Länsimetro

Esim. osuudella Rautatientori - Kurvi reittiopas antaa huomenna kello 16 aikoihin 9 - 10 minuutin ajoaikoja linjasta riippuen, ensi yönä puolenyön aikaan 5 - 6 minuutin ajoaikoja.

Tiedät hyvin, että riittävillä etuisuuksilla päiväliikenteenkin saisi sujumaan yhtä nopeasti tai ainakin lähes yhtä nopeasti tuollakin osuudella.

Onneksi vanhemmat polvet ovat dokumentoineet meille nuoremmillekin tätä ruuhkattomuutta:
Näytä liitetiedosto 2041
Onneksi siitä on myös tilastoa, jottei tarvitse uskoa metropropagandakuviin edes moderaattorin viljelemänä. Moni myös tietää - luultavasti sinäkin - että tuo sama ruuhka on sittemmin siirretty levennetyille Sörnäisten rantatielle, Teolisuuskadulle jne. En ihmettele, jos eräät tietyt keskustelijat sortuvat tällaisiin, mutta että mode... :confused:
 
Tiedät hyvin, että riittävillä etuisuuksilla päiväliikenteenkin saisi sujumaan yhtä nopeasti tai ainakin lähes yhtä nopeasti tuollakin osuudella.

Aika hurjia ratkaisuja vaadittaisiin sitten ja hinta olisi äkkiä sama kuin eristetyillä raideratkaisuilla. Osuudella on jo nyt lähes koko matkalla bussikaistat. Busseja itseään on vain niin paljon, että niistä itsestäänkin tulee jo jonkin verran ruuhkaa. Yön nopeita matka-aikoja mahdollistaa myös liikenteen keskustakeskeisyys yöaikaan: matkan varrelta ei tule kyytiin matkustajia yhtään samalla tavalla kuin päivisin, jolloin pysäkkiajat ovat lyhemmät eikä joka pysäkillä tarvitse edes käydä.
 
Aika hurjia ratkaisuja vaadittaisiin sitten ja hinta olisi äkkiä sama kuin eristetyillä raideratkaisuilla.

Hurjia ehkä, mutta ei kalliita välttämättä. Mielestäni Kaivokadulta Kurviin ei tarvita muuta kuin joukkoliikenneväylä. Muu liikenne voi hyvin käyttää Pohjoisrantaa ja Sörnäisten rantatietä. Kallein ja hankalin kohta tässä skenariossa lienee reitti Kurvista Itäväylälle.

Rahasta se ei varmana olisi kiinni, mutta kun sitä tahtoa puuttuu.

Bussit kyllä itsessään aiheuttaa ruuhkaa, jos aikatauluille ei tehdä mitään. Helsinkiläiseen tapaanhan vuoroja lähtee ainakin viisi samanaikaisesti, vaikka tunnin voi jakaa kuuteenkymmeneen osaan.

Muita nopeuttamiskeinoja voisi olla vaikkapa kuljettajarahastuksen lopettaminen ja sisäänkäynti useasta ovesta.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä, halutaanko Suomessa asua maaseutumaisesti. Varmaan joku osa haluaa. Mutta asuntojen hintojen perusteella kaupungissa asumista haluavia on enemmän kuin kaupunkiasumista on tarjolla. Myös oikein tehdyssä tutkimuksessa saadaan tällainen tulos.
Erään tutkimuksen mukaan 70% haluaa asua omakotitalossa. Lisäksi ihmiset ovat hyvin kotiseutuhenkisiä, ja jos ei voi työn puutteen tms vuoksi asua synnyinseudullaan, muutetaan paikkaan joka muistuttaa sitä jossa työllisyystilanne on parempi. Malla asuminen, jos joutuu aloittamaan tyhjästä on kanssa kallista. Vaikka vanha talo maalla olisi halpa niin sen korjaaminen ja ylläpito on kallista, uuden talon rakentamine kokonaisuudessaan maksaa myös enemmän kuin kerros- tai rivitaloasunto kaupungin lähiöstä. Työmatkoihin kaupunkiin menee rahaa koska sen joutuu lähes aina kulkemaan autolla ja matkat ovat pitkät. Ne ihmiset jotka asuvat ennemmin maalla kuin kaupungissa vaikka työ on kaupungissa ovat punninneet ratkaisujaan tarkkaan. Silti ihmiset ostavat vanhoja taloja ja rakentavat uusia pitkin Uuttamaata. Ongelmaa voisi korjata jos Helsinki, Espoo ja Vantaa tarjoaisi enemmän omakotitontteja, vaikka ensisijaisesti kaupungeissa jo ennestään asuville. Ei se tietenkään takaa että kaikki alkaisivat kulkea joukkoliikenteellä mutta useampi alkaisi kuin jos asuisivat Nurmijärvellä tai Sipoossa.
Mutta kun sitä ei taida juuri kukaan sundsbergiläinen käyttää. Myös Östersundom – esitetystä metrosta huolimatta, tai sen vuoksi – toimii pääasiassa autoilulla, koska sitä suunnitellaan lähiöksi, ei itsenäiseksi kaupungiksi.
Jos vastaan rehellisesti niin en minä haluaisi muuttaa Sundsbergiin , enkä Östersundomiin jos sinne joskus rakennettaisiin lähiöistä tai pientaloaluaita. Ne ovat liian kaukana ja niiden muut palvelut laahaavat jäljessä vaikka niissä olisi junan tai metronkäyttömahdollisuus.

