- HS kertoi perjantaina 10. kesäkuuta, että länsimetro myöhästyy suunnitellusta aikataulustaan. Metron oli tarkoitus aloittaa liikennöinti 15. elokuuta.
- Myöhästymisen syynä on rakennustöiden viivästyminen. Myöhästyminen aiheuttaa Espooseen ja Helsinkiin liikennekaaoksen, koska metron vuoksi on jo päätetty lakkauttaa useita bussilinjoja.
- Länsimetro Oy ei ole vielä arvioinut myöhästymisen pituutta.
- Länsimetron avajaisten myöhästyminen liittyy rakennustöiden viivästymiseen, ei vain turvatestien vaikeuksiin.
- Länsimetro Oy kertoi viikko sitten perjantaina, että metroliikenteen ja -asemien pyörittämiseen vaadittavien järjestelmien koekäytöt ovat osoittautuneet ”odotettua vaativammiksi tehtäviksi”.
- Käytännössä viivästyminen näyttää kuitenkin johtuvan siitä, että osa metroliikenteen ja -asemien vaatimista järjestelmistä ei ole vielä edes valmiina.
- Länsimetroa varten rakennetaan 52 erilaista järjestelmää, jotka hoitavat muun muassa paloturvallisuutta, ilmastointia, kulunvalvontaa ja lämmitystä.
- Useille metroasemille ei vieläkään ole toimitettu esimerkiksi paloturvallisuusjärjestelmän vaatimia paineenkestäviä savunpoistoluukkuja. Länsimetro Oy:n toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan tämä johtuu liian myöhään tehdystä tilauksesta.
- ”Nämä ovat erikoisvalmisteisia luukkuja, joiden toimitusajat ovat pitkät”, Kokkinen sanoo.
- Savunpoistoluukkujen saapuminen näyttää venyvän heinäkuun puoleenväliin. Ilman luukkuja järjestelmää ei päästä testaamaan, eikä pelastuslaitos voi järjestää asemalla pelastusharjoituksia.
Länsimetron avajaisten myöhästyminen liittyy rakennustöiden viivästymiseen, ei vain turvatestien vaikeuksiin.
Länsimetro Oy kertoi viikko sitten perjantaina, että metroliikenteen ja -asemien pyörittämiseen vaadittavien järjestelmien koekäytöt ovat osoittautuneet ”odotettua vaativammiksi tehtäviksi”.
Käytännössä viivästyminen näyttää kuitenkin johtuvan siitä, että osa metroliikenteen ja -asemien vaatimista järjestelmistä ei ole vielä edes valmiina.
Länsimetroa varten rakennetaan 52 erilaista järjestelmää, jotka hoitavat muun muassa paloturvallisuutta, ilmastointia, kulunvalvontaa ja lämmitystä.
Useille metroasemille ei vieläkään ole toimitettu esimerkiksi paloturvallisuusjärjestelmän vaatimia paineenkestäviä savunpoistoluukkuja. Länsimetro Oy:n toimitusjohtajan Matti Kokkisen mukaan tämä johtuu liian myöhään tehdystä tilauksesta.
”Nämä ovat erikoisvalmisteisia luukkuja, joiden toimitusajat ovat pitkät”, Kokkinen sanoo.
Savunpoistoluukkujen saapuminen näyttää venyvän heinäkuun puoleenväliin. Ilman luukkuja järjestelmää ei päästä testaamaan, eikä pelastuslaitos voi järjestää asemalla pelastusharjoituksia.
Kokkinen ei vielä torstai-iltana osannut arvioida, milloin länsimetro voisi aueta.
”Se on teema, jota hallitus käsittelee perjantaiaamuna kokouksessaan.”
Savunpoistoluukut ovat kuitenkin vain yksi viivästystä aiheuttava tekijä. Länsimetron rakennustöissä on syntynyt useita ketjureaktioita, joissa yhden komponentin puuttuminen on johtanut koko järjestelmän valmistumisen hidastumiseen.
Tällä hetkellä pahimmin myöhässä ovat Lauttasaaren ja Matinkylän asemat. Sitä, mitkä järjestelmät asemilla eivät toimi, Kokkinen ei tiedä.
”Siellä on monenlaista asiaa, mutta tarkempia yksityiskohtia en osaa vielä luetella”, Kokkinen sanoo.
Länsimetron rakennusprojektia johtaa Länsimetro Oy:n palkkaama projektinjohtoyritys Sweco PM. Miksi te ette kysy tarkemmista yksityiskohdista Sweco PM:ltä?
”Kyllä me kysymmekin. Meitä kiinnostaa kokonaisuus. Se, mitä kaikkea pitää tehdä, että metro saadaan liikkeelle nopeasti. Mutta ei minulla ole tässä vaiheessa listaa yksityiskohdista.”
Mutta miksi teillä ei vieläkään ole selvyyttä ongelmien yksityiskohdista?
”Niitä selvitetään nyt. Minä koitan pitää kokonaiskuvaa itselläni.”
