Eikös sen juuri pitänyt olla niin, että ne kaupat ovat siellä aseman lähellä siksi, että sinne matkustetaan sillä hyvällä metrolla muutenkin ja päästään samalla kauppaan? Eikä niin päin, että täytyy ensin matkustaa metrolla jotta pääsisi kauppaan?
Ja sitten kun joku sanoo, että on niitä hyviä kauppoja muuallakin, niin vastaat, että juu kun ei lähellä ole mitään kilpailijaa. Ei loogista. Jos hyvät kaupat ovat metron ansiota, niin miten hyviä kauppoja voi olla muualla kuin metron varrella? Ja miten tamperelaiset saavat särvintä pöytään, kun siellä ei ole metroa ollenkaan?
Yritän itsekin miettiä, millä logiikalla kaupat valikoituvat asemien lähelle ja niiden ulkopuolelle. Ja millä logiikalla ihmiset käyvät lähikaupoissa ja kauempana olevissa kaupoissa. Minulla on kuitenkin vahva tuntuma siitä, että enimmäkseen kaupat ovat sijoittautuneet raskasraiteiden (tai isojen teiden) varrelle ja niiden ulkopuolella niitä on vähemmän ja ne ovat pienempiä. Tämä olisi loogista, koska raskasraideasemilla on paljon alueen ulkopuolista asiakasvirtaa ja asuinalueilla asiakkaina ovat lähinnä paikalliset.
Yritänpä keksiä jotain teoriantynkää tähän. Kurvissa on ruokakauppoja, koska ohikulkevaa porukkaa on niin paljon metro- ja vaihtomatkustajien ansiosta. Niissä riittää väkeäkin oikein mukavasti. Kuitenkin tilaongelmat ovat suuret, kaupat ovat pieniä ja niistä ostetaan lähinnä maitopurkki ja leipä -tyylisiä ostoksia.
Kyllä Sörnäisiin varmaankin perustettaisiin isompiakin kauppoja, jos sopivaa toimitilaa löytyisi. Aleksis Kiven kadulta sitä toimitilaa löytyy S-ryhmän pääkonttorin alakerrasta ja iso S-market houkuttaa väkeä vähän kauempaakin, koska on niin monipuolinen.
Tämä esille ottamasi Aleksis Kiven kadun S-market on kuitenkin vähän huono vertaus, koska se ei edusta tyypillistä kantakaupungin lähikauppaa. Tyypillinen lähikauppa on Siwa, Alepa, K-extra tai joku yksityinen pieni ruokakauppa, mutta tällaiset isommat S-marketit ja vastaavat ovat kyllä enimmäkseen keskittyneitä metroasemille (kantakaupungissa) tai isojen teiden varsille (lähiöissä).
Sörnäisissä ja Hakaniemessä on lukuisasti kauppoja ja muita palveluja, mutta niiden välissä Haapaniemen bussipysäkeillä on vain yksi Valintatalo. Samoin Mäkelänkadulla tai Hämeentien jatkolla en ole nähnyt palvelukeskittymiä mainittavissa määrin, ellei Arabian ostoskeskusta lueta mukaan.
Veikkaan, että Hakaniemen ja Rautatientorin tunnelitason palveluiden tärkeänä elättäjänä toimivat Itä-Helsingin asukkaat, koska niihin on helppo mennä metrolla. Ohi kulkeva ihmisvirta on niin suuri.
En nyt tiedä, olivatko nämä tässä esittämäni teoriat todenmukaisia, mutta jos jollain on parempaa arvausta tai tietoa, laittakoon tähän jatkoksi. 339-DF nyt tuossa toikin jo hyviä väitteitä esille, mutta olisi hyvä saada jotain faktatietoa, kuinka usein ihmiset (autolliset/julkisilla kulkevat) käyvät keskimäärin kaupassa ja miten usein he haluaisivat käydä kaupassa ja millaisessa kaupassa, jos olosuhteet olisivat paremmat.
Vuonna 2003 Daegussa Etelä-Koreassa 197 ihmistä kuoli kun mielenterveysvikainen tuhopolttaja sytytti metrojunan tuleen sen pysähdyttyä Jungangnon asemalla. Tuli levisi nopeasti ilmeisesti täysin puuttuneiden sammutusjärjestelmien takia. Edes vaahtosammuttimia ei tainnut olla.
Tähän voi vain todeta Axel Oxenstiernan kuuluisan lauseen:
"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan."