Länsimetro

Halusin vain tuoda esille sen, miksi eri tahoilta tulee niin erinäköisiä lukuja, kun arvelin, että muutkin saattavat ihmetellä asiaa. Mutta otetaanpa sitten kantaa siihen, voiko näin tehdä. Sen verran minussa on vielä matemaatikkoa, että mielestäni sinällään ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa laskea asioita, vaan oikeellisuus riippuu käyttötarkoituksesta. Asiakkaille viestiessä ei todellakaan ole järkeä ilmoittaa jotain geneeristä yleistettyä matkavastusta, vaan tarjota koko kuva: vuoroväli on tämä ja matka-aika tämä, vaihtoja näin monta ja niissä menee arviolta aikaa niin ja niin paljon. Mutta ymmärrettävästi on paljonkin hyötyä, jos matka-vastuksen voi ilmoittaa yhtenä lukuna siinä vaiheessa, kun tehdään jotain analyysiä: ennustemalleja, tutkitaan joukkoliikennepalvelun vaikutusta asuntojen hintaa tms. tai vaikkapa halutaan kartalla näyttää yleiskuva siitä, miten joukkoliikenteen palvelu eri alueilla muuttuu. Jälkimmäiseen mielestäni soveltuu hyvin luku, jossa on matka-aikaan ynnättynä vuorovälin puolikas. Tällaisessa esityksessä kun pitäisi olennainen saada tiivistettyä yhdeksi numeroksi.

Itse en näe kyllä paljoakaan hyötyä tuosta joukkoliikenteen palvelun "yhteen lukuun pelkistämisestä", koska se on niin altis vääristymille ja jopa tarkoitushakuisuudelle. Tai siis ainakaan nykyisillä menetelmillä, koska kuten itsekin toteat, ei ole yhtä tapaa laskea asiaa. Tähän juuri edellisellä sivulla viittasin, kun kirjoitin, että matka-aikamuutokset pitäisi pystyä ilmoittamaan informatiivisemmin kuin minuutteina umpimähkäiseen/tarkoitushakuiseen pisteeseen.

Esimerkiksi kun tarkastelee noilla matka-ajan muutoskartoilla länsimetron vaikutusta Viiskulman saavutettavuuteen, niin saadaan ihan eri vaikutukset kuin Rautatieaseman saavutettavuuden suhteen. Sama pätee varmasti moneen muuhunkin satunnaisesti valittuun paikkaan. Voi olla suuntaan taikka toiseen.

Tämän vuoksi olisi hyvä kehittää matka-aika tarkastelua esimerkiksi siihen suuntaan, että montako neliökilometriä on saavutettavissa tiettyjen aikarajojen puitteissa. Ja koska neliökilometrit eivät itsessään ole kovin arvokkaita, ne voisi hinnoitella kerrosneliömetrien mukaan. Tai jotain. Nämä ihan hatusta vedettynä viestiä kirjoittaessa.

Pointtina se, että vähän ihmettelen, kuinka alkeellista joukkoliikennehankkeiden matka-aikojen arviointi ja mittaaminen edelleen ovat. Hesarin matka-aikajuttua voi syyttää tarkoitushakuiseksi, mutta pystyykö joku vakavalla naamalla väittämään, että Länsimetroselvitysten matka-aikavertailut eivät olleet? Ja molemmat ovat olleet mahdollisia vain, koska matka-aikojen vertailu on itsessään ongelmallista ja menetelmät eivät saa aiheesta kunnolla kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
Muistelen keskustelleeni HSL:n virkamiehen kanssa, joka kertoi kansainvälisestä tutkimustiedosta, jonka mukaan n. 7 min on sellainen raja, jonka alla ei enää tapahdu oikein mitään. 7 min vuoroväli koetaan tiheäksi ja pysäkille mennään aikatauluja katsomatta. Jos vaunut kulkevat esim. 4 min vuorovälein, sitä ei koeta enää houkuttelevammaksi eikä matkustajamäärä kasva.

Tämä oli aikanaan kiva kuulla, koska tuo keskustelumme koski EMME-mallinnusta ja sen typeriä oletuksia siitä, miten vuorovälin loputon tihentäminen tekee linjasta aina vain houkuttelevamman. HKL:hän päätyi tämän perusteella pohtimaan mm. 2 min välein kulkevaa liityntäbussia Ruoholahden metroasemalta Jätkäsaareen. No, sen sijaan tuli sitten ratikka.

Jos katsotaan Helsinkiä kyllähän juuri linjoilla 3+1(Punavuoressa) ja 2+1(Töölössä) ja muutama vuosi aikaisemminkin 3+9 (Kalliossa) yhdistelmän vuorovälien tihentäminen nostanut matkustajamääriä aika paljon suhteessa aikaisempaan ja noissa on menty noin 8 minuuttia per vuoro tasolta 5 minuuttia per vuoro vuoroväliin. Toki tuo lienee myös jossain määrin linjakohtaista, kun 3+1, 2+1 ja 3+9 linjoilla ratikan kilpailija on kävely.
 
Jos katsotaan Helsinkiä kyllähän juuri linjoilla 3+1(Punavuoressa) ja 2+1(Töölössä) ja muutama vuosi aikaisemminkin 3+9 (Kalliossa) yhdistelmän vuorovälien tihentäminen nostanut matkustajamääriä aika paljon suhteessa aikaisempaan ja noissa on menty noin 8 minuuttia per vuoro tasolta 5 minuuttia per vuoro vuoroväliin. Toki tuo lienee myös jossain määrin linjakohtaista, kun 3+1, 2+1 ja 3+9 linjoilla ratikan kilpailija on kävely.

Noissa tarttis vissiin erotella se tilanne, että linjan houkuttavuutta rajoittaa ruuhkaisuus, ts. vaunut ovat jo valmiiksi niin täynnä, että ei tee mieli änkeä sekaan, tai ei mahdu lainkaan. Tällöin vuorojen tihentäminen purkaa ruuhkaa ja houkuttelee käyttäjiä pikemminkin sitä kautta kuin vähentyneen odottelun ansiosta. 550:lla ilmeisesti samaa ilmiötä, ainakin sitä on ajettu todella tiuhalla vuorovälillä (voi tietysti sanoa, että liian pienikokoisesta kalustosta johtuen).
 
Jotkut kuljettajat ja matkustajat valittavat metromatkustuksen aiheuttavan huimausta ja pahoinvointia.

Minulle joidenkin asemien valaistus on aiheuttanut migreenityyppistä päänsärkyä. Erityisesti ärsyttää Lauttasaaren aseman valaistus, joka himmenee ja kirkastuu epämääräisessä rytmissä. Keilaniemessä taas on loisteputkia pitkin ja poikin koko katon täydeltä, ja päänsärkyä tulee niistäkin. Nämä kokemukset ovat vain muutamalta metromatkalta, koska en onneksi joudu matkustamaan länsimetron osuudella jatkuvasti. Mutta kuitenkin.
 
Jos katsotaan Helsinkiä kyllähän juuri linjoilla 3+1(Punavuoressa) ja 2+1(Töölössä) ja muutama vuosi aikaisemminkin 3+9 (Kalliossa) yhdistelmän vuorovälien tihentäminen nostanut matkustajamääriä aika paljon suhteessa aikaisempaan ja noissa on menty noin 8 minuuttia per vuoro tasolta 5 minuuttia per vuoro vuoroväliin. Toki tuo lienee myös jossain määrin linjakohtaista, kun 3+1, 2+1 ja 3+9 linjoilla ratikan kilpailija on kävely.

Joo, jos vuoroväliä tihennetään, siirtyy toki muilta linjoilta ja kävelystä käyttäjiä, mutta se ei ole sellaista matkustajamäärien lisääntymistä joka lisäisi HSL:n lipputuloja, paitsi jos matkustetaan arvo- tai kertalipulla ja matkan HSL-osuus olisi kävelty kokonaisuudessaan ilman tihennettyä vuoroväliä.
 
Jotkut kuljettajat ja matkustajat valittavat metromatkustuksen aiheuttavan huimausta ja pahoinvointia.

Mä olen kyllä hyvin kriittinen länsimetrohanketta kohtaan, mutta nyt on pakko sanoa, että meneekös tuo kuitenkin vähäsen yli? Olen aika monessa maailman metrossa matkustanut, ja joskus on kyllä korvatkin saattaaneet mennä kevyesti lukkoon, mutta en ole koskaan kokenut, enkä ole havainnut kenenkään muunkaan kokevan, tämänkaltaista pahoinvointia saatikka sitten huimausta.
 
Mä olen kyllä hyvin kriittinen länsimetrohanketta kohtaan, mutta nyt on pakko sanoa, että meneekös tuo kuitenkin vähäsen yli? Olen aika monessa maailman metrossa matkustanut, ja joskus on kyllä korvatkin saattaaneet mennä kevyesti lukkoon, mutta en ole koskaan kokenut, enkä ole havainnut kenenkään muunkaan kokevan, tämänkaltaista pahoinvointia saatikka sitten huimausta.