Aivan. Kun jokin aisa kaipaa korjausta, se tietenkin korjataan, eikä yritetä keksiä kipulääkettä, jolla voidaan jatkaa väärää toimintaa. Kun ajetaan liian pienillä vaunuilla, se asia ratkaistaan suurentamalla vaunu- ja junakokoa.
Oopperan pysäkillä toistuu usein tilanne että kolmen eri linjan, esim 10, 4 ja 7, vaunut pyrkivät pysäkille jolle mahtuu vain kaksi. Se johtaa siihen että viimeinen vaunu ei voi ajaa pysäkille vaikka valot olisivat vihreät vaan joutuu odottamaan Helsingin/Runebergingkadun vihreiden ajan ennekuin pääsee pysäkille.

Jos vaunut olisivat 2 kertaa niin pitkiä kuin nyt ovat niin jos 2 vaunua tulisi yhtaikaa niin ei silti mahtuisi kuin vain yksi koska pysäkin pituus on vain kahden nykyvaunun mittainen eli reilut 50 m. Eli millä varmistaa että ei tule 2 pitkääkään vaunua yhtaikaa pysäkille? Jos oletetaan lisäksi että bussiliikennettä pitäisi vähentää ja bussien matkustajat siirtää raitiovaunuihin, niin eihän raitiotien kapasiteetti riitä alkuunkaan vaikka vaunujen pituus tuplattaisiin, koska vuoroväli jouduttaisiin pitämään liki samana kuin nyt, ja pysäkkien pituus on pidettävä vakiona koska ei ole tilaa pidentää niitä, vai onko tilaa rakentaa yli 100 m pitkiä pysäkkejä? Ei taida olla, jos pysäkkitiheys halutaan pitää nykyisellään.

Liikenneympyrän välityskyky on suurempi kuin valo-ohjatulla risteyksellä. Siksi ympyröitä tehdään taas Helsingissäkin. Mutta yleisesti, joukkoliikenne joka risteää autoliikenteen kanssa on helpompi hoitaa kuin joukkoliikenne ja autoilu, jotka menevät samaa katua samaan suuntaan ja kohtaavat risteyksiä. Joukkoliikenteen ja autoilun rytmit ovat erilaiset, kun autoilla ei ole pysäkkejä. Ei ole ratkaisua, jolla joukkoliikenne ja autot saadaan menemään samanaikaisesti mahdollisimman nopeasti.

Autot ja ainakin raitioliikenne saataisiin samaan rytmiin jos vasemmalle kääntymisestä luovuttaisiin ja pysäkkiväli pidettäisiin sellaisena että vaunut pysähtyisivät vain isompien risteyksien kohdalla. Lisäksi raitiotien ylittävät jalankulkuvalot pitää saada toimimaan kuten rautateiden tasoristeysvalot eli että raitiovaunulle on aina vihreä, mutta jalankulkijoille se muuttuu punaiseksi kun vaunu lähestyy. Olin kuvitellut että nuo ikävää gong-gong ääntä pitävät valot Lasipalatsin ja Kansallismuseon kohdalla olisivat sellaiset, mutta yllätyin kun matkustin ratikalla että vaunukin joutuu väistämään eli toimivat kuin tavalliset valot mutta pitävät vain tuota kamalaa ääntä. Onko se lainsäädäntö-ongelma ettei niitä voi muuttaa että raitiovaunulla on aina vihreä?

