Länsimetro

Tämä on todella säälittävää, 1900-luvun alun Pariisissa metrolinjat valmistuivat parissa vuodessa ensimmäisestä lapionpistosta, toinen toisensa perään eikä paljon pidempään mene nykyajan Kiinassakaan. Miten ihmeessä Suomessa lyhyen metropätkän rakentamiseen voi mennä yli vuosikymmen?
Jotenkin tragikoomista, että juuri sinä kyselet tällaista.
 
Se on se polittinen realismi. Huonokin ratkaisu, kuten vuosikymmenen myöhästyvä tunneliprojekti, on parempi kuin hyvä projekti jonka pojat torppaavat takahuoneessa. Koska pojat torppaavat kaikki muut mahdolliset vaihtoehdot. Sitä on poliittinen realismi.
 
Tämä on todella säälittävää, 1900-luvun alun Pariisissa metrolinjat valmistuivat parissa vuodessa ensimmäisestä lapionpistosta, toinen toisensa perään eikä paljon pidempään mene nykyajan Kiinassakaan. Miten ihmeessä Suomessa lyhyen metropätkän rakentamiseen voi mennä yli vuosikymmen?

Olet liian fiksu kysymään tällaista, ellet sitten siksi, että muutkin ajattelisivat asiaa. Toisaalta en usko, että ainakaan jlf:lla metropuuhastelijoiden epäpätevyys on mikään salaisuus. Tästä samaisesta ketjusta löytyy kaiken tunneli/pintarata -vänkäyksen seasta kerrottuna mitä on suunniteltu ja tilattu väärin, tarjottu ja luvattu väärin. Jonkun mielestä viestit ovat ehkä olleet onnekkaita arvauksia, mutta jostain syystä niissä esitetyt skenaariot ovat silti toteutuneet niin kattavasti, että kannattaisi ehkä lotota tai ainakin ryhtyä joukkoliikennekonsultiksi.

Suomalainen erikoispiirre pahasti epäonnistuneessa projektissa on, että kukaan ei kanna vastuuta työpaikallaan. Vrt. Ruotsi, jossa ministereitä eroaa maksamattomien tv-lupien vuoksi. Mediaa ei Hbl.ää lukuunottamatta kiinnosta selvitellä asiaa, mutta koska täkäläiset luottamusmiehet eivät ilmeisesti osaa toista kotimaista, Kokkinen ja Lahdenranta voivat kysyttäessä vastata Siemens - mikä tietysti on osatotuus. Ja kun riidat ratkotaan lopulta yksityisessä välimiesoikeudessa, eikä likapyykinpesu ole julkista, vähän veikkaan, että tuo osatotuus on se, millä virallinen historia kirjoitetaan.
 
Tämä on todella säälittävää, 1900-luvun alun Pariisissa metrolinjat valmistuivat parissa vuodessa ensimmäisestä lapionpistosta, toinen toisensa perään eikä paljon pidempään mene nykyajan Kiinassakaan. Miten ihmeessä Suomessa lyhyen metropätkän rakentamiseen voi mennä yli vuosikymmen?

No, Helsinki ei tietenkään ole Pariisi sata vuotta sitten eikä tämän päivän Kiina. Yhteiskuntajärjestys on vähän erilainen.

Mutta pohjimmiltaan tämä kaikki johtunee siitä, ettei länsimetro ole joukkoliikennehanke eikä se joukkoliikennepuoli, eli junat ja liikennöinti, kiinnosta ketään. Kuten olemme nähneet, sellaista asiantuntemusta ei myöskään ole. Loukohan on sanonut julkisuudessa, että hän ymmärtää ja tietää metrorakentamisesta enemmän kuin kukaan muu koko Suomessa. Hyvä esimerkki siitä, ettei paras ole välttämättä hyvä tai edes lähelläkään sitä.

Tärkeää on porata kalliota ja saada siitä paljon rahaa. Se on toteutunut täysin suunnitelmien mukaisesti. Muusta ei ole niin väliä.
 
Vs: Metron matkustajamäärien kehitys Helsingissä

Metron suosion kasvu näyttää siis jatkuvan, seuraavaksi saammekin jännittää meneekö 100 miljoonan vuosittaisen matkustajan raja rikki pian Länsimetron käyttöönoton jälkeen vai pitääkö tuon rajan ylitystä varten odottaa Kivenlahden jatkeen valmistumista ja Länsiväylän käytävän lisärakentamista.