Jos jollain Länsimetron käyttäjällä sattuisi olemaan korkeusmittarilla tai ilmanpainemittarilla (sama asia) varustettu sporttikello tai muu laite, niin olisi ainakin mielenkiintoista mitata, miten suuria painevaihteluita metromatkan aikana todella on. En usko, että ongelma on niinkään painevaihteluiden suuruudessa kuin siinä, miten nopeasti ne ilmenevät. Siis jos niitä ylipäänsä on eikä kyse ole kuvittelusta.

Jos joku lähtee mittaamaan, niin karkeana nyrkkisääntönä 10 metriä vastaa 1 mbar paine-eroa.
 
HSL kertoo, että länsimetron matkustajamäärä onkin odotettua pienempi:

Metron uusilta asemilta on matkustettu keskimääräisen arkivuorokauden aikana noin 50 000 kertaa sen jälkeen, kun Espoon ja Lauttasaaren uudet bussilinjat on otettu käyttöön. Asia selviää HSL:n tuoreista tilastoista. Uusista asemista vilkkain on edelleen Matinkylä, josta on noustu kyytiin keskimäärin 18 000 kertaa arkivuorokaudessa.

Tuoreet matkustajamäärät ovat selvästi pienempiä kuin HSL:n aiemmin ilmoittamat luvut. Syynä on järjestelmän vika, jonka myötä Matinkylän, Tapiolan ja Niittykummun matkustajamäärät näkyivät alkuperäisissä tilastoissa kaksinkertaisina. Asia havaittiin, kun Matinkylässä laskettiin matkustajia käsin aiempien koneellisesti kerättyjen tietojen varmentamiseksi.

Metron uuden osuuden kokonaisnousijamäärä 50 000 taas on ennustetta (60 000) pienempi.
 
Juu, ja osa ei pitänyt mahdollisena, että HSL sohlaa matkustajamäärien kanssa.

Kyllä tietäjät arvaa ainakin silloin, kun joku ei tunnu täsmäävän. 20k ylimääräistä matkaa samalla kun autoliikenne ei Länsiväylällä lisäänny, ei yksinkertaisesti ole todennäköinen vaihtoehto Espoon yhdyskuntarakenteella. Länsimetro kun ei ole kävelyn korvike, eikä 125k asukkaan altaasta synny 20k uutta matkaa kuin tyhjästä.
 
Laitoin Marja Salomaalle sähköpostia, jossa on laskettu auki, mitä palvelua 1.5 miljoonalla eurolla saa.

Marja vastasi viestiini kohtuullisen pitkästi ja epämääräisesti. Ei aio oikaista, mikä sinänsä ei yllätä. Koko uutinen on tyyppiesimerkki valemedian toiminnasta: voimakkaan asenteellinen "uutinen", jonka faktat esitetään niin vinossa, että kaikki paitsi valveutuneimmat lukijat käsittävät asian väärin. Mietin, pitäisikö tuosta kannella JSN:eek:on, kun oikaisuakaan ei suostuta tekemään.

Tämä on sikäli vähän hassua, että olen oikeastaan samaa mieltä tuosta itse asiasta, espoolaispäättäjien typeryydestä ja rahankäytöstä, kuin HS. Mutta silti sieppaa se, että puolueettomaksi itseään väittävä on kaikkea muuta kuin sitä.
 
Kannustan kantelemaan JSN:ään, jos kohta sielläkin päätökset ovat usein hampaattomia ja suosivat mediaa. Myöskään Yle ei ole korjannut uutisointiaan, että metro vähensi autoilua 6 %, vaikka on saanut useita oikaisupyyntöjä. Tekniset virheet korjataan (kirjoitusvirhe tms.), mutta heti kun astutaan alueelle, jolla koko "uutinen" kuivuu faktoilla kasaan, nahka on liian herkkä.

Nyt kun HSL on julkaissut realistisemmat luvut, mitä jää jäljelle? Tyytymättömyys ei selitykään odottamattoman suurilla käyttäjämäärillä, vaan arkimatkojen hankaloituminen ja piteneminen onkin normaali asia, joka jää voimaan. Autoilu ei vähentynytkään, uusia asiakkaita ei juuri tullutkaan. Asuntojen hinnat sentään nousivat. Mitenkäs joukkoliikenteen järjestämiskustannukset / vuosi?