Eli suurin kynnys liikenteen sujuvoittamiselle Mannerheimintiellä olisi pysäkkien sijainnin muutos, muutaman suurten risteysten välillä olevien pysäkin poisto ja jäljelle jäävien pidentäminen niin että 2 kpl yli 50 m pitkää vaunua varmasti mahtuvat niille, ja että linjat 2 ja 7 siirretään kokonaan pois muualle, ja että autoilta kielletään vasemmalle kääntyminen. Kaikki muu olisi näpertelyä joka ei paranna mitään. Mutta löytyykö poliittista tahtoa, ei taida löytyä?

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Hurjia ehkä, mutta ei kalliita välttämättä. Mielestäni Kaivokadulta Kurviin ei tarvita muuta kuin joukkoliikenneväylä. Muu liikenne voi hyvin käyttää Pohjoisrantaa ja Sörnäisten rantatietä. Kallein ja hankalin kohta tässä skenariossa lienee reitti Kurvista Itäväylälle.

Rahasta se ei varmana olisi kiinni, mutta kun sitä tahtoa puuttuu.

Bussit kyllä itsessään aiheuttaa ruuhkaa, jos aikatauluille ei tehdä mitään. Helsinkiläiseen tapaanhan vuoroja lähtee ainakin viisi samanaikaisesti, vaikka tunnin voi jakaa kuuteenkymmeneen osaan.

Muita nopeuttamiskeinoja voisi olla vaikkapa kuljettajarahastuksen lopettaminen ja sisäänkäynti useasta ovesta.

Epäilen silti vahvasti, että 250 bussia tunnissa voisi kulkea Hämeentiellä sujuvasti, vaikka muu kuin bussi- ja ratikkaliikenne poistettaisiin RT - Kurvi -väliltä ja lähdöt jaettaisiin tasaisesti tunnin jokaiselle minuutille. Nykyisellään aamuruuhkahuipussa busseja kulkee Kurvin ja Hakaniemen välillä n. 135 / tunti, mikä ruuhkauttaa pysäkit pahoin. Jotain osviittaa tarvittavan bussiliikenteen määrästä antaa se, että pelkästään Itäkeskuksesta Vuosaareen ajettiin talvella 1997-98 ruuhka-aikaan yhteensä 43 liityntäbussivuoroa tunnissa. Vuosaaren asukasluku lienee kasvanut noista ajoista ainakin 10 000:lla.
 
Säteittäisbusseja tarkastellessa ei riitä katsoa pelkästään vuoromääriä. Tärkein lukema on matkustajamäärä.

Jos vuoroja on liikaa, ensin katsotaan miten sama matkustajamäärä hoidetaan pienemmällä määrällä vuoroja nostamalla ja tasaamalla vaunukohtaista kuormaa. Toiseksi jos pysäkit ovat kuormittuneilla busseilla liian hitaita, katsotaan miten niitä nopeutetaan. Kolmanneksi jos vuorot ovat ylikuormittuneita, seuraavaksi katsotaan voisiko vaunukokoa kasvattaa helposti. Neljänneksi katsotaan, voisiko nykyisiä väyliä kehittää tai niiden rinnalle rakentaa uusia jotta niihin enemmän vuoroja mahtuisi. Tärkeysjärjestys on summittainen, näistä vaihtoehdoista kannattaa toki valita se alue josta saa halvimmalla eniten hyötyä, esim. väyliä kannattaa kehittää ensimmäisenä jos vaunut ruuhkautuvat muuhun liikenteeseen.

