Aika kauan saatiin muuten odottaa sitä, että suomenkielinen media vihdoin kertoisi metrolle sen miljardihinnan, jonka se tulee maksamaan. Nyt YLE:
Metro julkaisi jutun länsimetron hintalapusta jo 26.4. Yle otti osaa aiheeseen seuraavana päivänä.
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Aika kauan saatiin muuten odottaa sitä, että suomenkielinen media vihdoin kertoisi metrolle sen miljardihinnan, jonka se tulee maksamaan. Nyt YLE:
Nyt Hesarissakin on herätty tynkäasemaongelmaan. Kun automaatti kariutui, kapasiteeti on loppumassa jo 2022.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1430198507484
Tämä on aika erikoista, kun aiemmin HKL on kiistänyt ettei kapasiteetti loppuisi pitkään aikaan, mutta nyt HSL taas on sitä mieltä että loppuu.
Mistä erot käsityksissä mahtavat johtua?
Mutta onko lisärakentamista tulossa siltikään riittävästi? Meinaa metron miljardihinnasta tulee aika rapsakka jyvitys per neliö jos kerrosneliöitä tehdään vähemmän kuin kymmeniä miljoonia. 10 miljoonaan k-m^2 mahtuu suurin piirtein 250 000 asukasta, eli Espoon verran, ja metro maksaisi tällöin reilun satasen per neliö.
Ei kai tässä nyt enää 70-lukua eletä että rakennusfirmojen pitää kokonaan maksaa itse uusien lähiöiden kunnallistekniikka ja liikenneinfra?
Ei hätää, eivät ne varmasti joudu maksamaan maailman vähiten korruptoituneessa maassa. Tämä palautuu kai kysymykseen siitä, pitääkö uusien alueiden asukkaiden maksaa alueen infra vai jaetaanko pottia muille veronmaksajille. Tällä hetkellä näyttää ikävästi siltä, että esim. Kruunuvuorenselän sillasta menee iso osa lahjaksi rakennusliikkeille.
Taitaa olla sitten seudun ominaisuus, että miljardin tunnelilla saadaan 6000–7000 matkan lisäys päivittäiseen reiluun miljoonaan joukkoliikennematkaan. Koska Pisaran miljardille oli laskettu 6500 matkaa.7000 autoilijaa siirtyy HSL:n arvion mukaan metromatkustajaksi. Eipä ole hääppöistä.
Onhan tästä empiirinen testi 30 vuoden takaa itämetrosta. Toisin kuin luullaan ja väitetään, ei joukkoliikenteen käyttö miksikään muuttunut. Ei siis myöskään vähentynyt, vaikka palvelutaso heikkeni vaihtamisen ja matka-ajan pitenemisen vuoksi. http://www.kaupunkiliikenne.net/kulosaari_xls.gif
Jos tehdään tunneli ja pakotetaan ihmiset sinne lopettamalla pintaliikennettä, niin ei tapahdu muuta kuin että joukkoliikenteen käyttäjät vaihtavat toiseen välineeseen.
Taitaa olla sitten seudun ominaisuus, että miljardin tunnelilla saadaan 6000–7000 matkan lisäys päivittäiseen reiluun miljoonaan joukkoliikennematkaan. Koska Pisaran miljardille oli laskettu 6500 matkaa.
Tämä lienee totta. Kokonaisuutta kuvaava liikenneverkon malli ei liene oikea tapa selvittää yksittäisen linjan kuormittumista. Meillehän kävi Tampereen ratikan kanssa siten, että liikennemalli kokonaisuudessaan antoin hyviä tuloksia ja oli tasapainossa lähtötietona olevan tutkimusaineiston kanssa. Kuitenkin nimenomaan raitiotien reitin kysynnän kohdalla malli antoi merkittävästi alhaisempia matkustajamääriä kuin mitä todellisessa elämässä on busseissa. Vastaava tilanne oli Bergenissä ratikan suunnitteluvaiheen aikana. Yksittäisen linjan kuormituksen arvioinnissa näyttää olevan luotettavampaa laskea linjan välittömän vaikutusalueen maankäyttö ja perustaa matkuatajamääräennuste kävelyetäisyyksiin ja matkatuotosfunktioihin.Epäilisin ennemmin tämän olevan seudulla käytettävien liikennemallien ominaisuus.
Myös HS tunnustaa nyt, että Länsimetro maksaa miljardin. http://www.hs.fi/kaupunki/a1432778695491
Länsimetro eroaa tuosta muutoksesta siltä osin, että se poistaa joltain osalta matkustajia vaihdon Kampissa. Metroasemien ympäristössä rakennetaan, Kalasatamassa jopa aika paljonkin, myös uusia työpaikkoja.