Sinänsä arvostettavaa, että HSL rehdisti tiedotti laskuvirheestä.
 
Marja vastasi viestiini kohtuullisen pitkästi ja epämääräisesti. Ei aio oikaista, mikä sinänsä ei yllätä. Koko uutinen on tyyppiesimerkki valemedian toiminnasta: voimakkaan asenteellinen "uutinen", jonka faktat esitetään niin vinossa, että kaikki paitsi valveutuneimmat lukijat käsittävät asian väärin. Mietin, pitäisikö tuosta kannella JSN:eek:on, kun oikaisuakaan ei suostuta tekemään.

Tämä on sikäli vähän hassua, että olen oikeastaan samaa mieltä tuosta itse asiasta, espoolaispäättäjien typeryydestä ja rahankäytöstä, kuin HS. Mutta silti sieppaa se, että puolueettomaksi itseään väittävä on kaikkea muuta kuin sitä.
Salomaan jutussa asiavirheitä enemmän ahdistaa se, että se on todella läpinäkyvästi HSL-lähteen mielipide tilanteesta. Jutun julkaisutapa on tämä, eikä omalla nimellä mielipideosastolla julkaistu kirjoitus, koska ei haluta riidellä julkisesti. HSL-taho haluaa kuitenkin tuoda kuntalaisten tietoisuuteen HSLn näkökulman aiheesta, joka siis on, että espoolaispäättäjät ovat tekopyhiä ja itse soppansa keittäneet. Salomaa palvelee.

Eipä siinä, ihan hyvä että tämäkin näkökulma kerrotaan ihmisille. Jossain määrin näen kuitenkin ongelmalliseksi sen, että itse pöydällä seisovasta elefantista kukaan ei puhu mitään. Kuka sanoisi ääneen sen, että Länsimetro ei ollut joukkoliikennehanke? Että Länsimetron onnistumista ei ratkaise liityntäliikenne, vaan Espoon tuleva kaavoitus? Tässä vaiheessa on enää turha sen kummemmin itkeä kaatunutta maitoa, mutta se että vihdoin alettaisiin puhua totta, lisäisi painetta sinne suunnalle, jonne sitä kaivataan, eli Espoon lähiösuunnitteluvirastoon, vai millä nimellä asianomainen putka nyt länsinaapurissa kulkeekaan.
 
Juu, ja osa ei pitänyt mahdollisena, että HSL sohlaa matkustajamäärien kanssa.

Ei täällä kukaan väittänyt eikö HSL sohlannut matkustajamäärä-laskelmien kanssa. Kyse oli siitä sohlattiinko aikaisemmin vai nyt.

Myöskään Yle ei ole korjannut uutisointiaan, että metro vähensi autoilua 6 %, vaikka on saanut useita oikaisupyyntöjä. Tekniset virheet korjataan (kirjoitusvirhe tms.), mutta heti kun astutaan alueelle, jolla koko "uutinen" kuivuu faktoilla kasaan, nahka on liian herkkä.

Ilman muuta JSN:ään kantelemaan ja jos ei onnistu sekään niin sitten nostat myrskyn jossain muualla. Suomi-Reddit on hyvä vaihtiehto. Siellä on kovasti varsinkin iltapäivälehtien toimittajia kyttäämässä aiheita. Joku niistä ottaa varmasti aiheekseen YLEn väärinkäytökset. Omalla kohdalla YLE on kuitenkin korjannut faktavirheen artikkelissa kun olen toimittajalle suoraan twitterissä viestittänyt. Ei ollut ihan uutinen kyseessä kuitenkaan, mutta toimittajalla meni tausta-artikkelissa Yhdysvaltojen Republikaanisen puolueen historia väärin ja väitti, että se puolsi orjuuden jatkamista, kun puolueen nimeenomaan perustivat orjuuden vastustajat.
 
^ Eihän tuo ollut epäilyn kannalta järin oleellista, kummassa vaiheessa sohlattiin, kun luku oli kuitenkin suhteellinen: 20k enemmän.

Eri asia olisi ollut jos Etelä-Espoon bussimatkustjien määrä ja kehitys 2010-luvulla olisivat olleet julkista ja yleistä tietoa. Silloin olisi ollut mahdollista arvioida, kumpi luku on pielessä. Nyt saattoi vain päätellä, että joku ei täsmää ja heittää kolikkoa, että onko kyse vanhoista vain uusista matkustajamääristä.
 
Takaisin
Ylös