Nykyisellään säteittäisbusseissa on aika heikosti kuormaa, vaikka vuoroja on paljon. Bussi-ratkaisu olisi korjata vuorojen kuormitus ja nopeuttaa nykyisien pysäkkien toimintaa, joka riittäisi nyt ja lähitulevaisuuteen varsin kivuttomasti. Bussi+-ratkaisussa osa kuormittuneimmista linjoista ajetaan lisäksi isommilla nivelautoilla. Ratikka-ratkaisussa tulee olennaisesti mukaan vain vaunukoon kasvattaminen edelleen. Metro-ratkaisulla liiskataan kaikki neljä yllämainittua kärpästä yhdellä lekaniskulla, jotta mitään vanhaa ja tylsää ei tarvitse kehittää.
 
Säteittäisbusseja tarkastellessa ei riitä katsoa pelkästään vuoromääriä. Tärkein lukema on matkustajamäärä.

Oliko se nyt niin, että Mannerheimintien HSL-busseissa on aamuruuhkassa keskimäärin 8 henkeä per auto. Muistaakseni Tpyyluomalla oli tuo luku jostain kaivettuna. Onhan se aikamoista tilan tuhlausta ja ennen kaikkea hirvittävää rahantuhlausta. Helsinki taitaa olla ainoa länsimainen kokoluokkansa edustaja, jossa ratikoiden, metron ja vielä lähijunienkin lisäksi pidetään pystyssä tuollaista bussiarmaadaa. Miksi?
 
Epäilen silti vahvasti, että 250 bussia tunnissa voisi kulkea Hämeentiellä sujuvasti, vaikka muu kuin bussi- ja ratikkaliikenne poistettaisiin RT - Kurvi -väliltä ja lähdöt jaettaisiin tasaisesti tunnin jokaiselle minuutille.

Kaikkien bussien ei tarvitsisi kulkea perille samaa väylää, eikä kaikilla busseilla tarvitse olla sama päätepysäkki. Tietenkin idän busseista osa jäisi Hakaniemeen, osa kulkisi Pasilaan, osa vaikkapa Pasilasta eteenpäin, osa Jokerin reittiä jne., koska kaikki matkustajat eivät halua päärautatieasemalle. Tämähän juuri on se bussi- ja ratikkaliikenteen paras puoli - vähemmällä rahalla saa enemmän reittejä ja enemmän mahdollisuuksia. Tämä ei kelvannut Helsingille aikoinaan eikä tämä myöskään kelvannut Espoolle.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:23 ----------

Ja lisäykseksi vielä, että ei Vuosaaresta olisi kasvanut niin suurta vielä, jos metron sijaan olisi valittu tehostettu bussiliikenne tai pikaratikka. Uudet asuinalueet olisivat luonnollisestikin syntyneet lähemmäksi kantakaupunkia. Laajasaloon saattaisi jo nyt johtaa joukkoliikennesilta ja Arabia olisi ollut valmis aikapäiviä sitten. Vuosaari olisi tullut mukaan kuvioihin mahdollisesti vasta Vartiosaaren ratikan myötä, tai jos itään olisi vedetty lähijunalinja.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:23 ----------

Sori, kuukanko. Ollaan vähän väärässä ketjussa. Saa siirrellä "Jos Helsingin metroa ei olisi rakennettu" -ketjuun.
 
Sinun yöbussiesimerkkisi soveltuvuus päiväliikenteen arviointiin sellaisenaan on ainakin tyrmätty jo useampaan kertaan.
Kyllä. Sellaisten kirjoittajien toimesta, jotka eivät ymmärrä, eivätkä halua ymmärtää asioita, jotka ovat vastaan heidän mielikuviaan tai asioita, joista he nyt vain sattuvat tykkäämän. Joukossa myös epähenkilöitä, jotka nimimerkkien takaa voivat esittää mitä lystäävät, kun ei joudu vastuuseen mistään, mitä kirjoittaa. Tällaisten kenttätuomioistuinten päätöksillä ei ole mitään arvoa, eikä totuus näillä huutoäänestyksillä miksikään muutu.

Yöbussiliikenteen vertailtavuutta päiväliikenteeseen voi katsoa niiltä reiteiltä, millä ajetaan busseilla sekä päivisin että öisin. Esim. osuudella Rautatientori - Kurvi reittiopas antaa huomenna kello 16 aikoihin 9 - 10 minuutin ajoaikoja linjasta riippuen, ensi yönä puolenyön aikaan 5 - 6 minuutin ajoaikoja.
Ja kas. Minun ei sovi perustella mitään Reittioppaan ajoilla, mutta sinun kohdallasi Reittiopas kelpaa perusteluksi.