Entä mikä olisi metron suosio jos siihen ei pakotettaisi Etelä-Espooseen matkustavia?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Hufvudstadsbladet kertoo tänään, miten espoolaiset ovat tyytymättömiä liityntäbussijärjestelyihin ja miten erityisesti lauttasaarelaiset tahtovat matkustaa bussilla, ei metrolla. Poikkeuksena lehti kertoo piskuisesta Hyljelahdesta, josta on tullut positiivista palautetta bussijärjestelyistä.
 
Siitä vaan sitten, onhan se edelleenkin mahdollista metronkin aikana.
Pääseehän täältä Itä-Helsingistäkin bussilla stadiin: liityntäbussi – 58 Itiksestä – joku Hämeentien bussi, johon vaihtaa näppärästi kun jää 58:sta Junatien sillan länsipuolella. Ei vaan ole ihan sama asia kuin nousta bussiin ja ajaa perille samalla istumalla.

Antero
 
No, Lauttasaaren Vattuniemestä tulee metron aikakaudella pääsemään Larun keskustan ja Ruoholahden kautta Erottajalle bussilinjalla 21 (nykysuunnitelman mukaan).
 
Se nyt vaan on Euroopan parasta että kolmen kilometrin matkalla on vaihto, tai sitten kävellään kilometri, että päästään pari asemaväliä suur-suositulla voittokulkuneuvolla. Kansan pitää lopettaa narina ja ymmärtää, että veljet ovat ponnistelleet tämän kaiken meille meidän parhaaksemme.
 
Sehän on vain miljoona. Mutta silti kehtaan kysyä: mihin HSL tahtoo, että Helsinki käyttää miljoona euroa otsikolla "Länsimetroon liittyvät bussiliikenteen järjestelyt 1 000 000 euroa" ja miksei summa sisälly ko. hankkeen hankesuunnitelmaan?
Jos Matinkylän metro edellyttää jotain järjestelyitä, niin ne tietenkin kuuluvat metroon ja Länsimetro Oy:n rahoitettaviksi. Helsingin alueen toimet tulevat sitäkin kautta Helsingin maksettaviksi, mutta sillä erolla, että HSL:n kautta myös muut jäsenkunnat saavat maksaa sen verran, kuin niiden asukkaat näitä järjestelyitä käyttävät. Eli ehkä juuri tässä on syy siihen, miksi HSL haluaa, että Helsinki maksaa nämä järjestelyt muuten vain ja erillään Länsimetro Oy:stä. Koska silloin Helsinki saa maksaa kaiken.

Mutta ei tämä ole ainoa kummallisuus Matinkylän metron ja Länsimetro Oy:n kanssa. Niittykummun asema ei ole Länsimetro Oy:n asema, vaan Espoon kaupunki maksaa sen suoraan. Koivusaaren aseman kanssa on myös palloteltu, valmiiksi vai ei. Toistaiseksi luolan louhinnan lienee hoitanut Länsimetro Oy. Mutta miten paljon Länsimetro Oy:n toiminta joustaa? Miksi Länsimetro Oy ei maksanut Niittykummun asemaa? Siksikö, että Matinkylän metron hinta ei nouse?

Antero
 
Länsimetron lyhyisiin asemiin liittyen haluaisin esittää kysymyksen: olisiko myös Ruoholahdesta länteen mahdollista ajaa kolmen vaunuparin junilla niin, että ensimmäinen ja viimeinen vaunu jäävät laiturin ulkopuolelle, eikä näiden ovet aukea? Niistä siis poistuttaisiin ja niihin noustaisiin vaunuparin toisen vaunun ovien kautta. M100-junilla tämä ei toki toimisi, mutta mikäli M200- ja M300-junia on riittävästi, voisi esimerkiksi joka toisen junan ajaa kolmella vaunuparilla (M200- tai M300-junalla) ja joka toisen kahdella vaunuparilla (M100-junalla).
 
M300 on yksi nelivaunuinen kiinteä, läpikäveltävä putki, jonka pituutta ei voi muuttaa (6-vaunuiseksi). En tiedä, voiko pidentää 8-vaunuiseksi, siis kytkeä yhteen kaksi M300-yksikköä tai voiko yhden M300- ja yhden M200-yksikön kytkeä yhteen.

M200-vaunuilla tuo onnistuisi sikäli kun ovet sattuvat oikeaan kohtaan laituriovien kanssa. Sattuvatko, sitä en tiedä. M200-vaunuja vaan on kovin vähän.
 
Takaisin
Ylös