Sweco PM:n projektinjohtaja Kari Aurasen mukaan myöhästyminen johtuu siitä, että metron louhintatyöt aloitettiin liian myöhään. Tämän enempää Auranen ei kuitenkaan halua myöhästymistä kommentoida.
”On sovittu, että kommentoinnin hoitaa Länsimetro Oy”, Auranen sanoo.
Se, miksi länsimetron viivästymisestä tiedotetaan vasta kahta kuukautta ennen suunniteltua avajaispäivää, näyttää johtuvan merkittävistä tiedonkulkuongelmista.
Länsimetron valmistuminen on Espoon ja Helsingin vuonna 2007 perustaman Länsimetro Oy:n vastuulla, mutta käytännössä Länsimetro Oy on vain kymmenen henkeä työllistävä valvontaorganisaatio. Varsinaisista rakennustöistä vastaavat Länsimetro Oy:n valitsema projektinjohtoyritys Sweco PM ja sen lukuisat aliurakoitsijat.
Matti Kokkisen mukaan länsimetron ongelmat paljastuivat hänelle vasta toukokuun lopulla, kun Aalto-yliopiston metroasemalla oli tarkoitus aloittaa ensimmäiset yhteiskäyttökokeet. Yhteiskäyttökokeita ei kuitenkaan voitu suorittaa, koska järjestelmät eivät olleet valmiina.
Tässä vaiheessa sekä Länsimetro Oy että HSL olivat jo aloittaneet massiiviset mainoskampanjat metron avautumisen kunniaksi. Kokkinen ei vielä torstainakaan tiennyt, miksi tieto ei ole kulkenut Länsimetro Oy:lle asti.
”Sitä selvitetään parhaillaan.”
Espoolaisille yritetään saada vanhat suorat Helsinki-linjat käyttöön
Bussikaaos elokuun puolivälissä on hieman erinäköinen kuin vielä viikko sitten kuviteltiin.
Helsingin seudun liikenteen (HSL) suurin huolenaihe ennen länsimetron viivästysilmoitusta oli, että tuttujen, suorien Helsinki-linjojen päättyminen saa matkustajat yhtä lailla raivon partaalle kuin kehäradan aloitus vantaalaiset bussimatkustajat vuosi sitten.
Silloin Vantaan sisäinen liikenne muuttui asemille suuntautuvaksi liityntäliikenteeksi. Nyt noin 200 000 matkustajan liikenteen piti mullistua Espoossa. Kaikkiaan 90 espoolaista bussilinjaa oli supistumassa 35:een.
Viime perjantaina tilanne muuttui täysin toisenlaiseksi. Jos HSL onnistuu, bussiliikenne jatkuu elokuun puolivälissä lähes sellaisena kuin mitä se on tähän mennessä ollut.
Liikennesuunnittelijat yrittävät nyt kuumeisesti koota palapeliä, jossa 35 uutta liityntäbussilinjaa sekä uusvanhat suorat yhteydet Espoosta Helsinkiin toimisivat yhteen. Tavoitteena on, että 80 prosenttia viime talvikauden suorista Espoo-linjoista saataisiin pystyyn väliaikaisesti.
”Me neuvottelimme keskiviikkona kolmen ja tänään torstaina ainakin kahden liikennöitsijän kanssa korvaavasta liikenteestä”, kertoo HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja Tero Anttila.
Neuvottelut etenevät siten, että liikennöitsijöille kerrotaan, mitä HSL heiltä toivoo. Sitten yhtiöt laskevat, millaisella tarjouksella he tulisivat mukaan. Vastauksia odotetaan viikonvaihteeseen mennessä. HSL kertoo ensi tiistaina, mitä siihen mennessä on saatu sovittua.
”Tarjousten perusteella me näemme, onnistuuko suunnitelma, vai joutuuko sitä justeeraamaan”, Anttila sanoo.
HSL:llä on jo sopimukset 50 vara-auton käytöstä kuukaudeksi, mutta busseja tarvitaan lisää ainakin parikymmentä. Tavoitteena ovat lokakuun puoliväliin ulottuvat kahden kuukauden sopimukset. Anttilan mukaan suorien linjojen vuoroväli on sama kuin viime talvikaudella oli käytössä.
Lauttasaaressa tilanne on toisin, sillä lisäautoilla pyritään täydentämään liikennettä aina Kamppiin saakka. ”Tämä on uusi tilanne, koska Lauttasaaren linjat eivät ole aiemmin päättyneet Kamppiin”, Anttila sanoo.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Kampin terminaaliin piti siirtyä muun muassa Elielinaukiolle päättyviä bussilinjoja, mutta maanalaiseen tilaan eivät kaikki mahdu. Osa linjoista jättää matkustajansa Kampissa katuverkkoon.
Ensi viikolla pitäisi selvitä, mitkä bussit ajavat maan alle ja mitkä käyttävät esimerkiksi Fredrikinkadun bussipysäkkejä.
Anttilan mukaan bussiyhtiöt ovat suhtautuneet hätätilanteeseen ymmärtäväisesti. Periaatteessa busseja on käytettävissä, mutta yhtiöiden pitäisi hankkia autoille myös kuljettajat ja sovitella työvuorot järjestykseen.