Kirjoitin jo edellä ennen kuin Vesa Nurminenkin totesi saman asian, että jos Itä-Helsingin liikenne olisi järjestetty metron sijasta busseilla, kai se silloin olisi tehty parhaalla mahdollisella tavalla. Ja se paras tapa on vertailukohde. Kai sinäkin bussifanina niin vaatisit. Silloin busseilla on liikenne-etuudet ja riittävästi tilaa, jolloin liikennöinti on esteetöntä, eikä siihen vaikuta ruuhka-ajat.

Miskan aiheelliseen huomautukseen bussien määrästä voi sanoa, että jos joukkoliikenneverkko ei perustu metron pakottamaan keskittämiseen Kaivokadun ympäristöön, sinne ei ole tarpeen johtaa liian suuria määriä busseja. Bussijärjestelmässä verkko voi ja on pakkokin laittaa vastaamaan ihmisten liikkumistarpeita toisin kuin metron kanssa, jolla ihmiset pakotetaan liikkumaan metron tarpeiden mukaan. Vesa Nurminen ja Hylje ehtivät jo avata tätäkin asiaa.

Se, että tässä kaupungissa ei haluta tai osata järjestää häiriötöntä joukkoliikennettä ei tarkoita sitä, ettei sellaista voi olla. Varmaan tiedät mitä tarkoittaa BRT, vaikka meillä ei sellaista varsinaisesti ole. Vai onko hyvän bussiliikenteenkin kohdalla niin, ettei sitä ole olemassa, kun sitä ei Helsingissä ole vaikka muualla maailmassa olisikin.

Minä ainakin olen huomannut, että sinun esimerkkisi ovat usein tarkoitushakuisia. Yöbussiesimerkistäsi se paistaa selvästi läpi.
Jokaisen esimerkit ovat tarkoitushakuisia. Esimerkkien tarkoitus on aina tukea sitä, mitä sanotaan. Mutta minun tarkoitushakuisuuteni on pahasta, niiden ei, jotka ovat samaa mieltä kanssasi?

Yöbussit muuten pysähtyvät käytännössä joka pysäkillä. Toisin kuin Itäväylää päivisin ajavat 58 ja 59. Mutta ehkä tälläkään kokemuksella ei ole mitään arvoa, kun sen esittää väärä henkilö.

Jos muuten yöbussit olisivat Itä-Helsingissä niin erinomaisia, niin siihen nähden vaikuttaa aika eriskummalliselta, että kansalaiset ovat saaneet vaadittua Itä-Helsinkiin yömetrokokeilun.
Ei ollenkaan. Ihmiset ovat sopeutuvaisia ja huonomuistisia sekä epäloogisia. Samat ihmiset, jotka valittavat metromatkustamista vaaralliseksi ja pelottavaksi erityisesti iltaisin ja viikonloppuina, vaativat yömetroja, jotta matkustaminen ei olisi vaarallista ja pelottavaa. Mielikuvista on tutkimuksia, samoin todellisuudesta eli siitä, paljonko esiintyy väkivaltaa ja vaaratilanteita. Mielikuvat ja todellisuus ovat kovin ristiriidassa keskenään. Ihmiset ovat ihmisiä, eivät koneita. Olet itse sellaisessa työssä, että sinun pitäisi ymmärtää tämäkin asia.

Voihan niitä johonkin käyttää, ne vaan eivät ole aivan tarkkoja. Ja puutteistaan huolimatta palvelu tuntuu olevan erittäin suosittu. Uskoisin, että asiasta tiedetään myös HSL:n organisaatiossa, koska reittioppaan tulosten yhteydessä lukee "Tulokset perustuvat arvioituihin ajoaikoihin. Ehdotetun yhteyden toteutumista ei voida taata."
Eli sanot, että Reittiopas on täyttä roskaa, mutta ei se mitään, kansa käyttää kun ei parempaakaan viitsitä tehdä. Ja parilla lauseella HSL kuittaa vastuunsa. Minä olen kuullut HSL:stä aivan toisenlaista. Eli että todellisia toteutuneita aikoja seurataan ja tarkistetaan ihan kellojen kanssa ja tietokantaa päivitetään. Että halutaan ja pyritään siihen, että Reittiopas on luotettava. Mutta sinä varmaan tiedätkin totuuden tässä asiassa ainakin minua paremmin.

