten täyttämiä.
Ajatus Hämeentien joukkoliikennekadusta pulpahti nyt pinnalle. Miksi vasta nyt? Miksi ensin ei panna rahaa ongelmien ratkaisuun eikä toimivien osien muuttamiseen. Varsinkin kun muutos on enemmistölle huonoon suuntaan.
Antero