Mikä on siis pääongelma noiden laituriovien kanssa? Junasarjojen keskenään erilaiset ovetko?
Asiaan voisi tietenkin vastata joku, joka tietää, mistä riidellään. Mutta ongelma Hesassa on kai siinä, että laituriovien ja junien väliin tarvitaan iso väli junien erilaisten rakenteiden ja myös taustapeilien vuoksi. Laituriovien pitää olla tehty siten, ettei kukaan pääse laituriovien ja junan väliin.
Junien ovien toisistaan vaihelevat sijainnit on ratkaistu siten, että laituriovien oviaukko on suunnilleen metrin verran leveämpi kuin junien ovet. Siten junien ovet osuvat aukkojen kohdille. Näkyy HS:n jutun kuvassa tämä ekstraleveys.
Kaikkiaan tämä nyt kai on niitä juttuja, miksi ei pitäisi kuvitella, että muutetaan vanha metro junineen kuljettajattomaksi. Sillä jos tällainen muutos tehdään, se tehdään kuten Pariisin ykköslinjalla siten, että laiturit ja junat uusitaan. Mutta kyllä Pariisin ykköselläkin on laiturioven ja vaunun välissä noin 20 cm tilaa.
Hesari on muuten tehnyt
toisen jutun aiheesta iltapäivällä. Tässä on haastateltu Länsimetron pelastusyhteistyöryhmän jäsentä, aluepäällikkö Marko Järvistä. Tulee vaan mieleen, että taitaa olla eri vaatimukset Helsingissä ja Espoossa. Kun ei kuljettajattomassa ajossa vanhoissa tunneleissa tarvitse tehdä mitään muutoksia. Mutta Espoossa ei tule lupaa ajaa, vaikka ilman laiturioviakin siellä on paremmat tunnelit, kun on edes liian kapea pelastuslaituri. Helsingissä ei ole pelastuslaituria ollenkaan.
Olemmeko me helsinkiläiset parempia ihmisiä kuin espoolaiset, ja osaamme pelastatutua metrosta ilman mitään apua ja turvatekniikkaa? Vai ovatko espoolaiset parempia ihmisiä kuin helsinkiläiset, ja espoolaiset pitää edes yrittää pelastaa?
Antero