Onneksi vanhemmat polvet ovat dokumentoineet meille nuoremmillekin tätä ruuhkattomuutta:
Kuten itse totesit, esimerkit ovat tarkoitushakuisia. :) Vesa Nurminen sanoikin jo tästä kaiken tarpeellisen.

Ottaen huomioon, kuinka vainoharhaisesti tunnut suhtautuvan muutenkin maailmanmenoon, en ihmettele, että tästäkin asiasta löydät tuollaisen seikan. Vaan heitänpä sinulle haasteen: osoita yksikin viesti (esim. omasi), mitä olen moderoinut viestissä esiintyvän mielipiteen vuoksi.
Olenkin todella vainoharhainen maailmanmenon suhteen. Siksi käyn tutustumassa maailmanmenoon Helsingin ja HSL:n rajojen ulkopuolella ja selvitän asioita. :roll:

Oikeasti en ymmärrä, miten vaihoharhaisuus liittyy maailmanmenoon, mutta mitä tulee tämän foorumin käytäntöihin, ehkä kalikka kalahti ja koira älähti. Moderointi ja moderaattorin osallistuminen keskusteluun ovat eri asiat. Et moiti omissa viesteissäsi hengenheimolaisiasi samasta, mistä valitat niiden suhteen, jotka ovat kanssasi eri mieltä. Säännöthän eivät koske vain moderointia, vaan tapaa osallistua keskusteluihin. Mutta itsehän myönsit, että tulkitset sääntöjä vaihtelevasti. Sekö on vainoharhaisuutta, että mainitsen tämän periaatteesi moderaattorina?

Metsä vastaa niinkuin sinne huutaa. Ja joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Itse olet foorumisi tyylin valinnut, joten yritä nyt tulla toimeen sen kanssa, että minäkin noudatan tällä foorumilla tämän foorumin käytäntöjä. Tosin avoimesti, en nimimerkin takaa. Mutta juuri siitä syntyykin tämän foorumin epätasapainoinen asetelma. Kaikki kaverisi ja samanmielisesi ovat moderaattorin ja ylläpidon erityisessä suojeluksessa. Jos on ”ratikkapetteri”, tunnus sulkeutuu, eikä sama todellinen henkilö voi pulpahtaa mukaan edes uudella salanimellä.

Kaverisi ja muut samanhenkiset voivat mellastaa täällä miten haluavat, koska me muut emme pääse tarkistamaan, keitä he ovat ja noudattavatko he sääntöjä, joita meidän muiden tulee noudattaa. Jos on tarve pysyä tuntemattomana, se onnistuu niiltä, joille esim. sinä ylläpitäjänä ”lähdesuojan” annat. Niiltä ei onnistu, joiden viesti ei ole mieleesi. Minä pystyn elämään tämän asian kanssa, koska minulla ei ole tarve valehdella eikä vääristellä asioita, enkä pelkää asettaa sanomaani muiden kritiikin kohteeksi. Mutta minusta näyttä, että itsellesi on vaikeata pelata samaa peliä kaikkien kanssa.

Antero
 
Kyllä. Sellaisten kirjoittajien toimesta, jotka eivät ymmärrä, eivätkä halua ymmärtää asioita, jotka ovat vastaan heidän mielikuviaan tai asioita, joista he nyt vain sattuvat tykkäämän. Joukossa myös epähenkilöitä, jotka nimimerkkien takaa voivat esittää mitä lystäävät, kun ei joudu vastuuseen mistään, mitä kirjoittaa. Tällaisten kenttätuomioistuinten päätöksillä ei ole mitään arvoa, eikä totuus näillä huutoäänestyksillä miksikään muutu.

Minusta on aina hyvin irvokasta kun vastakkaisiin mielipiteisiin hyvin torjuvasti suhtautuva henkilö alkaa kovaäänisesti vaatia muilta mielipiteidensä ja arvojensa "ymmärtämistä" ja puhua totuudesta. Ihan kuin hän omistaisi totuuden.

No, jos yrittää olla joukkoliikenneradikalismin Ajatollah, marttyyriviitta sitten varmaan pukee.
 
Viimeksi muokattu:
Minun ei sovi perustella mitään Reittioppaan ajoilla, mutta sinun kohdallasi Reittiopas kelpaa perusteluksi.
Reittioppaan ajat ovat suuntaa-antavia. Jos sinulla on bussien nopeuseroista päivä- ja yöliikenteessä keskustan ja Kurvin välillä vastakkaisia todisteita, niin voit toki esittää niitä.

Kirjoitin jo edellä ennen kuin Vesa Nurminenkin totesi saman asian, että jos Itä-Helsingin liikenne olisi järjestetty metron sijasta busseilla, kai se silloin olisi tehty parhaalla mahdollisella tavalla.
Kaunis ajatus, mutta itse en usko siihen. Eihän meillä ole muutakaan bussiliikennettä järjestetty parhaalla mahdollisella tavalla. Syystäkin olemme puhuneet moneen kertaan: joukkoliikenteen ja autoilun välinen tärkeysjärjestys.

Jokaisen esimerkit ovat tarkoitushakuisia.
Tarkoitushakuisuutta on tosin eri asteita. Hyvät esimerkit ovat objektiivisia ja jos ne sen jälkeenkin puoltavat esitettyä kantaa, niin hyvä niin.

Yöbussit muuten pysähtyvät käytännössä joka pysäkillä. Toisin kuin Itäväylää päivisin ajavat 58 ja 59. Mutta ehkä tälläkään kokemuksella ei ole mitään arvoa, kun sen esittää väärä henkilö.
Aika vahva väite tuo yöbussien pysähtyminen käytännössä joka pysäkillä. En ilman tarkempia perusteluita itse usko sitä.

Eli sanot, että Reittiopas on täyttä roskaa
En sanonut. Kohtuullisten epätarkkuuksien ja täyden roskan välillä on iso ero.

mitä tulee tämän foorumin käytäntöihin, ehkä kalikka kalahti ja koira älähti.
Katsoin tarpeelliseksi oikaista minua koskevan virheellisen väittämän. Jos en olisi oikaissut, olisit varmaan todennut, että vaikeneminen on myöntymisen merkki?

Olet ehkä huomannut, että ainakin minun keskustelutyylini vaihtelee keskustelukumppanin mukaan. Olet itse aloittanut kovan keskustelutyylin, jolla jotkut (minä mukaanlukien) käymme keskustelua kanssasi.

Nimimerkkisäännöt ovat kaikille täällä samat. Sinua (ja joitakin muitakin) vaan tuntuu harmittavan, että keskustelua käyvät myös "siviilit", joiden nimi ei sano teille mitään. Eniten näissä liikennepolitiikkakeskusteluissa suljettuja tunnuksia on ollut metrofaneilla (esim. Epex82).

Oikaisuna vielä, että foorumi ei ole minun.
 
Jännä juttu, jos joukkoliikenteen suunnittelupuolella työskentelee ihmisiä, joilla ei ole uskoa joukkoliikenteen mahdollisuuksiin. Ei kai ihme, että metron kaltaisia B-luokan kompromisseja rakennetaan vaikka sitten isolla rahalla, jos muuhun ei yksinkertaisesti uskota. Visionäärien sijaan siellä on lauma "realisteja", jotka antavat periksi massahenkilöautoilulle ja autokaupungille. Nämä tulevaisuudenkuvat noteerataan tietysti myös maan ykkösmediassa ja saadaan autoilijatkin uskomaan joukkoliikenteeseen - nimittäin sellaiseen, joka ei vie heiltä mitään pois. Luulen, että jos samalla innolla kehiteltäisiin ja esiteltäisiin Laajasalon tulevaa ratikkaverkostoa, Jokeria ja muita poikittaisyhteyksiä, syötettäisiin nämä sitten sellaisinaan hesareille ja muille, ne hyväksyttäisiin ihan siinä missä oranssi tunnelijunakin. Eivät autoilijatkaan nimittäin yleensä tyhmiä ole.
 
Minusta on aina hyvin irvokasta kun vastakkaisiin mielipiteisiin hyvin torjuvasti suhtautuva henkilö alkaa kovaäänisesti vaatia muilta mielipiteidensä ja arvojensa "ymmärtämistä" ja puhua totuudesta. Ihan kuin hän omistaisi totuuden.
Minä puolestani en anna arvoa mielipiteille, joiden esittäjä ei uskalla tulla esille. Varsinkin silloin, kun ryhtyy vielä saarnaamaan totuudesta.

Oliko se nyt niin, että Mannerheimintien HSL-busseissa on aamuruuhkassa keskimäärin 8 henkeä per auto. Muistaakseni Tpyyluomalla oli tuo luku jostain kaivettuna.
Nämä luvut löytyvät KSV:n julkaisusta Liikenteen kehitys Helsingissä.

Tämä on sarjajulkaisu, jonka KSV tekee vuosittain, tuorein on Liikenteen kehitys Helsingissä 2012. Liitetaulukon 6 mukaan aamuruuhkassa klo 6:00–9:00 Mannerheimintiellä on paikallisbusseissa 3570 ja kaukobusseissa 970 matkustajaa. Liitetaulukko 2 kertoo, että klo 8:00–9:00 busseja ajaa keskustan suuntaan 166 kappaletta. Kun paikallis- ja kaukobussien määrää ei ole eritelty, ja tarkastelun aikajaksot ovat eri, joutuu olettamaan ja laskemaan.

Kuvan 18 perusteella huipputunnin osuus on 47 % aamuruuhkasta. Siten huipputunnin bussimatkustajien määrä on 2131, ja kun se jakautuu 166 bussiin, tulee keskimäärin 12,8 hlö/bussi. Busseissa on 40–50 istumapaikkaa ja paikallisbusseissa noin 20 seisomapaikkaa. Ruuhkatunnin käyttöaste on siis 20 %. Bussiliikenne on siten yhtä tehokaasti ruuhka-aikana käytössä kuin henkilöautot, joissa on yksi henkilö eli kuljettaja. Keskimäärin sama raportti on mitannut henkilöautolle aamuruuhkassa käyttöasteeksi 1,23 hlö (sivu 36). Eli ruuhkassa henkilöautojen käyttöaste on busseja suurempi, prosentteina 25 %.

Antero
 
Onneksi vanhemmat polvet ovat dokumentoineet meille nuoremmillekin tätä ruuhkattomuutta:
Näytä liitetiedosto 2041.

On hienoa, että HKL:n ensimmäisen (ja viimeisenkin) palkatun valokuvaajan Unto Laitilan valokuvat elävät vielä pitkään poismenonsa jälkeen.

Vuoden 1966 HKL:n toimintakertomuksessa on samantapainen kuva tekstillä "Kulosaaren sillan levennetty ajotie", eli pikaraitiotiekaistat sillalta on juuri poistettu ja autokaistoja on 3+3. Autoja on sillalla siinä kuvassa yhteensä 20 kappaletta kummatkin ajosuunnat hyvin nähtävänä.

Tämä ylläoleva kuva lienee aamuruuhkasta 1969, sillä vastaavia otoksia on julkaistu propagandamielessä eri lähteissä. Mikähän sumppu onkaan tuolla Sörnäisten päässä kun kaupungista tuleva liikennesuunta on kuvassa täysi nolla ja tässä seistään!

Laitilalla on samantapaisia ruuhkakuvia myös Mannerheimintieltä ja Hämeentieltä, jotka otettu korkeuksiin nostetun HKL:n torniauton lavalta. Niiden kuvien julkaisun tavoitteena on ollut laitoksen halu saada huomiota joukkoliikennekaistojen aikaansaamiseksi pääkaduille tai sitten osoittaa jo olemassaolevien erinomaisuus.
 
Kuvan 18 perusteella huipputunnin osuus on 47 % aamuruuhkasta. Siten huipputunnin bussimatkustajien määrä on 2131, ja kun se jakautuu 166 bussiin, tulee keskimäärin 12,8 hlö/bussi.

Laskitko nyt niin, että matkustajia on molempiin suuntiin yhteensä 2131 mutta busseja kaupunkiin päin 166? Vaikka lähiöbusseilla onkin selkeä ruuhkasuunta, eivät ne varmaan ihan typötyhjinä aja takaisin maalle. Eli näyttää vielä heikommalta.
 
Takaisin
Ylös